Yhteistyötä vai yhteistä työtä?

Meren rannalla, Lown lahden kupeessa sijaitsee maan suurin ja tärkein kauppapaikka on Dione, joka jakautuu useisiin eri kaupunginosiin aina rikkaiden suurista kartanoista pieniin, arvottomiin hökkeleihin sataman sivulla. Dionesta kulkija löytää kaiken laillisen ja laittoman, mikäli vain tietää, mitä etsii.
User avatar
Kide
Posts: 481
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Yhteistyötä vai yhteistä työtä?

Post by Kide » Tue Jun 19, 2018 1:23 pm

Mirayan käsitys laivalla työskentelystä koostui lähinnä merimiesten satunaisista ja todennäköisesti useinmiten liioitelluista puheista sekä siitä, mitä hän oli laivamatkallaan saaristosta Dioneen kokenut. Hänenkin uskomuksensa oli, ettei laivalla työskentely ollut aina helppo, saatika kevyttä, ja Miraya nyökkäsi ymmärtäväisesti Saryan kertoessa työstään. Kaikesta huolimatta haltiasta näki, että hän todellakin viihtyi laivalla.
Miraya naurahti hyväntahtoisesti Saryan viimeiselle kysymykselle.
"Kai sitä vierestä seuraamallakin voisi oppia, jos haluaisi kuluttaa siihen vuosikymmenen, mutta helpommalla pääsee kouluttautumalla", Miraya totesi ja hymähti itsekseen muistolleen opiskeluajoilta samalla kun maistoi lisää viiniä.
"Äitini asuu edelleen saaristossa, Drienessä, ja siellä onnekseni - tai ehkä pikemminkin äitini onneksi - oli mahdollisuus opiskella kirjoittamista ja lukemista ihan kelvon mestarin opissa. Vanha kuin mikä se äijä oli eikä aluksi liiemmin välittänyt naisesta oppilaanaan, mutta kyllä se lopulta taipui siihenkin ajatukseen", Miraya jatkoi olkiaan kohauttaen ja huolettomasti naurahtaen.
Opiskelu perinteitä vaalivan vanhuksen alaisena ei ollut ollut nuorelle tytölle mikään helppo pala, mutta se jos jokin oli vahvistanut Mirayaa ja syventänyt tuon itseluottamusta ja määrätietoisuutta, jolla nainen nykyään puski elämässään eteenpäin. Unohtamatta pientä viekkautta, joka toisinaan oli enemmän kuin tarpeeseen niin kirjanpitäjän työssä kuin muussakin.

Mirayalle tämä oli pelkkää rupattelua eikä hän ollut lainkaan tietoinen Saryan syvemmistä motiiveista tähän tutustumiseen. Miraya jatkoikin rennosti kysymysten pallottelua edestakaisin.
"En usko, että naisena perämieheksi harjoitteleminenkaan oli turhan helppoa?" Miraya kysyi ja kallisti hieman päätään ennen kuin jatkoi: "Liekö tässäkään satamassa ainuttakaan muuta laivaa, jonka kannella työskentelisi naisia, varsinkaan perämiehenä." Hänen äänestään saattoi huomata sen pienen terän, jolla hän asiasta puhui. Vaikkei Miraya kaihtanutkaan naisellisten avujensa hyödyntämistä tilanteessa jos toisessakin, ei hän myöskään sietänyt itseriittoisia miehiä, jotka luulivat omistavansa maailman ja joiden silmissä naiset olivat lähinnä palvelijoiksi sopivia. Ehkä sitä olisi Mirayankin osalta voinut sanoa tekopyhäksi, mutta toisaalta hän vain halusi pystyä iskemään samalla mitalla takaisin, käyttäen niitä keinoja joita pystyi.

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 615
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Yhteistyötä vai yhteistä työtä?

Post by Tinanja » Tue Jun 19, 2018 2:17 pm

Sarya hymähti vähän, hyväntuulisesti Mirayan kommentille siitä, että kirjanpitoa ei opittu vierestä katsomalla. Olihan hänkin joutunut rutiineja ja lihasmuistiaan kouluttamaan harjoittelulla, mutta ei uskonut sen vastaavan lainkaan samanlaista ummehtuneiden kirjojen ääressä työskentelyä mustetta impaten. Ilmeisesti hymähdyksestä ja pienestä hymystä päätellen Miraya oli pitänyt opiskeluajastaan. Oliko tällä ollut siis myös kohtalaisen hyvä lapsuus ja nuoruus? Tämä oli niin nuori, että Rayash ehkä tunnisti nimen vain tuon suvun tai vanhempien kautta, joten hänen pitäisi yrittää sitä saada enemmän avattua - ja silloin Miraya vastasikin Saryan aiempaan kysymykseen tämän äidistä. Vai että Itärannikon saaristosta? No, se selitti paljon - olihan Rayashkin sieltä, samalta saarelta jopa? Saaresta nainen ei ollut niin varma, mutta tiesi Rayn kyllä olevan saaristosta kotoisin, ja Lohikäärme oli joitain talvia viettänyt Drienen satamassakin... Oliko Rayn harvasti muistama yhteys sieltä?

"Itärannikko on kaunis paikka", Sarya sanoi hieman mietteliään oloisena, hymyillen tosin edelleen vähän. Nainen maistoi hieman viiniään ja vilkaisi sitten Mirayaan. "Kasvoit siis Drienessä, ja päädyit lähtemään töiden perässä Dioneen?" tämä kysyi sitten hetken asiaa pureskeltuaan. Itärannikolla tuskin saisi niin helposti jalansijaa kirjanpitäjänä - piirit olivat pienet ja sisäsiittoiset, ja ainakin Saryasta koko saaristo tuntui sisäänpäinsulkeutuneelta ja konservatiiviselta. Jokin osa sen kulttuurista muistutti hänen omaa taustaansa, johon Miraya onnistui sohaisemaan kyselemällä lisää perämiehen tehtävistä. Sen sijaan, että nainen olisi vaipunut takaisin ajatuksiinsa oman taustansa suhteen, tämä hymyili Mirayalle viinilasia sormissaan pyöritellessään.
"No, sanoisinko, että en ole saanut asemaani ilmaiseksi", Sarya totesi sitten mietteliäänä, pudistaen päätään Mirayan kysymykselle siitä, tiesikö hän muita naisia vastaavissa tehtävissä. Ei ainakaan näin suurella laivalla, ei. "Minun taktiikkani tosin on ollut enemmän se, että osoitan kykeneväni ihan samaan kuin mitä miehet laivalla... Mutta kuulemani perusteella sinä taidat käyttää myös muita avujasi? Ainakin, jos Eldriniä on uskominen - se mies tosin.... No, mietin välillä, mitä hyötyä Ray näkee hänessä", Sarya naurahti, edelleen kieltämättä vähän hyväntahtoisesti - ja oli selvää, että nainen kyllä piti Eldrinistä ystävänä, tuttavana, mutta ei nähnyt tässä sen enempää. Tosin olihan Eldrin magiallaan osoittanut hyötynsä, mutta sitä oli tässä turha tuoda esille - Mirayalla tuskin oli aavistustakaan miehen magiasta, jota tämä ei esitellyt kuin vain harvoissa tapauksissa.
"Mutta kieltämättä on ihan kiva nähdä laivalla... edes satamassa muita kuin miehiä", Sarya myönsi hymyillen lämpimästi.

User avatar
Kide
Posts: 481
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Yhteistyötä vai yhteistä työtä?

Post by Kide » Tue Jun 19, 2018 6:14 pm

Miraya vilkaisi välissä pöydällä lepääviä Airdanin kaltoin kohdeltuja papereita. Osa toimi pullon alustana ja toisen pinon haltia oli kädenheilautuksellaan levittänyt sekalaiseksi. Sarya tiesi varmasti tasan tarkkaan kuinka Airdan reagoisi häneen toimiinsa, ja mitä ilmeisimmin venytti tuon kirjanpitäjän hermoja tahallaan. Miraya huomasi pitävänsä tästä haltiasta hetki hetkeltä enemmän.
"Itärannikko on kaunis paikka."
"Niinhän se on, tosin sen kauneuden on oikeastaan ymmärtänyt vasta nyt, kun sieltä on ollut pitkään poissa", Miraya vastasi Saryalle ehkä jopa hippunen haikeutta ääneessään. Hän maistoi hieman lisää viiniä ja pisti samalla merkille perämiehen ajatusten kulun selvän syvenemisen. Sen sijaan, että Miraya olisi tiennyt mistä todella oli kyse, epäili hän Saryalla olevan jotain yhteyksiä Drieneen, joista tuo vaikeni.
"Sitä ei kai ole hankala arvata, jos tuntee yhtään Saaristoa", Miraya tuhahti vastaukseksi Saryan kysymykselle, mutta kaventunut hymy palasi nopeasti takaisin hänelle ominaisiin mittoihin, kun hän mietti kuinka hyvin asiat olivat Dionessa hänelle järjestyneet.
"Äitini ei tosin olisi mielellään jäänyt yksin, mutta asiat ovat järjestyneet yllättävän hyvin meille molemmille", hän lisäsi tyytyväisesti hymyillen.

Miraya nyökkäsi ymmärtäväisesti Saryalle, kun tämä puhui asemansa hankkimisesta - ei hänkään ollut asemaansa, jos sitä sellaiseksi saattoi kutsua, ilmaiseksi saanut. Mutta ensimmäisten Dionessa otettujen kankeiden askeleiden jälkeen oli suuri kaupunki lopulta avannut useampiakin ovistaan Mirayalle.
Miraya naurahti huvittuneesti Saryan mainitessa hänen avunsa ja keneltä oli niistä kuullut.
"Ai, olisin luullut että sen kokoisella miehellä riittää puhtia laivallakin raatamiseen", Miraya totesi toista kulmaansa kohottaen, kun Sarya pohti Eldrinin hyödyllisyyttä laivalla. Miraya oletti sen olevan hyväntahtoista piikittelyä, hänen kuvitelmissaan kun Eldrinin oli yksi kovimmista työntekijöistä laivalla.
"Noh, kai meillä kaikilla on omat keinomme, mutta ei kirjanpitäjänkään töitä pelkällä tanssimisella saada", Miraya totesi ja selvästi myös tarkoitti mitä sanoi, vaikka vino hymy kareili edelleen hänen huulillaan. Ei hänellä ollut syytä kieltää, etteikö hän käyttäisi ulkonäköään apunaan, varsinkaan kun Sarya näytti suhtautuvan asiaan ihanan kevyesti. Mutta se oli totta, että hän oli melko pitkälti pitänyt juuri kirjanpitäjän työnsä ja muut toimensa erillään. Eldrin oli yksi harvoista poikkeuksista, ja miehen kanssa ollessaan ei tämä ollut ollut Mirayan suunnitelma, vaan aloite Lohikäärmeellä työskentelyyn oli yllättäen tullut Eldriniltä itseltään.
Muita asioita tavoitellessaan... Niin, silloin Mirayasta ulkonäön hyödyntäminen ei todellakaan ollut sieltä likaisimmasta päästä. Päinvastoin, kenenkään ei tarvinnut loukkaantua vaan pikemminkin kaikilla oli hauskaa.

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 615
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Yhteistyötä vai yhteistä työtä?

Post by Tinanja » Tue Jun 19, 2018 6:45 pm

"Kaipaatko takaisin saaristoon?" Sarya kysyi hymyillen vähän, lämpimästi Mirayan kertoessa, miten tämä ymmärsi saariston kauneden vasta, kun oli ollut sieltä kauemmin poissa. Nainen ainakin hetken aikaa näytti hyvin haikealta, kun tämä pohti Itärannikon saariston kauneutta ja saariston tuntemista. Sarya itse oli käynyt vain laivamatkojensa yhteydessä Itärannikon saaristossa, ja oli hän joitain talvia viettänyt siellä, joten suurinpiirtein tiesi, mistä puhuttiin ainakin tietyiltä osin. Ja olihan hän kuunnellut Rayn ja Eldrinin juttuja aiheesta niin lukemattomina iltoina että osasi tarinat jo ulkoa - nuokin voisivat välillä vaihtaa juttujaan eivätkä aina jauhaa samaa paskaa edestakaisin.
"Onko äitisi ainut osa perhettäsi?" Sarya kysyi katsellen Mirayaa edelleen tuon mainitessa äitinsä jääneen yksin saaristoon. Oliko tällä isää elossa?

"Ota lisää viiniä", tuo tarjosi vielä ohimennen huomatessaan Mirayan lasinpohjalla olevan juoman vähenevän vähenemistään. Ehkä sekin irrottaisi vähän lisää kielenkantoja. Sarya ei voinut olla nauramatta Mirayan kommentille siitä, miten tuo kuvitteli miehellä riittävän puhtia laivalla raatamiseen. "No, olen varma, että löydät siitä miehestä vielä paljon uusia puolia", tämä virnisti leveästi - eihän Eldrin laivalla tehnyt mitään, jollei ollut pakko. Oli turha laskea mitään tämän varaan, tuo nautti vain lihaksiensa kehittämisestä ei laivan töitä edistäen, tai sitten niiden esittelemisestä ties kelle. Sarya oli melko varma, että Ray piti tätä toisinaan laivalla vain tuon magian vuoksi. Mutta Saryakaan ei voinut kieltää sitä, etteikö mies olisi tuonut heille paljon liikevaihtoa ja erityisesti edistänyt heidän laitonta toimintaansa, joten kai tuo oli paikkansa ansainnut. Siltikin tämä voisi vähän enemmän käyttää lihaksiaan laivalla hyödyllisesti.
"On kieltämättä rohkeaa yhdistää ja samalla erottaa työ ja huvi tuolla lailla", Sarya totesi aihetta taas vaihaen, kulmiaan vähän kohottaen, jopa hieman mietteliäänä hetken päästä Mirayaa katsellen. Pieni hymy kuitenkin nousi pian takaisin tämän huulille. "Mikä sinut sai aloittamaan sen?" Sarya katsoi Mirayaa kysyvänä. No, siinä Miraya oli oikeassa, että heillä oli molemmilla - kaikilla omat keinonsa asioiden hoitamiseen, selviytymiseen ja edistymiseen, mutta kirjanpitäjä ja tanssiminen olivat aika kaukana toisistaan. Oliko tuo saanut esimerkin joltakin tähän?

User avatar
Kide
Posts: 481
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Yhteistyötä vai yhteistä työtä?

Post by Kide » Wed Jun 20, 2018 6:28 pm

"Kaipaatko takaisin saaristoon?"
"Onhan Drienessä omat puolensa, mutta en vaihtaisi Dionen tarjoamaa vapautta siihen", Miraya vastasi hymähtäen. Kieltämättä hän uppoutui joskus muistelemaan Drienen katuja, tuttavia ja huomasi myös ikävöivänsä äitiään, mutta ei Miraya olisi valmis vaihtamaan Dionessa rakentamaansa elämää siihen.

Miraya kurtisti aavistuksen kulmiaan yllättyneenä siitä, kuinka näppärästi Sarya poimi ajatuksia rivien välistä.
"En ole koskaan nähnyt isääni", hän kertoi aavistuksenomaisen epäröinnin jälkeen. Hänen äänestään olisi voinut olettaa löytävän katkeruutta tai surua, mutta Miraya totesi asian tyynesti ja tottuneesti. Hän ei ollut enää pitkään aikaan välittänyt kierrellä asiaa kuin häveten alkuperäänsä, vaan kertoi useinmiten sen suoraan ja epäröimättä, mikäli se tuli puheeksi. Samalla hän halusi näyttää muille, ettei välittänyt asiasta - ja uskotella sitä itselleen.

Miraya kohottautui suoremmaksi tuolistaan ja kaatoi Saryan kehotuksen mukaan itselleen lisää viiniä. Oman lasin puolilleen täytettyään hän osoitti pullonsuulla odottavasti Saryaan, valmiina kaatamaan myös hänelle lisää.
Miraya nojautui takaisin tuoliinsa ja jäi toinen kulma koholla kuuntelemaan Saryaa, tämän puhuessa Eldrinistä.
"Jahas, ehkä minun täytyy ottaa asiasta selvää", hän totesi viekkaasti, ajatukselle vinosti virnistäen. Jostain syystä Sarya ei näyttänyt haluavan sanoa suoraan, miksi Eldrin ansaitsi hänen piikittelynsä, mutta toisaalta Miraya meni enemmän kuin mielellään ottamaan asiasta itse selvää sen sijaan, että olisi yrittänyt nyhtää lisää puolittaisia vihjailuja Saryalta.

"Voi kai sitä rohkeaksikin kutsua", Miraya naurahti Saryan pohtiessa hänen työnsä ja huvinsa yhdistämistä. Toki siinä oli riskinsä, eiväthän kaikki katsoneet hyvällä Mirayan "sivubisnestä". Mutta vaikka hän oli satunnaisia kirjanpitäjää tarvitsevia asiakkaita menettänyt heidän kuultuaan hänen muista toimistaan, oli tämä yhdistelmä silti paljon tuottoisampi kuin pelkkä papereiden pyörittely. Ainakin vielä. Ja niin kauan kuin tämä järjestely toimi ja Miraya saattoi nauttia sen molemmista puolista, niin kauan hän myös aikoi jatkaa samaa rataa. Tosin toivoen, ettei hänen äitinsä saisi koskaan tietää siitä.
"Mikä sinut sai aloittamaan sen?"
"Kellepä meistä ei ylimääräiset tulot kelpaisi", Miraya totesi vino hymy huulillaan Saryaa katsellen. "Mutta nyt kun kysyit, niin itse asiassa äitini toimi aikoinaan myös tanssijana. Kaipa se omena ei sitten kauas puusta putoa", Miraya jatkoi lopuksi naurahtaen ja olkiaan kohauttaen. Hän joi hieman lisää viiniä nojautuen jälleen rennommin tuolin selkänojaa vasten saaden sen narahtamaan tuskaisesti.
"Onko sinulla perhettä täällä?" Miraya kysyi sitten odottavasti Saryaa katsoen. Mirayan oli vaikea kuvitella, että naisen koko haltiaperhe olisi samankaltaisessa työssä Saryan kanssa, ja häntä kieltämättä kiinnosti, mitä tuon perhe hänen uravalinnastaan ajatteli. Mirayan mielestä oli ihailtavaa, että Saryakin näytti kulkevan omaa polkuaan, mutta mikäli hänen kokemuksensa ja kuulemansa asiat haltioista pitivät paikkansa, hekin tahtoivat usein olla kovin vanhanaikaista ja perinteitä noudattavaa väkeä.

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 615
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Yhteistyötä vai yhteistä työtä?

Post by Tinanja » Wed Jun 20, 2018 6:47 pm

Vai tarjosi Dione tuolle tämän kaipaavaa vapautta? Saryan kasvoille levisi pieni hymynkare tämän kuullessa kommentin - Miraya oli ihan oikeassa että suurkaupunkiin oli helpompi sovittautua muiden huomiota vältellen, ja kaupungissa oltiin tottuneita näkemään ties mitä, joten pienet erikoisuudet eivät kenenkään pakkaa kaataneet. Tai jos kaatoivat, niin harvemmin. Thalassahaltia kohotti vähän kulmiaan, kun Miraya jatkoi keskustelua tunnustamalla, ettei tiennyt, kuka isänsä oli. Tosin se, miten keveästi, ongelmitta ja helposti Miraya ne sanat lausui, yllätti enemmän kuin toteamus siitä, ettei tuo tiennyt isästään mitään. Vai oliko se pelkkää esitystä, kun Sarya oli näkevinään toisen naiseen ilmeessä jotakin... säröilyä sen hyväntuulisuuden lävitse?

Sarya naurahti Mirayan kommentille Eldrinistä, ja tarjosi viinilasiaan täytettäväksi. Hän nyökkäsi lyhyesti lasin ollessa puolillaan ja maistoi täyteläistä juomaa hitaasti, siitä nauttien, kunnes Miraya toi viimein puheenaiheeksi perheen. Tarkemmin ottaen Saryan perheen. Thalassahaltianaisen aiemmin niin hyväntuulinen ilme muuttui hetkessä mitäänsanomattomaksi tuon mieleen noustessa kotipaikan ristiriidat, joita tämä niin kovasti yritti pitää poissa mielestään täyttämällä päivänsä kaikella muulla. Tuo joi loput viinistään nopealla kulauksella ja laski lasin Airdanin papreiden päälle edelleen ärsyttääkseen tuota, mutta liike oli nyt hieman väkinäinen. Sen lisäksi nainen nousi siitä jakkaralta seisomaan, työnsi sen jalallaan pöydän alle, ja väisti Mirayan katseen ottaessaan huikan viiniä pullonsuusta.
"Minun perheeni on Lohikäärmeellä", Sarya vastasi sitten kuivasti, tuskin kuuluvalla, mutta ennen kaikkea hyvin pakotetulla äänensävyllä ennen kuin kääntyi kannoillaan, pullon pöydälle laskettuaan ja lähti Airdanin työhuoneekseen valloittamasta hytistä. Nainen paukautti perässään oven kiinni ja veti portaissa muutaman kerran syvään henkeä.

No, jollei muuta, hän oli saanut ainakin Rayn pyytämät tiedot. Kapteeni saisi itse raahata luunsa kyselemään lisää, mikäli tuo ei riittäisi. Pian nainen oli jo kadonnut Dionen katujen sekaan.

//Kiitos jälleen loistavasta pelistä!

User avatar
Kide
Posts: 481
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Yhteistyötä vai yhteistä työtä?

Post by Kide » Wed Jun 20, 2018 8:15 pm

Miraya oli odottanut letkeää kertomusta kysyessään Saryan perheestä, mutta haltian samassa kasvoilleen vetämä ilmeetön naamio kertoikin sen taakse kätketystä myrskystä. Hän sai huomata Saryan äkkinäistä janoa ja pakonomaisia liikkeitä seuratessaan, että oli tietämättään sohaissut kysymyksellään hyvin arkaan paikkaan. Ja kipeästi. Miraya ei osannut kuin seurata Saryan liikkeitä siniset silmät pyöristyneinä. Hän yritti saada kerätyksi jotain sanottavaa tyhjentyneestä mielestään, mutta Saryan viimeinen tokaisu sai loputkin sanat kuivumaan Mirayan kielelle. Hän seurasi pakoon luikkivaa haltiaa tuskin silmiään räpäyttäen, kunnes kiinni paiskatun oven kolahdus sai hänet puristamaan ne kiinni kuin peläten äänen voimaa.
Miraya ei osannut hetkeen tehdä muuta kuin tuijottaa eteensä. Viini oli unohtunut hänen toiseen käteensä ja sen aromit valuivat hiljalleen ilmaan. Hän ei voinut kuin arvailla, millainen tausta Saryalla oli. Mitä naisen perheelle tai hänelle itselleen oli oikein tapahtunut? Kysymykset polttelivat Mirayan mielessä, tökkivät häntä vatsaan ja pistelivät sormenpäissä. Hän haluaisi tietää enemmän. Tietää, mikä sai toisen noin pois tolaltaan, aivan kuin tuuli olisi vaihtanut suuntaansa sormia napsauttamalla. Samalla Miraya kuitenkin tiesi, ettei hän voisi mennä uudestaan sohimaan tuota avohaavaa. Ei ainakaan vielä.

Hetken aikaa hiljaisuudessa istuttuaan Miraya viimein muisti juomansa, jonka joi rauhallisesti, vaikkei enää pystynytkään nauttimaan sen moninaisesta makumaailmasta. Marjaisan kedon ja hedelmätarhan sijaan hän koki rämpivänsä piikkipensaikossa, missä maistui vain multa. Miraya saattoi vain toivoa, ettei ollut kysymyksellään loukannut perämiestä. Eikä vain työnsä puolesta, vaan hän oli tässä lyhyessäkin ajassa huomannut pitävänsä tuon haltian seurasta.
Miraya keräsi paperinsa ja painettuaan korkin takaisin viinipulloon pisti senkin laukkuunsa. Hän ei halunnut heittää noin hyvää juomaa menemään, vaan nauttisi sen myöhemmin illalla. Lähtiessään Miraya sulki hytin oven hiljaa perässään, hänen ajatuksensa yhtä sekaisin kuin pöydälle levälleen jääneet Airdanin paperit.

Kävellessään pois Valkoiselta Lohikäärmeeltä Miraya vielä vilkaisi taakseen toivoen, että näkisi Saryan pian uudelleen laivalla ja saisi jotain selvennystä tämänpäiväiseen. Tai ainakin puhdistettua ilmaa, jos puhdistettavaa oli.

// Kiitos taas minunkin puolesta! ^^ //

Locked