Yhden illan tähden

Meren rannalla, Lown lahden kupeessa sijaitsee maan suurin ja tärkein kauppapaikka on Dione, joka jakautuu useisiin eri kaupunginosiin aina rikkaiden suurista kartanoista pieniin, arvottomiin hökkeleihin sataman sivulla. Dionesta kulkija löytää kaiken laillisen ja laittoman, mikäli vain tietää, mitä etsii.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Yhden illan tähden

Post by Kide »

Miraya tuhahti huvittuneesti. Vai että pääsääntöisesti. He Eldrinin kanssa olivat tehneet kaikkea muuta kuin puhuneet, mutta Mirayalla oli omat epäilyksensä siitä ettei hän todellakaan ollut ainoa, jonka kanssa mies joi ja vietti aikaansa toisinaan aamunsarastukseen asti. Tuollainen näky aamulla siis tuskin oli Rayashille uutta. Ehkä tämän hetken omituinen tilanne vain teki kapteenista normaalia ärtyisämmän. Tai sitten se oli hänen läsnäolonsa, Miraya tajusi saman tien. Hän ei ollut ajatellut hetkeä Rayashin kannalta, mutta olihan hän tosiaan miehen tytär.
Miraya ei ehtinyt viemään hänen virneensä pyyhkinyttä ajatuksenjuoksuaan pidemmälle, kun tällä kertaa oven kolahdus keskeytti heidät. Miraya nosti hieman kulmiaan kuunnellessaan Rayashin huokausta ja odottaessaan kuka heidät tällä kertaa keskeytti. Kaikki neljä, Miraya ehti ihmettelemään juuri ennen kuin tuttu haltia ilmestyi keittiön ovensuulle naurahtaen. Oliko neljäs siis Airdan? Ainakin Rayash puhui kuin Mirayan olisi pitänyt tietää kaikki kolme muuta asukasta, joten ei kai muita vaihtoehtoja ollut. Saryan puhe vuokran jakamisesta ja muutaman kuukauden sopimuksista oli varmasti totta, mutta Miraya ei voinut olla tuhahtamatta huvittuneesti ajatukselle, että Airdan jakoi asunnon näiden kolmen kanssa. Eldrinin kanssa! Kaiken lisäksi hehän viettivät kesätkin merellä yhdessä. Ilmeisesti heidän todella täytyi tulla hyvin toimeen keskenään. Oikeastaan ajatus alkoi tuntua Mirayasta lämmittävältä, tämä nelikko taisi todellakin olla kuin yksi erikoinen perhe. Aivan niin kuin Sarya oli sanonut, että Valkoisella Lohikäärmeellä oli hänen perheensä, ennen kuin oli rynnännyt pois heidän edellisestä keskustelustaan.

Saryan seuraava toteamus sai Mirayan kurtistamaan hieman kulmiaan ja vilkaisemaan Rayashia kysyvästi. Haltian lämpimällä äänensävyllä ei ollut vaikutusta sen iskeytyessä Mirayan yllättäen kylmentyneeseen olemukseen ja kadoten siihen kuin pieni kipinä lumihankeen. Moniko tästä jo tiesi? Ja ennen kaikkea kauanko he olivat tienneet? Kauanko Rayash oli tiennyt? Jos Miraya muisti oikein, Rayash oli sanonut asian selvinneen hänellekin vasta, mutta tarkoittiko vasta eilen, toissapäivänä vai viikko sitten. Miraya ei välittänyt Saryan seuraavasta kysymyksestä vaan tuijotti Rayashia ilme synkentyen.
"Kauanko sinä - te kaikki? - olette oikein tienneet?" Hänen äänensävynsä oli vielä rauhallinen, mutta yhtä tiukka kuin sinisten silmien tuijotus. Pitkät kynnet alkoivat odottavasti naputtaa kaakaomukin reunaa.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Yhden illan tähden

Post by Tinanja »

Mirayan kysymys siitä, ketkä kaikki, ja kauanko he olivat tietäneet asiasta, oli ihan oikeutettu. Sentään tämä reaktio vaikutti siltä, ettei nainen lähtenyt pöydän äärestä karkuun mihinkään suuntaan ennen vastaukesn saamista, Sarya huomautti itselleen mielessään. Rayash näytti siltä, ettei halunnut osallistua keskusteluun, eikä oikein tiennyt, miten Saryan tuloon olisi reagoinut. Olisi ehkä parempi jättää tietyt asiat sanomatta, Sarya ajatteli, mutta pieni, melko lempeä hymy levisi naisen kasvoille - hän tiesi kyllä, miten syvältä oli selvittää, tai olla keskellä perheasioiden sekasotkua, vaikkei tätä oikein hänen tilanteeseensa voinutkaan verrata. Nainen käänsi katseensa Rayashista pian takaisin Mirayaan naisen kynsien taputtaessa sen lukuisista pesukerroista jo kuluneen mukin reunaa malttamattoman hermostuneena.
"Minä arvasin Rayashin ilmeestä, kun juttelimme viikko sitten", Miraya varmaan osaisi laskea sen ajoituksen siihen heidän... nopeasti päättyneeseen keskusteluunsa. "Eikä hän ottanut tietoa kovin hyvin. Hän on varmaan kiertänyt ilman Eldrinin avustusta koko Dionen kapakat viikon aikana sisäistäessään tietoa", Sarya huomautti hiljaa, nyt melkein myötätuntoisen näköisenä Rayashiin aktsoen. Tuon elämä oli heitetty päälaelleen yhdessä yössä, eikä nainen voinut sanoa, että olisi missään tilanteessa halunnut olla kapteenin saappaissa juuri nyt.

"Luuletko, että sen tiedon sulattaminen on ollut minulle yhtään sen helpompaa kuin sinullekaan?" Rayash kysyi kulmiaan vähän kohottaen Saryan sanojen jälkeen Mirayan näyttäessä edelleen kieltämättä tyytymättömältä. Mies kohotti nyt katseensa puolityhjästä kaakaomukistaan Mirayaan vetäessään syvään henkeä. Ei, se ei ollut kovin helppo tieto sulattaa, ja siihen liittyvät ristiriidat erityisesti Celianin osalta nousivat nopeasti takaisin mieleen, ja viikon aikana pohditut kysymykset siitä, millaista olisi ollut olla osa tuon elämää alusta saakka saivat miehen huokaisemaan. Mitä, jos Celian olisi kertonut tästä? Mies karisti ajatukset päästään maistamalla jälleen vahvaa, terästettyä kaakaotaan.
"Lähdemme heti, kun jäätilanne sen sallii", Rayash jatkoi hetken päästä, palaten toivottavasti aiempaan Saryan esille nostamaan aiheeseen siitä, oliko hän kysynyt Mirayaa mukaan. "Olet tervetullut laivalle, mikäli niin haluat", mies sanoi ennen kuin joi viimein loputkin edelleen melko lämpimästä kaakaostaan yhdellä kulauksella alas. Viinan tiukka jälkimaku sai miehen vähän irvistämään, mutta tämä keräsi pian ilmeensä ja vilkaisi ohimennen Saryaan, joka oli ristinyt kätensä rintakehälleen tavalleen uskollisena ja katseli vuoronperään Rayashia ja Mirayaa, nyt sanaakaan sanomatta.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Yhden illan tähden

Post by Kide »

Miraya odotti Rayashin vastausta kireän oloisena, kun taas Rayash näytti välttelevän hänen katsettaan ja kysymystään kuin ruttoa, venyttäen Mirayan hermoja entisestään. Saryan puututtua puheeseen käänsi Miraya hitaasti tiukan katseensa haltianaiseen. Mirayan kulmat painuivat hieman syvempään kurttuun, kun hän tajusi Saryan raportoineen heidän keskustelunsa Rayashille. Hän vilkaisi Rayashia nopeasti miettien, miksei mies vain itse ollut voinut tullu puhumaan hänelle, mikäli oli kiinnostunut. Kaikkien kolmen onneksi Miraya ei kuitenkaan arvannut, että Rayash oli lähettänyt Saryan varta vasten tutustumiskierrokselleen, eikä se ollut ollut perämiehen oma idea tutustua uuteen kirjuriin.
Saryan lisätessä kuinka Rayashin edellinen viikko oli kulunut, käänsi Mirayakin katseensa kapteeniin. Hänen tiukka ilmeensä ei näyttänyt löystyvän. Ilman Saryan myötätuntoista katsettakin Miraya ymmärsi kyllä, että tällaisen tiedon sulattaminen vaati aikaa. Mutta missä oli hänen viikkonsa, jona piilottaa ajatukset tyhjien tuoppien pohjalle?

"En", Miraya tokaisi kylmästi vastaukseksi Rayashille, mutta hänen ilmeensä lähti hiljalleen sulamaan hänen seuratessaan Rayashia ja ymmärtäessään, että hän olisi itse tehnyt todennäköisesti juuri samoin. Tai ehkä jopa hautonut asiaa paljon pidempään. Rayash sentään oli kerännyt itsensä ja rohkeutensa asian kohtaamiseen melko nopeasti, vaikka Miraya muisti kyllä kuinka tuskalliselta tuo oli vaikuttanut asiasta ensimmäistä kertaa kertoessaan. Miraya ei kuitenkaan voinut olla pohtimatta, oliko Rayash tarvinnut viikkonsa mihin: vain siihen tosiasiaan totutteluun, että hänellä oli tytär vai päättääkseen mitä aikoi asialle tehdä. Hän olisi mieluummin isätön kuin yrittäisi tutustua sellaiseen, joka ei tiennyt halusiko tutustua lapseensa. Pieni kiukun liekki yritti lähteä lämmittämään Mirayaa, muttei onnistunut hänen jo muistaessaan heidän vain vähän aikaa sitten laivan kannella käymän keskustelun. Muistikuva siitä, kuinka vihainen Rayash oli ollut, ettei ollut saanut osallistua Mirayan elämään, paimensi nopeasti Mirayan harhailemaan lähteneet ajatukset takaisin ruotuun.
Mirayan ilme hakeutui hyvin nopeasti takaisin rauhallisemaksi, kun Rayash lopulta toivotti Mirayan tervetulleeksi heidän tämän kevään ensimmäiselle matkalle Valkoisella Lohikäärmeellä. Mirayakin kääntyi oman kaakaonsa puoleen ja siemaisi sitä rauhallisesti, piilottaakseen kuinka otettu oli ehdotuksesta. Vaikkei Rayashin äänestä juuri nyt ehkä riemua ja odotusta kuultanutkaan läpi - mikä ei ollut mikään ihme keskustelun äsköisen takatalven jälkeen -, oli Miraya salaa onnellinen ehdotuksesta. Hän hörppäsi toisenkin pitkän, rauhallisen kulauksen juomaansa ennen kuin nosti hyvin neutraalina pitämänsä katseen Rayashiin.
"Minä... harkitsen asiaa", hän vastasi lopulta, suoden isälleen pienen hymyn. Jos hänen oletettiin sulattavan tällainen uutinen päivässä, tai pikemminkin tunneissa, oli hän mielestään oikeutettu kiusoittelemaan myös Rayashia hetkisen epätietoisuudessa. Hän vilkaisi vaivihkaa Saryaa miettien, näkisikö perämies hänen tyyneytensä läpi. Rayashin hän ei tällä hetkellä uskonut huomaavan mitään vaan mies saisi jäädä odottamaan Mirayan vastausta, mutta tarkkasilmäisen oloinen Sarya saattoi huomatakin, että Miraya olisi ollut heti valmis suostumaan laivamatkaan, enemmän kuin mielellään.
Miraya siemaisi loput kaakaostaan irvistäen aavistuksen itsekin, kun pohjalle painunut viina iski terävämmin hänen kielelleen.
"Minun taitaa olla aika jo lähteä, kiitos... aamiaisesta, ja muusta", Miraya sanoi laskettuaan kaakaomukin pöydälle ja virnisti Rayashille aamiaisesta puhuessaan. "Ilmeisesti jatkan töitäni huomenna tavalliseen tapaan? Näemme siis laivalla?" hän jatkoi kysyvästi Rayashiin katsoen samalla kun jo nousi. Hän jäi odottamaan Rayashin vastauksen ennen kuin suuntasi keittiön ovelle ja loi matkalla pienen hymyn Saryan suuntaan sanoen: "Nähdään."
Hän nykäisi nenäänsä hieman nyrpistäen edelleen märät kenkänsä ja viittansa päälleen, ja työnsi hiuksensa mahdollisimman tarkasti hupun alle suojaan.
"Äläkä unohda, että olet minulle ensimmäisen palkan velkaa", Miraya kääntyi vielä huikkaamaan vino hymy huulillaan häntä ovelle saattamaan saapuneelle Rayashille ennen kuin asteli ulos.
Sade piiskasi edelleen katua, mutta ei aivan yhtä voimakkaana kuin heidän saapuessaan talolle. Miraya joutui kuitenkin pitelemään hupustaan kiinni, jottei navakka tuuli olisi hulmauttanut sitä hiuksia suojaamasta heti ensimmäisessä kadunkulmassa. Hän ei ollut edelleenkään varma mitä ajattelisi tästä kaikesta ja mietti saattoiko tämä olla tottakaan, mutta kaikesta huolimatta vahvimmaksi tunteeksi kaiken muun tunnemylläkän taustalle jäi positiivinen innostus ja odotus.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Yhden illan tähden

Post by Tinanja »

Rayash nyökkäsi Mirayalle. "Näemme aamulla", tämä totesi ennen kuin Miraya nousi siitä ja lähti ovea kohden. Sarya vain nyökkäsi Mirayalle hymyillen vähän, ja tönäisi sitten Rayashia heti naisen kadottua näköpiiristä. "Mene", perämies kuiskasi Raylle saaden tämän hetken harkinnan jälkeen lähtemään Mirayan perään saattamaan tätä ovelle. Miehen pitkät askeleet veivät tämän eteisen luokse, ja tuo nyökkäsi Mirayan sanoille siitä palkasta.
"En ole unohtanut", tämä hymyili vähän, kun nainen veti viittaansa harteilleen ja asetteli hiuksensa paremmin hupun alle. Rayash katsoi, miten tämä lähti kadulle sateen sekaan.

"Hän tulee kyllä Drienenreissulle", Sarya totesi pieni hymy kapeilla kasvoillaan kareillen Rayashin kääntyessä ovelta yläkertaan johtavia portaita kohden. Nainen asteli keittiön oviaukolta lähemmäs kapteenia Rayashin katsoessa häntä kulmiaan vähän kohottaen. "En edes yritä väittää vastaan sinulle tästä", Rayash totesi hymyillen, mutta miehen kasvoilta ja olemuksista näki, ettei tämä oikein tiennyt, mitä olisi ajatellut tai tehnyt.
"Tiedän", Sarya sanoi hymyillen vähän ja halasi sitten Rayashia pitkään, tuntien viimein tuon käden myös selällään samalla, kun pitkä huokaus karkasi tuon miehen huulilta.

*

Rayash oli auringonnousun aikaan jo Lohikäärmeellä. Mies oli nukkunut kieltämättä huonosti koko yön, pyörien levottomana sängyssään. Hän tiesi, että kevät sai mieleen kaipuun merelle, mutta nyt tässä oli ehdottomasti muutakin. Sellainen pieni asia kuin tytär, josta hän ei ollut aiemmin tiennyt lainkaan. Työhön olisi kuitenkin helppo uippoutua, mies ajatteli aamuyön viimeisinä tunteina kun oli pyöritellyt tarpeeksi ajatuksia edestakaisin saamatta juuri mitään aikaan. Hän lähti aikaisin, auringon vasta noustessa kohti Valkoista Lohikäärmettä päivän ensimmäistä tapaamistaan varten.
Pian kapteeni kierrättikin kunnostustöistä vastaavaa vanhemmanpuoleista, lyhyttä miestä Lohikäärmeellä kertoen, mitä ehdottomasti haluaisi ennen tämän vuoden ensimmäistä merimatkaa valmiiksi. Se sisälsi muutamia kantavien rakenteiden ja erityisesti rungon tarkastusta, mutta myös rahtia varten joitain väliaikaisia väliseiniä, hyllyjä ja miehistön tiloissa joitain pieniä muutoksia. Parit tikkaat, köydet ja muutama kohta reelingissä vaativat myös vähän käsittelyä, joten tuo lyhyenläntä mies kirjasi kaiken sotkuiseen vihkoonsa toivoen muistavansa varmasti kaiken. Toki hän osasi itsekin arvioida kuntoa ja korjaustarvetta, mutta kapteenin häiritseminen ei olisi kohteliasta, tällä varmasti olisi muutakin tekemistä kuin vahtia, miten korjaustyöt etenivät.
"Aloitamme korjaustyöt pikimmiten", tuo mies kumarsi vielä Rayashille lähtiessään vihkoaan puristaen takaisin maihin. Rayash katsoi tuon perään kannella ennen kuin katosi hyttiinsä tyytyväisen näköisenä. Pitäisi varautua ilmojen nopeaan lämpenemiseen - hän ainakin halusi vesille heti kuin vain mahdollista. Onneksi Lohikäärme oli yksi suurimmista laivoista tällä puolen maata, joten viimeiset jäähileet eivät matkantekoa haittaisi erityisen paljon, kunhan varsinainen jääpeite olisi jo kadonnut.

Kapteeni istahti pian työpöytänsä taakse ja jäi lukemaan hänelle toimitettuja kirjeitä, vastaamaan muutamaan ja tekemään vielä viimeisiä sopimuksia rahdista, joka lähtisi kevään ensimmäisellä matkalla Drieneen. Mirayakin todennäköisesti saapuisi pian, mikäli tämän sanoja oli uskominen... ja Rayash havahtui siihen, että toivoi jopa tuon tulevan tätä kautta.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Yhden illan tähden

Post by Kide »

Koko illan ajatukset kuhisivat Mirayan päässä vauhdikkaasti kuin muurahaiset auringossa, eikä hän pystynyt keskittymään työhönsä. Joka toinen hetki hän oli innoissaan ja joka toinen ymmällään, hävin tuskin uskoen tämän olevan tottakaan.

Miraya toivoi, että yö olisi aukonut edes muutamia solmuja hänen päänsä sisältä, mutta jo toisen yön peräkkäin levottamasti nukuttuaan hän tunsi olevansa vain entistä enemmän sekaisin jo pelkän väsymyksenkin tähden. Hän koitti aamulla rentouttaa oloaan pitkällä, kuumalla kylvyllä ja laittautumalla kaikessa rauhassa. Kun valkoiset hiukset oli saatu asettumaan molemmilta ohimoilta vierekkäin kulkevalle kahdelle siistille letille, jotka päättyivät suureen niskan ylle pyöräytettyyn nutturaan, huulet oli punattu ja silmät korostettu mustilla, näyttävillä rajauksilla, tunsi Miraya olonsa hieman paremmaksi. Jopa odottavaiseksi, hän sai huomata, kun pakkasi viimeisiä tavaroitaan mukaan ennen Valkoiselle Lohikäärmeelle lähtemistä.
Mirayan lähestyessä laivaa puolen päivän aikaan oli aurinko jo kuivattanut kadut syvennyksiin jääneitä lätäköitä lukuunottamatta ja ilma oli sateen jäljiltä lohduttavan raikas. Rayashin laiva erottui jo kaukaa muita suurempana, eikä Miraya voinut olla ihailematta sitä jälleen kerran. Hänen yllätyksekseen hän huomasi lähemmäs päästyään laivan kannella liikettä. Kevät oli ilmeisesti tarpeeksi pitkällä, että laivaa voitiin alkaa herätellä jälleen talviunestaan. Mirayan päästessä yhä lähemmäs hän huomasi laivan vartijoiden ilmeen olevan tavallista varautuneempi. Olivathan he nähneet parin päivän aikana paljon, mutta Miraya päätti antaa heille vähän vielä lisää ihmeteltävää.
"Hyvää päivää", Miraya kujersi hymyillen miesten eteen päästyään ja niiasi tavattoman syvään toisella kädellä hamettaan kohottaen. "Ehkä näemme myöhemmin illalla?" Miraya osoitti vihjaavan kysymyksensä toiselle vartijoista, joka oli aiemmin jo näyttänyt olevan vähällä tunnistaa Mirayan. Nyt miehen suu loksahti auki, toisen vartijan katsellessa toveriaan kysyvänä, kulmakarvat hiusrajaa hipoen. Sanaakaan avoimesta suusta ei kuitenkaan kuulunut Mirayan perään hänen jo kipittäessä siltaa laivalle. Hän kuitenkin epäili, että viimein vartija yhdisti hänet rantakapakassa toisinaan nähtyyn tanssijaan. Ehkä tämä uusi tieto saisi heidät unohtamaan parin viimeisen päivän tapahtumat, hän mietti vino virne huulillaan Airdanin työhyttiä kohti kävellessään. Korkokenkien kopina sai laivan kannella puuhaavat pari miestä kääntämään katseensa, mutta he palasivat työnsä pariin melkein saman tien. Ilmeisesti Rayash ei katsonut hyvällä vetelehtijöitä ja nuo miehet tiesivät sen.

Koottuaan kainaloonsa pienen pinon papereita, jotka vaativat Rayashin huomiota, Miraya päätti lähteä tarkistamaan saman tien oliko kapteeni hytissään. Kenkien kopina pysähtyi oven taakse ja hiljeni hetkeksi Mirayan vetäessä syvään henkeä ennen kuin koputti oveen. Jostain kumman syystä hän huomasi jännittävänsä Rayashin tapaamista. Toisaalta, ainut asia minkä hän tällä hetkellä tiesi varmaksi oli vain palkan saaminen, kaikki muu jäisi nähtäväksi. Hän pyöräytti sinisiä silmiään itselleen ennen kuin pyynnöstä aukaisi oven ja astui sisään.
Rayash istui aina yhtä arvokkaana pöytänsä ääressä, jonka eteen Miraya käveli muitta mutkitta.
"Tehdäänkö vaihtokauppa, sinä saat nämä allekirjoitettavaksi ja minä maksuni?" hän ehdotti virnistäen ja tarjosi papereita Rayashille. Vaikka Mirayan olemus oli päällepäin rento, tunsi hän olonsa jännittyneeksi. Hän ei todellakaan tiennyt mistä tässä tilanteessa olisi pitänyt puhua, tai millä mielellä Rayash oli heidän keskustelunsa jäljiltä. Kaikkien keskusteluiden jäljiltä.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Yhden illan tähden

Post by Tinanja »

Rayash oli ehtinyt upottaa jo itsensä töihinsä istuessaan sen umpipuisen, ajan patinoiman pöydän ääressä. Mies laati muutaman kirjeen varmistaakseen vielä, että viimeisetkin tavarantoimitukset ja rahdin käytännön asiat oli hoidettu ennen kuin Valkoinen Lohikäärme olisi valmis lähtemään Drieneä kohden ensimmäistä kertaa tänä vuonna... Ja sitä Rayash odotti enemmän kuin halusi itselleen myöntääkään.
"Sisään!" mies huikkasi kuullessaan viimein koputuksen oveltaan. Se sai hänet havahtumaan viimein ajatuksisistaan, ja kommentti sisään astumisesta oli todennäköisesti hyvin automaattinen ennen kuin hän pääsi tilanteen tasalle Mirayan astuessa peremmälle. Nainen näytti aina yhtä huolitellulta, eikä Rayash voinut olla päästämättä pientä, tuskin huomattavaa vinoa hymy kasvoilleen nähdessään tuon. Samalla se kohotti hyvinkin ristiriitaisia tuntemuksia, mutta Mirayan aloittaessa keskustelun paperitöillä ja palkanmaksulla Rayash työnsi ne ajatukset ja tunteensa sivuun nyökäten lyhyesti.

"Hoidan ne tänään pois päiväjärjestyksestä", kapteeni totesi ottaen paperipinon Mirayalta ja vilkaistessaan sen sisältöä nopeasti. Joitain velankeräyskirjeitä, sopimusluonnoksia ja tietoja rahdeista ja niiden hyväksymisestä Lohikäärmeen ensimmäiselle matkalle Drieneen tänä vuonna. "Ja palkkasi...", Rayash avasi alimman pöytänsä sivussa olevista laatikoista ja otti sieltä kankaisen pussukan esiin. Se kilisi lupaavasti miehen laskiessa sen pöydälle. "Uskoisin sen olevan työstäsi sovittu korvaus tähän mennessä", Rayash nyökkäsi sitten Mirayalle, pienen hymyn vähän levitessä. "Olet saanut aika merkittävän kasan töitä tehtyä näin lyhyessä ajassa", mies totesi sitten, selaten nyt vähän tarkemmin papereita, jotka oli laskettu nyt miehen pöydälle. "Toivottavasti se jatkuu jatkossakin?" tämä kohotti katseensa takaisin Mirayaan hymyillen vähän - häntä ei haittaisi, jos tuo laivalla ollessaan pitäisi kirjanpitokirjoja Airdanin kanssa ojennuksessa... Kunhan tuo ei heti vain löytäisi kaikkia Airdanin merkintöjä salakuljetuksesta.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Yhden illan tähden

Post by Kide »

Miraya nyökkäsi tyytyväisenä, kun Rayash otti paperit luvaten hoitaa ne jo samana päivänä. Vaikka nainen ei kaikessa vaikuttanutkaan olevan erityisen tarkka ja säädyllinen, niin oikean työnsä hän oli aina ottanut vakavasti. Rayashin nostettua mukavan pullean pussin kolikoita pöydälle kumartui Miraya aukaisemaan sen ja tarkistamaan sisällön nyökäten Rayashin sanoille. Ei sillä, että hän olisi epäillyt maksun sopivuutta, varsinkaan uusimpien järisyttävien uutisten valossa, vaan enemmänkin osoittaakseen Rayashille ottavansa työasiat tosissaan. Aina.
Mirayan sulkiessa rahapussia sai Rayashin toteamus hänen työpanoksestaan hänet kohottamaan katseensa uudelleen mieheen. Hän suoristautui jättäen rahapussin toistaiseksi pöydälle ja vastasi kapteenin hymyyn tyytyväisenä.
"Jos se sopii sinulle, niin jatkaisin erittäin mielelläni samaan tahtiin", Miraya totesi hymyn vain levitessä tuon kasvoilla. Tilanne oli kaiken kaikkiaan outo, eikä Miraya oikein tiennyt mitä ajattelisi siitä, että yllättäen hän työskenteli isälleen ja nosti palkkansa tuon rahapussista. Isälleen, josta ei vielä pari päivää sitten edes tiennyt. Mutta sen hän tiesi, että haluaisi joka tapauksessa tutustua Rayashiin paremmin.

"Se teidän ensimmäinen Drienen matka, osaatko arvioida milloin lähdette? Ja kauanko matkalla menee?" Miraya kysyi Rayashia tutkivasti katsellen. Hän oli tehnyt jo päätöksensä, oikeastaan saman tien kun Rayash oli edellisenä päivänä ehdotuksen ilmoille päästänyt, mutta piti kiinni jonkinlaisesta ylpeydestä eikä halunnut näyttää liian innokkaalta. Tai edes niin innokkaalta kuin todellisuudessa ideasta oli. Ja toisaalta, täytyi hänenkin järjestellä muita työasioitaan ennen matkaa.
Mirayan olisi tehnyt mieli hipeltää pöydällä olevaa rahapussia, vaatteitaan tai edes hiuksiaan saadakseen purettua pientä hermostuneisuuttaan jotenkin, mutta hän hillitsi itsensä ja seisoi vain pöydän edessä suoraryhtisenä ja tyynenä kuin rauhallinen meri, vaikka se kätkikin pinnan alle monenlaisia pohjavirtoja.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Yhden illan tähden

Post by Tinanja »

Miraya näytti tyytyväiseltä rahasummaan, jonka hän oli tuolle varannut palkaksi. Varmasti tämä oli sen jossain kirjanpidossakin jo nähnyt, mutta olihan se miellyttävämpi kylmänä, kovana käteisenä kuin paperilla. Rayash antoi tuon laskea rahansa, vaikka vähän mielessään kohottikin asialle kulmiaan - hän ei hyötyisi mitään huijaamisesta. Toisaalta, kertoihan se myös siitä, että Miraya halusi pitää itsekin huolta maksun, rahansa oikeasta määrästä. Ja raha varmasti oli tuolle tärkeä ammatinkin osalta.
Naisen kysymykseen Rayash vain nyökkäsi, ja hetken mietittyään päätti vielä vastatakin myöntävästi. "Se kuulostaa loistavalta suunnitelmalta."
Mirayan kommentti siitä, että tuo aikoi lähteä mukaan sai hymyn leviämään Rayashin kasvoille hetkeksi, ennen kuin tuo vakavoitui peittäen sen hetkellisen lapsenomaisen innostuksen, tyytyväisyyden ja kieltämättä uteliaisuudenkin. Mies odotti niitä pitkiä iltoja ja päiviä laivalla, jolloin hänellä olisi aikaa keskustella ja tutustua vielä paremmin tuohon naiseen, jonka elämässä hän halusi jatkossa olla ainakin kohtalaisen isossa osassa. Rayash ei ollut koskaan voinut kuvitellakaan tuntevansa jotain tälläistä, tai edes ajattelevansa, että hänellä voisi olla jälkikasvua... vaikkakin tilanne, jossa se oli paljastunut, ei ollut mitenkään kaukaisestikaan ideaali.

"Lähdemme heti, kun horisontissa merellä ei näy enää jäätä, ja kalastajat laskevat veneensä vesille", Rayash vastasi sitten, nojautuen vähän paremmintuolinsa selkänojaa vasten saaden sen vähän narahtamaan miehen painon alla. "Luulen, että siihen menee korkeintaan kaksi viikkoa", Rayash totesi sitten vielä, hymyillen vähän Mirayalle. Oli selvää, että tämä odotti lähtöä merille, sillä kasvoilla oli hymy arvioivasta, mietteliäästä sävystä huolimatta. Tuo todennäköisesti oli jo ajatuksissaan ohjaamassa laivaansa Dionen satamasta Drieneä kohden. "Matka kestää noin viikon... ehkä hieman yli, jos joudumme väistelemään jäälauttoja vielä", meri olisi siihen mennessä kyllä suurimmaksi osaksi sula, mutta merillä vietettyjen vuosien aikana Rayash oli oppinut varomaan kevättä, ja syksyä. Hän halusi pitää laivansa kunnossa, vaikka se tarkoittaisi hieman hitaampaa matkantekoa. Lopulta, hetken asioita mielessään pyöriteltyään mies päätti, että hänen oli tuotava vielä yksi... työasia esille.
"Sain heti aamuvarhain kutsun Dionen kauppakillan kokoukseen", Rayash sanoi sitten hetken mietittyään ja otti pöydällään olevien papereiden seasta paksulle, kalliille pergamentille kirjoitetun kirjeen. Sen aiemmin niin siistin arvokas sinetti oli nyt murrettu auki, jotta kirjeen oli voinut lukea, ja Rayashin käsi ojensi sitä Mirayaa kohden, jotta tuo saisi myös vilkaista sitä.
"Otan Eldrinin mukaan henkivartijan roolissa, mutta voin ottaa myös kirjanpitäjän kuuntelemaan tiedotustilaisuutta seuranani", kapteeni sanoi sitten, nyt kohottaessaan katseensa Mirayaan. "Olen perinteisesti ottanut Airdanin sinne mukaan, mutta kuten tiedät, hänestä ei juuri saa sosiaalisella puolella irti mitään... Olisi siis merkittävästi edustavampaa, mikäli sinä haluaisit lähteä mukaani kauppakillan kokoukseen kuuntelemaan tiedotustilaisuutta ja tervehtimään kauppiaita, jotka haluavat tuoda tavaransa Lohikäärmeen kautta Drienelle... tai Dioneen", Rayash lopetti viimein.
"Eikä tarvitse vastata heti, se on... no, virallista ja sen jälkeen koko kaupunki tietää että teet töitä Valkoiselle Lohikäärmeelle ja minulle", eikä kapteeni ollut lainkaan varma, halusiko Miraya julistaa sitä virallisesti koko kaupungin kermalle. Toisaalta se varmasti kohottaisi välittömästi tuon arvoasemaa muiden silmissä, sillä Rayash tiesi itsekin suuren laivan kapteenina pitävänsä paljon sananvaltaa kaupungin rikkaimpien keskuudessa. Mutta tämä tuli hyvin, hyvin nopeasti, eikä Rayash - ja tuskin Mirayakaan oli sisäistänyt parin päivän... viimeisen viikon aikana tapahtuneita asioita millään lailla kunnolla.

"Mutta... työasiat sikseen", mies sanoi lopulta, kääntäen hetkeksi katseensakin muualle. "Puolmatkan kievarissa keskustassa on tarjotaan erittäin herkullista illallista", Rayash jatkoi, nyt vilkaisten Mirayaan. "Ajattelin, että voisimme mennä... minun laskuuni jossain välissä nauttimaan illallista sinne?"
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Yhden illan tähden

Post by Kide »

Miraya kuunteli vakavana Rayashin kertoessa matkaan lähdöstä ja sen kestosta. Jäälauttojen mainitseminen sai hänet kuitenkin kurtistamaan hetkellisesti kulmiaan. Hänellä oli kokemusta vain yhdestä laivamatkasta ja vaikka Miraya olikin merelle tuijottamisesta ja raikkaasta tuulesta nauttinut, mikään muu laivalla ei ollut ollut kovin nautinnollista. Jos siihen yhtälöön lisättäisiin jäälauttoja... se ei enää kuulostanut mukavalta, saatika turvallisesta. Mirayan ilme kuitenkin pehmeni nopeasti hänen muistuttaessaan itselleen, että olisi nyt Rayashin laivassa eikä missä tahansa paatissa. Hän olisi kokeneen kapteenin, isänsä, kyydissä eikä ylitäyteen ahdetussa ja turhan pienessä laivassa, jota suurempi aallokko heilutteli aivan niin kuin tahtoi.
Rayashin sanojen päätteeksi Miraya nyökkäsi sanoen: "Varaa paikka minullekin." Leventynyt virnistys puhui ääneen sanomattomien sanojen puolesta sen, kuinka mielellään Miraya lähti mukaan. Hän ehtisi viikon aikana hoitamaan muut työasiat niin, että voisi olla huoletta viikon tai pitempäänkin poissa. Hänen tosin täytyisi ottaa pari päivää taukoa Lohikäärmeellä työskentelystä sitä varten, mutta kuten Rayashkin oli huomannut, hänen työtahtinsa oli ollut niin nopea, ettei siitäkään tulisi ongelmaa. Hän olisi kenties kaiken tämän valossa voinut lopettaa muiden töiden tekemisen, sillä Rayash tuskin olisi poistamassa Mirayaa palkkalistoiltaan aivan heti ja lisäksi mies maksoi paremmin kuin tarpeeksi hyvin, mutta Miraya halusi pitää siitä itsenäisyydentunteesta kiinni, jota omaehtoinen töiden etsiminen ja pienten lisätöiden tekeminen tarjosi. Ainakin niin kauan, kunnes hän todella tuntisi tuon edessään istuvan miehen.

Miraya oli laskenut katseensa hetkeksi alas laskeskellessaan muita töitään ja piirtäessään aikataulua mielessään, mutta Rayashin seuraava toteamus sai siniset silmät ponnahtamaan takaisin miehen erivärisiin silmiin. Ei siksi että siinä olisi ollut jotain ihmeellistä, että yhden suurimman kauppalaivan kapteeni oli saanut kutsun kokoukseen, jonka Mirayakin tiesi olevan näihin aikoihin keväästä, vaan siksi että Rayash mainitsi asiasta hänelle. Miraya kallisti päätään ja otti hämmentyneenä Rayashin tarjoaman kirjeen vastaan. Lukemisen sijaan Mirayalla meni hetki pergamenttia ihaillessa - siitä oli pitkä aika, kun hän oli viimeksi käsitellyt jotain muuta kuin paperia. Kaunis sinetti, pergamentti ja huolellisesti kirjoitettu kirje olisivat kertoneet heti kuinka arvokkaasta tapahtumasta oli kyse, jollei Miraya olisi sitä jo tiennytkin.
Rayashin jatkaessa paljastaen ajatuksensa tämän yllättävän maininnan takana, nosti Miraya vinon hymyn koristamat kasvonsa takaisin kapteeniin. Hymy levisi virneeksi, kun Rayash mainitsi Airdanin, mistä Miraya saattoi jo varmaksi päätellä loput ennen kuin Rayash ehti ehdotustaan ääneen lausumaan.
"Hmmm, kuulostaa kiehtovalta", Miraya totesi hillittyään ilmeensä ja ojensi kirjeen takaisin Rayashille. "Olen ollut kirjurin toimessa kyseisessä kokouksessa vuosi sitten, mutta en itse tiedotustilaisuudessa."
Ja kyllä vain, mikäli Miraya lähtisi tilaisuuteen Rayashin kanssa, kaikki tulisivat tietämään hänen työskentelevän kapteenille.
"Mutta eivät muuta", Miraya muistutti itselleen. Ja se, että muutkin tietäisivät herra Doultburin palkanneen hänet, noh, siitä ei ainakaan haittaa olisi.
"Ilmoitan päätöksestäni huomenna", Miraya lupasi Rayashille. Oikeastaan tässäkään asiassa ei ollut miettimistä, sillä Miraya lähti enemmän kuin mielellään katsomaan ketkä tänä vuonna osallistuisivat kokoukseen, vaikka se tarkoittaisi samalla turhantärkeiden kauppiaiden sietämistä ja virallisen maskin ylläpitoa turhauttavan kauan. Toisaalta paikan päällä odottaisi varmasti herkulliset tarjoilut ja tulisihan Eldrin mukaan, josta varmasti irtoaisi viihdykettä, kun tuo yrittäisi sulautua kaupungin kerman joukkoon. Hänen pitäisi vain löytää sopivaa päällepantavaa...
Rayash keskeytti Mirayan ajatukset ja sai hänen hymynsä pehmenemään ja leviävään ehdotuksellaan.
"Kuulostaa hyvältä", Miraya vastasi ja nosti hetkeksi katseensa katonrajaan muistellen mitä kaikkea hänen piti tänään laivalla tehdä. "Minulla menee muutama tunti, mutta iltapäivän loppupuolella luulisin olevani valmis lähtemään. Löydänkö sinut täältä vielä silloin?" hän kysyi lopuksi kääntyen tyytyväisesti hymyillen takaisin Rayashin puoleen. Hän oli kaikesta tapahtuneesta huolimatta toivonutkin, että he pääsisivät juttelemaan pian lisää muustakin kuin työstä ja mielellään ilman häiriötekijöitä. Illallinen oli siihen täydellinen vaihtoehto.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Yhden illan tähden

Post by Tinanja »

Rayash kohotti kulmiaan, kun kuuli Mirayan viimein sanovan, että tällekin pitäisi varata paikka laivalta. No, sitähän hän oli tosin jo itsekin odottanut, ja mielessä välähti kauhukuva siitä, että Miraya olisi halunnut jäädä Dioneen sen sijaan että olisi Lohikäärmeen mukana matkalla Drieneen. Onneksi tämän sanat kuitenkin sanoivat toista, ja tuskin huomattavan pohdinnan, hiljaisuuden jälkeen Rayash hymyili jälleen.
"Voit olla varma siitä", mies nyökkäsi hymyillen lämpimästi, leveästi Mirayalle. Odottava hymy nousi miehen kasvoille tämän ajatellessa laivamatkaa - ja erityisesti sitä, miten voisi esitellä Mirayalle laivan toimintaa, ja toki se antaisi myös loistavan mahdollisuuden entisestään tutustua tuohon nuoreen naiseen... tyttäreen. Oli edelleen vaikea sulattaa sanaa tytär, saati että sitä olisi voinut jossain ääneen käyttää... mutta se oli kieltämättä silti hyvin positiivinen, miellyttävä kaiku, joka sillä sanalla oli. Varsinkin nyt, kun Rayash tiesi saavansa viettää aikaa enemmänkin Mirayan kanssa tuon tullessa laivan ensimmäiselle matkalle. Sitä paitsi matkalle ei ollut tunkeutumassa muita matkustajia, joten Mirayalle riittäisi reilusti tilaa laivan nurkissa, ja tämä saisi hytin käyttöönsä... Se ainakin lisäisi matkustusmukavuutta merkittävästi, jos ei muuta. Ja jos tuo olisi töistä huolissaan... voisihan tämä käyttää matkustusaikaa siihen myös, suurin osa matkavalmisteluista kuitenkin kirjanpidon osalta oli tehty jo.

Miraya vastasi viimein hänen kysymykseensä siitä, tulisiko tämä kirjanpitäjän roolissa kauppakillan kokoukseen. Ainakin tämä näytti hymyilevän Airdania koskevien sanojen aikana - mikä Rayashille ei ollut yllätys - mutta viimein tuo ilmoitti vielä harkitsevansa asiaa seuraavaan päivään saakka.
"Se sopii hyvin", Rayash vastasi lyhyesti Mirayalle, hymyillen vähän. Se toisi tuolle kuitenkin virallisen aseman Lohikäärmeen kirjanpitäjänä, ja samalla mahdollisuuden kiivetä tikkaita arvoasteikossa ylöspäin. Työmahdollisuudet ainakin lisääntyisivät, joskin varmasti maineen huonotkin puolet tulisivat nopeasti tutuiksi. Huomista odottaessa siis. Onneksi killalle ei tarvinnut ilmoittaa mukana tulevia henkilöitä, joten sillä tuon ilmoituksellakaan ei olisi lainkaan kiire.

Naisen vastatessa illalliskysymykseen myöntävästi Rayashin kasvoille kohosi lämmin hymy. "Enköhän minä ole täällä edelleen", Rayash naurahti sitten Mirayan kysymykselle siitä, olisiko hän muutaman tunnin päästä täällä. Ei mennyt kauaa, että heidän tiensä erosivat siltä kerralta molempien uppoutuessa töihinsä, mutta iltapäivän loppupuolella kaksikko lähti kohti Puolmatkan kievaria illallinen mielessään.

*

Seuraava päivä koitti melko pilvisenä, mutta sentään sadetta ei tänään näytetty saavan. Sen lisäksi ja Rayashin tyytyväisyyden vahvistamiseksi keli oli melko lämmin, mikä varmasti edesauttaisi jäiden sulamista. Paikoitellen rannassa pilkottikin jo meri, mutta horisontissa näkyi edelleen jääkerros, joka tosin todennäköisesti oli jo melko ohut. Rayash seisoi laivansa kannella katsellen jokaista, joka oli palkattu kunnostamaan laivaa ennen merille lähtöä: työ näytti kiireiseltä, mutta sitä tehtiin huolella ja monien valvovien silmäparien alaisuudessa. Muutama lisäsi nopeasti työhtahtiaan huomatessaan kapteenin katselevan näitä arvioiden - Rayash kun oli tunnettu siitä, ettei sietänyt töitä tehtävän "vähän sinne päin" tai liian hitaaseen tahtiin. Pitkän aamun jälkeen Rayashille oli mieluinen yllätys nähdä Mirayan astelevan laivaa kohden, ja mies tervehtikin tätä tapansa mukaan lämpimästi.

Rayash kohotti vähän kulmiaan yllättyneenä Mirayan kertoessa, että lähtisi mielellään kauppakillan kokoukseen hänen ja Eldrinin mukana. Se sai Rayashin kasvoille leviämään lämpimän hymyn, ja tämä nyökkäsi lyhyesti Mirayalle. "Sepä mukavaa", tämä totesi sitten muistaen, että tämän piti ainakin näin kannella näyttää työtehtävien hoitamiselta.
"Niin... Olethan tietoinen pukukoodista, jota tilaisuuteen vaaditaan?" Rayash kysyi sitten kulmiaan kohottaen, muutaman askeleen hyttiään kohden astuen.
Locked