Likaisen työn sopimus

Meren rannalla, Lown lahden kupeessa sijaitsee maan suurin ja tärkein kauppapaikka on Dione, joka jakautuu useisiin eri kaupunginosiin aina rikkaiden suurista kartanoista pieniin, arvottomiin hökkeleihin sataman sivulla. Dionesta kulkija löytää kaiken laillisen ja laittoman, mikäli vain tietää, mitä etsii.
Kuparirapu
Rakuza
Posts: 427
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Likaisen työn sopimus

Post by Kuparirapu » Wed Apr 04, 2018 10:26 pm

//Rayash ja toivottavasti myös Tinanja seurassaan//

Dionessa, eräällä kujalla sijaitsi ikkuna, ylhäällä toisessa kerroksessa. Ikkunan takana, pienessä ullakkohuoneessa istui pienellä jakkaralla mies, katsoen itseään nuhjuisesta peilistä. Miehen pitkä harmaa parta roikkui repaleisten ja saastan tahraamien rääsyjen päällä, ja sotkuiset hiukset harottivat ympäriinsä hänen päätään. Mies tuijotti peilikuvaansa, kuin odottaen josko se liikkuisi ennen häntä. Mutta peilikuvan hailakat, silmäpussien rumentamat silmät vain vastasivat hänen katseeseensa samanlaisella kiihkeällä tavalla.
Jakkara narahti miehen liikahtaessa ja tarttuessa hiuksiinsa, ja yhdellä napakalla vedolla hän veti ne sivuun jättäen vain kaljun päälaen jälkeensä. Mies tiputti harmaan peruukin sivuun kuin turhan roskan, ja kumartui lattialle asetettua vesisankoa kohti.
Jossain kuului oven kolahdus, mutta mies ei välittänyt. Askeleet nousivat ylös kapeita portaita, miehen upottaessa takkuisen partansa ämpäriin, ja veden huuhtoessa harmaata tuhkaa pois sen alta paljastui paljon nuorekkaampi musta väri.
Lattialuukku aukesi, ja ylös kapusi nuori nainen, kasvot tumman liinan peitossa ja huppu päänsä ympärillä. Hänen sylissään oli nippu vaatteita, ja yksinkertainen tyyny.
"Se ihminen lähti äsken laivasta, ja suuntasi kohti sovittua paikkaa."
"Oliko hänellä seuraa?" mies kysyi keskeyttämättä työtään.
Nainen pudisti päätään.
"Oliko hänellä sormuksia?"
Nainen vaikeni hetkeksi, ja siirtäen painoaan toiselle jalalle sanoi:
"Minä...Ette käskeneet että minun pitäisi..."
"Yksityiskohtia, nuori ystäväni. Yksityiskohtia," mies sanoi nostaen sormeaan toruvasti. Puhuessaan hän huuhtoi viimeiset tuhkanrippeet parrastaan ja taputteli sen kuivaksi liinalla.
Laskettuaan hetkeksi katseensa, kuin hakeakseen varmuutta lattiasta, nainen pudisti päätään:
"En huomannut."
"Hm," mies hymähti lyhyesti, pyyhkien varovaisesti mustan maalin silmiensä alta jolloin silmäpussit katosivat. Hän taputteli varovaisesti hieman punertavaa väriä nenälleen ennen kuin nousi seisomaan. Välittämättä naisen läsnäolosta mies riisui haisevat rääsyt yltään ja sysäsi ne sivuun peruukin mukana. Nainen ojensi vaatteet, ja siirtyi katsomaan ikkunasta miehen nuuhkaistessa niitä tarkasti. Ne lemahtivat käytetyltä, hieltä ja piipunsavulta. Mies nyökkäsi tyytyväisennä ja alkoi kiskoa niitä ylleen. Vatsan päälle asetetun tyynyn ja muhkean tunikan päälle kiristyi kulunut vyö ja hartioille löysä liivi. Asetellen kangaslapun toisen silmänsä päälle mies kietaisi vielä viininassakan hartialleen, hölläsi korkkia ja ryysti pitkän suullisen siitä. Pyörittelipä vielä halpaa viiniä hartaasti suussaan ennen kuin sylkäisi sen sotkuisesti sankoon veden sekaan.
Nyökäten naiselle mies kohensi hieman vyötään, ja raahusti raskain askelin lattialuukkua kohti.
"Tapaamme illalla," hän sanoi.
"Tietenkin," nainen vastasi. Silloin mies pysähtyi, ja kääntyi katsomaan naista odottavasti.
"Tietenkin...?"
"Tietenkin, Raqul," nainen sanoi nopeasti. Mies nyökkäsi, ja leväyttäen kellertävien hampaiden hymyn laskeutui luukusta alas. Nainen tiesi ettei hymy ollut miehen oma. Se oli Raqulin hymy, ja juuri sen mies hänen edessään oli äsken seisonut.

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 692
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Likaisen työn sopimus

Post by Tinanja » Wed Apr 04, 2018 10:47 pm

Uutiset olivat kertoneet Rayashille, että joku oli Lohikäärmeen perässä. Ei suoraan, mutta kiertoteitä ja ruokaketjun alimmaisena oleva satunnainen kulkijka oli kertonut muutaman sanan liikaa. Merkintä virallisissa papereissa siitä, että Lohikäärmeen toimia pitäisi tutkia ennen kevättä, että joku asiakkaista oli lipsauttanut pidätyksen yhteydessä sanan tai kaksi liikaa... ja nyt siitä piti kantaa seuraukset. Ruokaketjun alimmainen, se luihu, laiha nuorimies oli katunut karvaasti päätöstään avata suunsa jouduttuaan Valkoisen Lohikäärmeen sisuksiin yön pimeydessä, kohdatessaan valkohiuksisen miehen, joka kapteenina tunnettiin. Ruumis oli lähtenyt laivalta meren huomaan yön pimeydessä, kauas jäiden kantaman ulkopuolelle paikkaan, josta tätä ei löydettäisi koskaan. Yön pimeinä tunteina Lohikäärmeen ruuma oli pesty, siivottu ja jätetty entiseen tilaansa.

*

Rayash heitti viittansa huolimattomasti harteilleen lähtiessään ulos tuulisena, mutta aurinkoisena talvipäivänä. Miehen kasvoilla oli pieni hymy, ja tämä tervehti Israyta tarjoamalla linnulle muutaman pähkinän taskujensa uumenista lähtiessään kulkemaan Dionen keskustaa kohden. Keskustassa sijaitsi Ketunhäntä, keskiluokan sekä alemman yläluokan suosima ravintola-majatalokompleksi, jonka ikkunat osoittivat toria kohden. Julkisivu oli aivan yhtä huoliteltu kuin itse ravintolakin, ja Rayash oli vakioasiakas kyseisessä paikassa. Se tarjosi rauhallisen, häiriöttömän tilan hoitaa liiketoimien monia puolia, aivan kuten tänäänkin oli tarkoitus. Lohikäärmeen kapteeni saapui ajoissa tapaamiseensa astuen Ketunhännän suuresta, puisesta ovesta sisälle vain tervehtiäkseen kohteliaasti tarjoilijaa, joka tuli häntä vastaan. Tunnistaessaan yhden vakioasiakkaistaan tarjoilijan kasvoille levisi lämmin, leveä hymy tuon johdattaessa Rayashin sisälle ja peremmälle, Rayash vain vastasi kohteliaisuuksiin tarttuen ohimennen Israyn jalasta kiinni, jotta lintu ei olisi lennellyt häiritsemään muita asiakkaita.
Mies istui pian verhoilla erotetun, syrjäisimmän nurkkauksen kulmaan ja laski hitaasti irti mukanaan kulkevasta linnusta. Pöydälle tuotiin nopeasti siemeniä ja pähkinöitä linnulle, viiniä ja alkupaloja Rayashille. "Kiitos, näytätte kauniilta tänään", Rayash sanoi hiljaa tarjoilijalle, hymyillen tälle tuon tuodessa alkupaloja. "Vieraani osaa kysyä minua tänään", tämä lisäsi sitten vielä tarjoilijan niiatessa ja poistuessa hitaasti tilasta kapteenin jäädessä odottamaan kontaktiaan, jonka oli määrä tavata täällä tänään.

Kuparirapu
Rakuza
Posts: 427
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Likaisen työn sopimus

Post by Kuparirapu » Thu Apr 05, 2018 8:38 pm

Toinenkin miekkonen suuntasi kohti sovittua paikkaan, mutta hän ei pitänyt kiirettä; toppaus tunikan alla nosti tuulesta huolimatta hänen päälaelleen hikipisaroita, kuin hän olisi hengästynyt pienestä kävelymatkastakin. Ketunhännän ovella mies huomasi tyytyväisenä merkille olevansa sopivasti myöhässä puolisen Faethia. Juuri sen verran hänen kuuluikin olla. Juuri sen verran kuin Raqul olisi myöhässä.
Ovi avautui ronskisti levälleen ja saappaat lattiaa vasten laahaten mies marssi sisään, pakottaen yhden tarjoilijoista horjahtamaan sivuun jottei olisi törmännyt häntä päin. Tiiraillen leveästi ympärilleen hän raaputti pitkän partansa juurta posken kohdalta ja sanoi:
"Noh, jokos minua odoteltiin?"
Tiskin takana oleva työntekijä nyökkäsi ja viittasi kohteliaasti kohti nurkkausta, jonne Rayash oli aiemmin ohjattu.
"Jahas.No, joko jollekulle saan kertoa mitä haluan lasiini?" mies tivasi marssien puhuessaan jo kohti kapteenia, ja perille päästessään ojensi ronskisti kätensä tämän nenän eteen.
"Hyvät päivät, tai aamut, tai mitkä teille nyt ikinä passaavat. Nimeni on Raqul, vaikka etteköhän sen jo tienneet."

Raqul rojahti muitta mutkitta toiselle puolelle pöytää, jolloin hänen vaatteistaan pöllähti tunkkainen haju ilmaan. Rayashia palvelleen palvelijan saapuessa pöydän äärelle Raqul silmäili tätä päästä varpaisiin ja levitellen suutaan virneeseen sanoi:
"Sinähän se vasta siro olento olet. Ja nyt, jotain vahvaa! Älkää vaivatko minua mistä tynnyristä kaadatte, kunhan siinä on potkua," hän kailotti heilauttaen kättään laajassa kaaressa. Tarjoilija painoi päänsä, ja kääntyi ympäri taakseen katsomatta mutta hänen kasvoillaan näkyi pidätelty halveksunta.
"Kas niin, Doultbur. Phah, eikö luovuta turhasta pokkuroinnista, vai mitä? Rayash, sehän se oli. No, Rayash, mistäs sinä halusit sitten puhua?"
Raqul nojaili takakenoon, tiiraillen Rayashia hieman alaviistoon näkyvissä olevalla silmällään ja nostaen toisen säärensä polven päälle. Huomatessaan Rayashin hartialla siipiään tyytymättömästi oikovan linnun hän tuhahti äänekkäästi, muttei lausunut ääneen mitään. Sen sijaan hän kohotti nassakkaansa uudelleen ja ryyppäsi uuden suullisen sen sisältä. Lipoen huuliaan hän ei edes tuntunut huomaavan muutamia pisaroita jotka noruivat hänen leualtaan parran sekaan.

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 692
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Likaisen työn sopimus

Post by Tinanja » Thu Apr 05, 2018 9:06 pm

Likaiset, haisevat vaatteet ja huomiotaherättävä käytös, olemus ja kommentit, jotka olisivat kiristäneet kenen tahansa hermoja. Mutta lähteiden mukaan tuo mies oli paras alallaan, ja Rayashilla ei ollut kovin paljoa valinnanvaraa, jos halusi ongelmansa katoavan yhtä nopeasti kuin se oli kohonnutkin. Kupla odotti puhkeamistaan, ja kapteenilla ei ollut aikomustakaan olla keskellä sitä myrskyä, mikä siitä nousisi. Tuo ei vakuuttanut ulkonäöllään eikä käytöksellään, ja se näkyi myös tarjoilijasta hänen vieraansa tehdessään tilaustaan.
"Neiti, jos haluatte jatkossakin minut asiakkaaksenne, pyyhitte tuon halveksunnan kasvoiltanne juuri nyt", Rayash sanoi tarjoilijalle kulmiaan kohottaen, kun tämä viimein toi juoman hänen vieraalleen. "Otamme molemmat lisäksi päivän lounaan", kapteeni jatkoi. Hänen ilmeensä ei ollut värähtänyt tuon miehen istuessa häntä vastapäätä, mutta Isray rääkäisi tyytymättömänä Rayashin vieraalle, jatkaen kuitenkin pian pähkinöidensä nauttimista.

"Raqul...", mies maisteli tuon nimeä huulillaan. "Olen kuullut, että olet nopein, huomaamattomin ja tehokkain alallasi", Rayash jatkoi sitten alkupalojaan hitaasti maistellen. Mies huuhtoi ruokapalansa viinillä alas tarjoilijan tuodessa heille nopeasti heidän lounaansa. Kapteeni maistoi sitä, ja viittasi sitten tarjoilijaa poistumaan. "Nyt jo edesmennyt satamatyöläinen erehtyi kertomaan epäilyksistään Lohikäärmeen suhteen ylemmälle taholle, ja nämä epäilykset kirjattiin ylös, jotta ne voitaisiin tutkia myöhemmin", Rayash sanoi hiljaa, nyt tuota edessään istuvaa miestä tarkasti katsellen. "Eikä tahraton maineeni voi oikein ottaa sellaista vastaan... enkä haluaisi turhilla syytöksillä syöstä myöskään miehistöäni ongelmiin..."
"Haluan Lohikäärmeen maineen takaisin tahrattomaksi siitä typerästä merkinnästä, ja kaikki jotka siitä merkinnästä tiesivät... Jos he elävät, he eivät tule koskaan katsomaankaan Lohikäärmettä tai minua päinkään", Rayash lopetti sitten syödessään hitaasti lounastaan. "Enkä tarkoita vain sitä, joka merkinnän on laittanut alulle, vaan myös niitä, jotka ovat sen ruokaketjun ylimpinä... Onnistuuko se... Raqul?"

Kuparirapu
Rakuza
Posts: 427
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Likaisen työn sopimus

Post by Kuparirapu » Thu Apr 05, 2018 9:48 pm

"Hah, pidän sinusta heti," Raqul hörähti Rayashin ojentaessa sanoillaan tarjoilijaa. Hän hieraisi käsiään ahnaan näköisesti yhteen, kun puheeksi tuli lounas ja nyökkäsi hyväksyvästi.
"Kyllä, se käy hyvin. Ajatus ei kulje vatsa tyhjillään."

Raqul lojui rennosti tuolillaan, painaen päätään kiitollisesti kapteenin mainitessa hänen maineensa. Kun tarjoilija palasi ruoka-annokset ja suurehko tinatuoppi jotain tummanruskeaa juomaa mukanaan, hän tarttui oikopäätä tuoppiin ja maisteli sen sisältöä. Jotain vahvaa, maltaista olutta ilmeisesti. Juomansa päälle hän ahtoi muutaman lusikallisen lautaselta suuhunsa, näyttämättä mitenkään että olisi kuunnellut Rayashin selostusta. Tarjoilijakin näytti olevan vain tyytyväinen saadessaan luvan poistua, vaikka yrittikin peitellä sen kasvoiltaan.
Sitten, yllättäen, Raqulin lusikka laskeutui pöydälle. Hän pyyhkäisi hieman suutaan hihansuuhunsa, ja yksinäinen silmä pyörähti katselemaan ympäriinsä. Kukaan ei ollut enää kiinnostunut heistä, vaan kaikki näyttivät jättäneet heidät omaan rauhaansa. Muutos oli pieni, mutta nopea kuin joku olisi pyöräyttänyt kolikosta toisen puolen näkyviin. Raqul kohensi ryhtiään ja kiinnitti katseensa Rayashiin. Ja nyt, hailakka silmä pysytteli kapteenissa rävähtämättömästi.
"No niin. Näen että olette älykäs mies, herra Doultbur, ja siksi voimmekin puhua kuten älykkäiden miesten sopii," Raqul sanoi tyystin erilaisella äänellä kuin äsken. Poissa olivat rehvakkuus ja leveä puhe, sen tilalle oli tullut vakava ja hallittu ääni, kuin joku aivan toinen olisi puhunut samalla suulla.
"Voitte puhua miehistönne ongelmista, jos haluatte, mutta myös niin kuten asia on; joku on osoittanut syyttävästi teitä ja laivaanne, ja nykyisellä tolalla nämä syytökset tulevat paljastumaan todeksi ennemmin tai myöhemmin. Ette ole ensimmäinen, jonka julkikuva on ollut uhattuna, joten vakuutan teille että ymmärrän tilanteen tärkeyden."
Laskien jalkansa alas, ja ristien sormenpäänsä yhteen Raqul jatkoi:
"Voin myös vakuuttaa teille, että maineeni on todenmukainen ja ansaittu. Palvelen asiakkaideni etua parhaan kykyni mukaan, hintaani vastaan."
Tarttuen uudelleen lusikkaansa mies maisteli ruokaansa uudelleen, ja samalla hän siirsi tinatuoppinsa pöydän pintaa pitkin lautasen eteen, kääntäen lopuksi sen kahvan suoraan itseään kohti. Nielaisten suusnsa tyhjäksi, ja asettaen lusikan siististi lautasen viereen, Raqul jatkoi:
"Ja minun hintani riippuu toimeksiannon laajuudesta, joten tarvitsen hieman lisää yksityiskohtia. Haluatte minun selvittävän, kuka tai ketkä antoivat tämän vihjeen laivastanne, mutta miten pitkälle? Voin hankkia teille nimiä, jos niin toivotte, tai avata oven jonka takaa löydätte nämä syyttäjät odottamassa. Mutta tietäkää, että mikään summa ei riitä palkkaamaan minua murhaamaan jotakuta."
Raqulin silmissä näkyi vakava terä, ja hän painotti sanojaan kumartumalla hieman lähemmäs:
"Minä ja alaiseni emme ole tappajia. Kuolema tapahtuu vain, jos joku uhkaa suoraan toimeksiantoa tai meidän turvallisuuttamme, ei muulloin. Me hankimme tietoa, emme verta."

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 692
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Likaisen työn sopimus

Post by Tinanja » Sun Apr 08, 2018 10:37 am

Rayash katseli tuon olemusta puhuessaan, ja hymähti vähän miehen vastaukselle kuunneltuaan sen kokonaan. Oli jo kommenteistakin selvää, että tuo teki tätä usein, mikä vain helpottaisi hänen itsensä työtään myös.
"Olen varma, että tekin tiedätte minun maineeni...", Rayash sanoi sitten hymyillen. "Raha ei ole ongelma, kun puhutaan minun ja laivani maineen puhtaana pitämisestä, voitte olla varma siitä", kapteeni jatkoi päätään vähän kallistaen. Isray hyppäsi pähkinää kuoriessaan takaisin kapteeninsa olkapäälle miehen syömisen ja keskustelun siitä lainkaan häiriintymättä. Rayash söi hitaasti, pieninä suupaloina ja nauttien jokaisesta makuelämyksen osasta, jonka ruuasta sai. Hän piti täällä lounastamisesta: ruoka oli aina hyvää ajasta huolimatta, sen sai nopeasti, ja täällä sai olla rauhassa, keskustella ja neuvotella tilanteesta kuin tilanteesta tarjoilijoiden tuodessa tarvittaessa lisää juotavaa ja syötävää hänelle ja hänen vierailleen. Olemuksen muutos Raquliksi esittäytyneessä miehessä ei yllättänyt - olihan tuon oltava vakavampi ja älykkäämpi, mitä tämä ensisilmäyksellä antoi ymmärtää. Ei tämä muuten olisi saanut mainettaan kerättyä tuollaisella käytöksellään. Ja tuon maine oli hyvä, ja Rayash piti siitä mahdollisuudesta hoitaa tämä asia välikäsien kautta.

Kapteeni naurahti tuon kommentille tappamisesta. "Mutta olen varma, että te ette pane pahaksenne sitä, jos joku muu hoitaa sen likaisen osan puolestanne, kun paljastatte tietoja, jotka saattavat nämä henkilöt hyvin ikävään valoon", mies totesi sitten, laskien nyt hitaasti itsekin ruokailuvälineensä sivuun, maistaessaan viiniä ja sitten tarjotessaan linnulleen toista pähkinää, jonka eläin otti tyytyväisenä vastaan.
"Haluan, että koko komentoketju niistä, jotka ovat tämän vääristyneen tiedon nähneet, sitä päivittäneet tai edes kuulleet siitä, vastaavat tekemisistään julkisella, näyttävällä pahoittelulla, ja että tämä merkintä poistetaan kaikkialta, missä se on. Tämän johdosta yksikään silmäpari ei edes vilkaista, kukaan ei edes ajattele Valkoista Lohikäärmettä sen jälkeen ikävässä valossa...", Rayash sanoi sitten Raqulia katsoen. "Minua ei kiinnosta, millä saatte heidät puhumaan ja myöntämään ison virheensä, mutta olen valmis maksamaan siitä, kunhan vain nimeätte hintanne", tämä lisäsi vielä.

Kuparirapu
Rakuza
Posts: 427
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Likaisen työn sopimus

Post by Kuparirapu » Sun Apr 08, 2018 10:33 pm

"En kiellä, ettenkö olisi törmännyt nimeenne aiemminkin...," Raqul totesi äänellä, jossa saattoi nähdä yhtä lailla vihjauksen kuin yksinkertaisen myöntymisenkin. Miehen toinen silmä jäi seuraamaan hetken aikaa Rayashin linnun ruokailua ennen kuin keskittyi jälleen kuuntelemaan kapteenia.
"Kuten sanoin, välitän vain tietoa. Mitä ikinä asiakkaani näillä tiedoilla tekevät, ei ole minun ansioni sen paremmin kuin syntinikään," hän kuittasi tasaisella äänellä. Miehen sormenkärjet naputtelivat toisiaan vasten, ja mietteliäästi Raqul nojautui kyynärpäät pöytää vasten.
"Hmm, julkinen anteeksipyyntö todisteiden katoamisen lisäksi...haluatte siis pelkän lounaan päälle myös jälkiruuan."
Pieninkään värähdys miehen kasvoilla ei näyttänyt, että hän olisi itse huvittunut pienestä sanailustaan.
"Älkää huoliko, pyytämänne on tietenkin mahdollista. Haasteellista, mutta mahdollista. Yhden pahan sanan poisto tuhannen värittömän joukosta ei aiheuta huomiota. Mutta teidän toiveenne vaatii hienovaraista järjestelyä, juuri sopivan määrän lupauksia ja uhkauksia oikeille henkilöille. Ja niin, etteivät epäilyt nouse uudelleen juuri näistä toimista, joilla...me yritämme niitä poistaa."
Raqulin sormet pysähtyivät ja hän tarttui lusikkaansa.
"Arvioisin tämän kaiken maksavan teille 150 deneä. Voitte maksaa osan nyt ja osan myöhemmin, jos se sopii paremmin."
Syöden muutaman suupalan, välittämättä kuitenkaan mitä hän oikein pisti suuhunsa, Raqul odotteli arvon kapteenin vastausta. Summa oli varsin suolainen, mutta keikan vaatimat järjestelyt tulisivat maksamaan pakostakin jonkin verran. Raqul halusi nähdä kuinka paljon toinen oli todella valmis maksamaan.
Olihan kyseessä vain Rayashin hyvä maine.

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 692
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Likaisen työn sopimus

Post by Tinanja » Sun Apr 08, 2018 10:47 pm

"Voi kyllä, ilmauksenne on loistava. Lounas, ja jälkiruoka...", Rayash sanoi hymyillen. "Siitä puheenollen... Tarjoilija!" Rayash korotti hieman ääntään. "Toisitteko meille jälkiruuat, kiitos?" kapteeni jatkoi sitten, kun tuo tarjoilija ilmaantui verhon luokse. Tämä niiasi syvään, ja palasi pian varmaan heidän jo saapuessaan lautasille katettujen kakkupalojen kanssa ja poistui aivan yhtä nopeasti kuin oli aiemminkin kadonnut. He jäivät jälleen kahden, ja Rayash kohotti katseensa takaisin Raquliin maistettuaan kakkua. Se oli hyvää, sopivan kosteaa, raikasta eikä liian makeaa.

Lopulta Raqul kertoi hintansa tälle. Rayash hymäti vähän. Hän oli arvellutkin, että tämä maksaisi, ja paljon. Mutta kuten Raqul oli sanonutkin, tässä oli vaakalaudalla myös hänen maineensa. Mutta... hän ei kävisi tätä kauppaa vain rahasta.
"Tarjoan sinulle 50 deneä nyt, toimitettuna tämän päivän aikana haluamaanne paikkaan", Rayash totesi viiniään maistaessaan. "Lisäksi tarjoan teille kaksi palvelusta tästä hyvästä. Teen vaikutusvaltani puitteissa teille nimeämänne palveluksen niin, että se ei vaikuta asemaani Dionessa tai Itärannikon saaristossa. Lisäksi te saatte kuljetuttaa valitsemanne tuotteet, tai henkilön joko Itärannikon saaristosta Dioneen, tai Dionesta Itärannikon saaristolle. Takaan henkilökohtaisesti, että lasti pääsee perille ongelmitta", Rayash sanoi hiljaa. Liikemiehenä tuokin varmasti tietäisi noiden palvelusten hinnat, varsinkin salakuljetuksesta kiristyneiden turvatoimien myötä oli tullut yhä vaikeampaa - vain harvat kauppalaivojen kapteenit enää suostuivat salakuljettamaan mitään.

Kuparirapu
Rakuza
Posts: 427
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Likaisen työn sopimus

Post by Kuparirapu » Sat Apr 14, 2018 9:49 pm

Raqul lusikoi lautasensa tyhjäksi kapteenin vastaehdotusta arvioiden. Hänen rävähtämättömässä silmänsä pysyi jossain pöydällä heidän välillään, selvästi mietteissään. Sitten, niin yllättäen että muutama kauempanakin kävelevä tarjoilija säpsähti katsomaan heidän suuntaansa hetkellisesti, hän kohotti päätään ja äänekkäästi käkättäen sanoi:
"Vai ei kipparilla ole pikkurahaa taskussa."
Raqul virnuili hampaat loistaen varsin säädyttömän näköisesti, pää taaksepäin nojaten. Toisella kädellään hän kurkotti jälkiruokana olevaa kakunpalaa ennen kuin jatkoi:
"Ettet vain yrittäisi kerätä sääliä ja alennusta, hm? Tiedätkös tämän jutun; 'Ei mitään päällepantavaa', sanoi aatelinen kun samettihousuilleen tahran sai. Perse ruusuntuoksussa ei kannataisi esittää tyhjätaskua."
Hekotellen mies tunki kakupalan kokonaisena suuhunsa, ja ylijäävät murut tarttuivat hänen partaansa kuin kalat verkkoon. Nielaisten äänekkäästi Raqul katsoi Rayashia ilmeellä, jota olisi voinut kutsua omahyväiseksi, iski vielä silmäänsäkin päälle. Sitten, yhtä yllättäen kuin se oli kadonnutkin, hänen äänensä palasi uudelleen vakavampaan sävyyn:
"Hmm, kiehtova ehdotus. Siihen tietenkin vaikuttaa tämä pieni poimu, kuten sanoitte, 'etteivät ne vaikuta asemaanne'. Se kun hieman rajoittaa mitä kaikkea voin tällä lupauksella lunastaa. Ammattitaitoni on haluttua, herra Doulbur, hyvin laajasti. Onneksi kykenette ainakin maksamaan hetimiten, se helpottaisi tiettyjä järjestelyjä..."
Kaartelunsa aikana Raqul kuitenkin laskeskeli näiden lupausten arvon vaivassa ja rahassa, ja hänen arvionsa mukaan se ylitti helposti keikan vaatimat ponnistelut. Tietenkin valmiiksi varattu paikka salakuljettajan ruumassa oli arvokas tarjous, mutta tästä hän saisi myös narun käsiinsä jolla nykäistä Rayashia haluamansa suuntaan. Se, jos mikä voisi maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin tulevaisuudessa...
"Hyvä on, hyväksyn tarjoiksenne näillä esittämillänne ehdoilla. 50 deneä, sekä kaksi palvelusta joihin palaamme myöhemmin," hän sanoi nyökäten hyväksyvästi. "Vastineeksi 'Valkoisen lohikäärmeen' nimen puhdistamisesta, sen ja teidän mainettanne lianneiden henkilöisen nimistä sekä heidän julkisesti tapahtuvasta pahoittelustaan."
Raqul raapaisi partaansa, tiputellen muutamia muruja lattialle huomaamattaan. Hänen ajatuksensa liikkuivat jo miten hän alkaisi purkaa tätä kaikkea, mutta lopuksi hänen oli tiedusteltava vielä yhtä asiaa.
"Nyt, kun asiakseni on tullut teidän etunne valvominen, tiedustelisin vielä keneltä mahdoitte tämän vihjeen alkujaan kuulla? Tietenkään teidän ei tarvitse enää nostaa sormeannekaan asian eteen, mutta se voisi ohjata minut oikeille jäljille. Kuka tämä tiedonantaja oli ja...missä hän mahtaa olla nyt?"

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 692
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Likaisen työn sopimus

Post by Tinanja » Fri Apr 20, 2018 11:26 am

Rayash antoi tuon rauhassa kommentoida pilkkaavasti sitä, että hän ei kantanut niin paljoa rahaa mukanaan. Turhaa, typerää ja riskialtista, oli parempi pitää varat vartijoiden vartioimana lukituissa tiloissa ja piilossa. Mies vain kohotti kulmiaan myös tuon kommentille siitä alennuksen saamisesta, mutta pieni hymy levisi miehen huulille, kun Raquliksi esittäytynyt mies kertoi hänen ehdotuksensa olevan mielenkiintoinen. Toki tämän piti valittaa siitä, miten rajoittava se oli - tarkoituksella, mutta Rayash ei ollut myymässä itseään ja mainettaan, kun yritti korjata sitä. Salakuljetustarjous oli arvokas, ja kapteeni oli varma myös Raqulin tietävän siitä. Lohikäärmeen maineella oli hyvä ratsastaa myös tässä tilanteessa.
Rayash nyökkäsi lyhyesti Raqulille viimein, kun tämä suostui hyväksymään tarjouksen. Sinä aikana kapteeni ei ollut kommentoinut asiaa juuri mitenkään, ei sanoillaan, ja hyvin vähäisillä ilmeillään, mutta nyt kasvoilla oli pieni, toispuoleinen hymy.
"Mihin haluatte rahanne, kun täältä viimein lähdemme omille teillemme?" Rayash kysyi sitten katsellen arvioiden Raqulia, lopeteltuaan itsekin lounaansa hyvin sivistyneesti, hallituin ja hitain liikkein. Mies antoi muutamia pähkinöitä taas linnulleen, joka istui tyytyväisenä miehen olkapäällä.

Kapteeni huokaisi syvään kuullessaan Raqulin kysymyksen. "On ikävää antaa ilmi tuttavia", mies sanoi sitten. Toisaalta, nämä eivät koskaan tulisi tietämään, että hän olisi tämän takana viime kädessä, mikä kieltämättä teki tästä miellyttävämpää. "Mutta satamapäällikkö mainitsi asiasta ohimennen eräällä liiketapaamisellamme", Rayash sanoi sitten, nyt jälleen Raqulia arvioiden katsellen.

Locked