Ceres RPG

Ohessa piirroksiani.

Vilutar
Kuha on iso
Tällaisia ei ole meillä kotona

Xhay
Muotokuva
Sienimetsässä

Pelaaja Nick: Viherkivi Ikä: Syntynyt 1988 Kokemus: Joku kymmenisen vuotta, ota pois tai lisää pari vuotta. Miten löysin tänne: Vanha pelaaja Hahmo Koko nimi: Xhay Sienenlakki Rotu: Isän puolelta ihminen, äidin puolelta metsänpeikko Ikä: 50 vuotta (ihmisiässä vaikuttaa kolmikymppiseltä) Sukupuoli: ...

Vilutar kääntyi katsomaan tulijaa olkansa yli, mutta pysyi ilmeettömänä sen aikaa kun peikko kakisteli ja änkkäsi sanottavaansa. Jäätikköhaltia pysyi järkähtämättömän hiljaa, kun hänelle alkoi pikkuhiljaa valjeta, kenen päähänpisto olikaan ollut luritella laulu, jonka hahmo osui liian lähelle kotia....

Vilutar puuskahti kun Tessa arvasi ensi yrittämällä hänen ihmetyksensä aiheen. "No juu, mistä arvasit?", hän kysyi, asettaen tyhjän nassakan tiskille. Häntähän oltiin tanssitettukin, mutta se meni kaiken muun oudon ohella aika kevyesti. Olihan jäätikköhaltia tottunut siihen, että ei-jäätik...

OoC: Kide + Tessa ja Kuparirapu + Novian ovat tervetulleita. ~*~ Vilutar oli levähtänyt Phoebessa nyt pari päivää, nauttien nähtävyyksistä ja kaupungin huminasta. Pikkuhiljaa, kuitenkin, koti-ikävä oli alkanut tykyttää jossain naisen sielun ja sydämen sopukoissa, joten jäätikköhaltia oli alkanut pik...

Vilutar varmisti, että hänellä oli kaikki tarvittava, taputellen taskunsa ja puseronsa sisällön. Sitten hän vihelsi koirilleen, jotka kuuliaasti nousivat paikoiltaan ja jolkottelivat haltian molemmin puolin kuin karvainen partio. Kantohanki kohotti kuonoaan vielä liskon suuntaan, mutta ei tohtinut h...

Vilutar saattoi tuntea itsensä hieman tyhmäksi, mutta nauroi parantajan kommentille puolet kaupunkia vievästä kasvimaasta. Toteamus kyllä avarsi myös jäätikköhaltian ymmärrystä siitä, miten paljon hän ei oikeastaan tiennyt kasveista ja niiden ominaisuuksista. Toisaalta oli hyvä, että edes joku ymmär...

"Enköhän muista... Ja uskoisin parantajamme olevan näiden kanssa jo tuttuja.", Vilutar totesi nyökäten kun otti maksetut nyssäkät vastaan. Punaisella merkitty pussi oli ainakin helppo muistaa, koska tulehdukset usein tuntuivat polttavilta kuin tuli. Vilutar vihelsi toisen koiransa takaisin...

Kantohanki luikerteli vieraan parantajan sanoista huolimatta hieman lähemmäs, mutta siirsi katseensa parantajaan, joka siirteli erinäisiä astioita ja purnukoita. Ehkä joissain niistä olisi jotain hyvää? Kantohanki oli toiveikas koira, vaikka kaikki purnukat haisivatkin pistävältä ja ei-syötävältä --...

Vilutar kohotti kätensä kieltävästi. "Oi, oijoi, ei mitään harvinaista!", hän kielsi nopeasti, koska tiesi kokemuksesta että 'harvinainen' tarkoitti valitettavasti myös kallista. Vilutar hengitti syvään, ja yskäisi sitten, korjaten sanojaan hieman. "Tai sanotaan vaikka, että mikä vain...