Lohtujuomaa ja hyvää seuraa

Toisiksi suurinta merenrantakaupunkia kutsutaan myös Ceresin sivistyksen kehdoksi ja ainut julkinen kirjasto koko mantereella sijaitseekin Phoebessa. Kaupunki on vanha, mutta nyt sen turvallisuutta ja vakautta on koetellut katastrofi: kaupungin alta nousi ikiaikainen lohikäärme, joka matkallaan tuhosi osan kaupungista.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Lohtujuomaa ja hyvää seuraa

Post by Kide »

Vartijan laskettua toisen kätensä takaisin vyölleen, näytti tuo varaavan painonsa paremmin kantapäilleen ja jäi seisomaan Tessan eteen kuin muuri. Tosin tällä muurilla oli silmät ja tarkkaavainen katse, johon Tessa vastasi värähtämättä suu edelleen vienossa hymyssä. Vaikkei Tessa edes tiennyt, mitä olisi tiedolla tehnyt, oli hän toivonut kuulevansa jotain henkilöistä joita vartijat tänä iltana metsästivät. Tarjoilijalle ei kuitenkaan tullut yllätyksenä, että mies sivuutti hänen vihjailunsa.
"Ei se mua haittaakaan, mutta eikös se myös tee tästä vähäsen turhaa?" tarjoilija totesi takaisin, muttei odottanutkaan vartijan reagoivan siihen.
Tessa saattoi melkein tuntea ihollaan miehen pistävän katseen, jonka tämä antoi liukua peittelemättömästi hänen päästään aina lattiaa hipoviin hameenhelmoihin asti ja takaisin, mutta tyyty seisomaan aloillaan arvioivaa katsetta kavahtamatta. Mies ei näyttänyt tutkivan häntä niinkään naisellisten avujen vuoksi vaan hyvin vartijamaisen tarkkaavaisesti, mutta Tessa ei voinut olla ajattelematta, etteikö naisen kosketus olisi tehnyt tuon jäykälle olemukselle hyvää. Nainen sai vain vaivoin tukahdutettua virneen kasvoiltaan miettiessään, millaisen seuralaisen voisi tuon miehen viereen kuvitella. Pitkään hän ei kuitenkaan pohdintojaan ehtinyt jatkamaan, kun toinen vartijoista jo palasi kierrokseltaan tultuaan ilmeisesti samaan lopputulokseen kapakan asiakkaista kuin Tessakin: tänään Wanhassa Lohikäärmeessä ei ollut menossa mitään ihmeellistä. Tarjoilija tyytyi vain nyökkäämään vastaukseksi toisen vartijan kiitoksille ja hyvän illan toivotuksille - hänellä ei tästä välikohtauksesta kyllä kiitettävää ollut.

Keittiön puolella häärivän majatalon emännän pää ilmestyi yllättäen keittiön ovenrakoon - hän oli selvästi vaistonnut muuttuneen ilmapiirin puheensorinan ja kotoisten tuoppien kolausten vähentyessä. Huomatessaan vartijat, jotka juuri kääntyivät Tessan edestä lähteäkseen, nainen vain tuhahti tyytymättömän kuuloisesti ja vetäytyi takaisin keittiön uumeniin. Tyytymättömä siihen, että vartijat olivat jälleen kerran tulleet latistamaan paikan tunnelmaa, mutta toisaalta tyytyväisenä siihen, että hänen tarjoilijansa näytti hoitaneen tilanteen.
Vartijoiden lähdettyä ovea kohti kipitti Tessakin takaisin tiskiä päin, katsellen kuitenkin vaivihkaa ympärilleen. Hän ei onnistunut tavoittamaan katsellaan toista tiskillä istuneista naisasiakkaistaan ja luulikin tämän jo pujahtaneen ulos. Päästyään tiskin taakse hyvin hento saranoiden narahdus sai harmaat silmät katsahtamaan uudestaan oven suuntaan. Ääni oli hävin tuskin havaittava verrattuna vartijoiden aiheuttamaan kolinaan ja kopinaan, jonka saattelemana nämä olivat marssineet ulos, ja Tessa oli lähes varma, vaikkei ehtinytkään näkemään kuin vilauksen tummasta viitanhelmasta, että siinä meni toinen hänen juttuseurastaan. Tarjoilija kurtisti aavistuksen kulmiaan, mutta heitti sitten oudon naisen mielestään ja kääntyi hetkeksi tyytyväisenä katselemaan ympäri kapakkaa ja kuuntelemaan, kuinka puheensorina palautui hiljalleen takaisin normaaliksi. Kuin mehiläisparvi olisi vironnut kohmeesta.

"Mites siellä sun kotikonnuilla, löytyykö sieltäkin yhtä levottomia sieluja, joitten takia vartioiden täytyy kierrellä joka paikassa?" Tessa kysyi Viluttarelta todettuaan asiakkaidensa elpyneen häiriöstä ja nostettuaan tuoppinsa takaisin käsiinsä. Tessa ei uskonut hetkeäkään, etteikö maailman joka kolkasta löytyisi heitä, jotka tekivät tarkoituksella pahojaan ja joita muiden tuli hieman kaitsia, jottei meno yltyisi täysin sekasortoiseksi. Hän esittikin kysymyksensä enemmän jutustelu mielessä, ja kuullakseen lisää jäätikön elämästä.
Olivatpa toisen naiset syyt äkilliseen lähtemiseen olleet mitkä tahansa, ei Tessa aikonut alkaa niitä jälkikäteen arpomaan ja vaan päätti sivuutta asian olankohautuksella. Kenties hän vielä joskus törmäisi uudelleen tuohon naiseen ja saisi muutaman tuopillisen jälkeen selityksen hänen säikylle olemukselle - tai sitten ei. Oikeastaan todennäköisesti ei, varsinkaan jos kyse oli jostain muusta kuin satunnaisesta huonosta kohtaamisesta lainvalvojien kanssa. Toisaalta tietämättömyys oli aina välillä parempi kuin liika tieto, senkin tarjoilija oli saanut huomata.
User avatar
Viherkivi
Posts: 154
Joined: Sat Sep 02, 2017 5:01 pm
Location: Vantaa, Finland
Contact:

Re: Lohtujuomaa ja hyvää seuraa

Post by Viherkivi »

Vilutar piti tilannetta silmällä, mutta koki olonsa tyyneksi. Hänellä ei ollut kahnauksia lain kanssa, joten hänellä ei ollut syytäkään hötkyillä. Paikalta liuenneen naisen motiiveja hän hieman mietti, mutta loppujen lopuksi asia ei hänelle kuulunut. Nainen mutristi huuliaan hieman, näyttäen hetkisen ehkä hieman pettyneeltä, mutta ilme kareili hänen kasvoillaan vain pienen hetken.

Jäätikköhaltia huoahti ja Kantohanki siirtyi nojaamaan päätään Viluttaren reittä vasten, ja hajamielisesti Vilutar asetti kätensä koiran korvien väliin, rapsuttaen tätä mietteliäänä. Kivutar, toinen koirista, tyytyi makaamaan emäntänsä vieressä, katse valppaana.

Vilutar napsahti pois ajatuksistaan, kun tarjoilijatar palasi tiskin ääreen ja puhutteli häntä.
"Kyllä meiltäkin päin pahantekijöitä löytyy.", hän sitten totesi -- vaikka meno ja meininki jäätiköllä ja sen lähistöllä saattoikin olla rauhallisempaa kuin täällä suuren kaupungin kuhinassa. "Mutta asiat hoidetaan eri tavalla. Ei vartijoita pörrää samalla tavalla... Vaikka, sanotaan, että yhteisömme ovat niin tiiviitä, että naapurikin tietää asiasi nopeammin ja paremmin kuin sinä itse."

Totta puhuen, ilmaakaan ei siellä voinut päästää ilman että joku olisi ollut kuulemassa -- tai siltä ainakin tuntui, välillä.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Lohtujuomaa ja hyvää seuraa

Post by Kide »

Tiskille istumaan jäänyt haltia ei näyttänyt välittävän lainkaan vartijoiden vierailusta. Miksipä olisikaan, kun ainakin Tessan silmään näytti siltä, että tuo oli vain harmiton matkalainen, jonka olemus todennäköisesti pitkälti vain rauhoitti muitakin. Vaan mikäli tuo nainen olisi joutunut hankaluuksiin, ainakin hänellä näytti olevan kaksi varsin luotettavaa henkivartijaa rinnallaan, Tessa mietti katsoessaan Viluttaren reiteen nojaavan koiran päätä.
Tarjoilija naurahti haltian toteamukselle tiedon kulun nopeudesta jäätiköllä. Hänestä tuntui, että sama päti myös Phoeben kaltaiseen kaupunkiin. Toki näin suuressa kaupungissa riitti aina vieraita vastaantulijoita, mutta niiden välillä jotka tunsivat tai edes tiesivät toisensa, tieto liikkui kyllä liukkaasti kuin pikkukalat kaislikossa.
"Kuulostaa hyvin tutulta", Tessa totesi naurahtaen ja hörppäsi päälle hieman oluttaan. Toisaalta tiedon nopea kulkeminen ei ollut koskaan Tessaa kyllä häirinnytkään - päinvastoin. Hän nautti juoruista, olivatpa ne enemmän tai vähemmän meheviä. Eikä hän ollut koskaan liiemmin päätään vaivannut sillä, mahtoiko joku levittää juttuja hänestä itsestään.

Ilta oli alkanut kääntyä yöksi eikä kapakan pienistä, sameista ikkunoista näkynyt ulos enää muuta kuin mustaa ja satunnaisten ohikulkijoiden lyhtyjen värjyvää valoa. Tunnelma Wanhassa Lohikäärmeessä oli hyvin tavanomainen. Osa pöytäseurueista oli hiljentynyt ja teki lähtöään, kun taas osa näytti vasta aloittavan lentävimpien juttujen kertomisen räkäisistä naurunpyrskähdyksistä päätellen. Tessan kannalta ilta oli sujunut helposti ja hänelle oli jäänyt aikaa jutella iltansa piristykseksi asiakkaidensa kanssa. Tosin tuottoisampi ilta olisi kyllä saanut olla, mutta minkäpä hän sille mahtoi, ettei olut tai muukaan ollut maistunut asiakkaille yhtä ripeään tahtiin kuin toisinaan. Ehkä hänen täytyisi käydä vielä kierros ympäri kapakkaa olutkannut käsissään herättelemässä hieman asiakkaidensa janoa. Mutta ei ihan vielä, ensin hän nauttisi viimeiset suulliset omaa oluttaan kaikessa rauhassa ja pitäisi vielä hetken kaukaiselle vierailijalle seuraa.

"No, mitäs pidät oluesta? Mielitkö edelleen vieväs sitä kotiin tuliaisiksi?" Tessa kysyi hetken kuluttua tämän oluttuoppia päin nyökäten ja katsoi Vilutarta vinosti hymyillen. "Tosin meillä ei kyllä taida olla mitään kuljetukseen sopivaa, että sen sää joutusit hankkiin itte", nainen lisäsi vielä ja nosti katseensa hetkeksi jonnekin katon rajaan vielä mielessään kerraten, löytyisikö varaston perältä mitään, missä haltia pystyisi olutta kuljettamaan. Kulmat hieman kurtistuen Tessa tuli kuitenkin siihen tulokseen, ettei heillä kyllä olisi jättimäistä tynnyriä kummempaa tarjolla. Sen lisäksi ettei hän uskonut Viluttaren olevan valmis maksamaan sellaista summaa, ei hän myöskään uskonut haltian tai tämän koirien - vaikka melko suuria otuksia olivatkin - pystyvän kuljettamaan sellaista ilman kunnon hevoskärryjä. Ja hevoskärryt sen sijaan, noh, niitä hän ei mielikuvissaan jäätiköstä ihan ensimmäiseksi nähnyt.
User avatar
Viherkivi
Posts: 154
Joined: Sat Sep 02, 2017 5:01 pm
Location: Vantaa, Finland
Contact:

Re: Lohtujuomaa ja hyvää seuraa

Post by Viherkivi »

Vilutar joi juomansa rauhassa loppuun, seuraten kapakan tunnelmaa sitä mukaa kun ilta tummeni. Hän huomasi, miten päivän vanheneminen sai hänet tuntemaan olonsa raukeammaksi -- vai olisiko tuo juoma siihen vaikuttanut? Nainen venytteli istuimellaan ja silitti hajamielisesti toisen koiransa pehmeää korvaa miettien kaikkea mitä tänään oli tapahtunut.

Hän napsahti takaisin todellisuuteen ajatuksistaan, kun tarjoilijatar kysyi hänen mielipidettään juomasta.
"Kiitos, hyväähän se oli!", hän vastasi, "En ole oluiden asiantuntija, mutta voisin palata takaisin lähipäivinä nassakan kanssa. Perheeni takuulla ilostuu tuliaisista."

Vilutar nousi istuinsijaltaan ja venytteli uudemman kerran -- häntä ei oltu tosiaan luotu istumaan pitkiä aikoja paikoillaan, vaikka jotkin vaihtokaupat sitä joskus vaativatkin. Hän tunsi miten veri alkoi taas kiertää pitkään paikallaan olleissa jäsenissä ja se hieman nipisteli. Nainen kaiveli kukkaroaan ja asetteli tiskille vielä vähän rahaa -- kiitokseksi hyvästä työstä.
"Tässä vielä kaikesta vaivannäöstä.", hän sanoi, kun koiransakin alkoivat nousta sijoiltaan, haukotella ja venytellä. "Minun kannattanee vielä kävellä koirien kanssa vähän aikaa kaupungilla, muuten ei tule rauhaa."

Vilutar heilautti kättään jäähyväisiksi Tessalle, ja poistui sitten tiskiltä, koirat seuranaan.

~*~

OoC: Olisiko tää nyt hyvin lopussa? Kiitos peliseurasta!
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Lohtujuomaa ja hyvää seuraa

Post by Kide »

Tessa hymyili tyytyväisenä, kun Vilutar kertoi pitäneensä oluesta, ja tuo haltia selvästi myös tarkoitti sanomaansa. Hymykuopat tarjoilijan poskilla syvenivät entisestään, kun Vilutar kertoi kenties palaavansa hakemaan annoksen olutta kotiin viemisiksi sopivan nyssäkän kanssa.
"Toivottavasti määkin olen sillon paikalla", hän totesi iloisesti ennen kuin kulautti loputkin oluestaan kurkustaan alas ja lipaisi nautinnollisesti huuliaan.

Tessa katsoi yllättyneenä, kun lähtöä tekevä Vilutar asetteli vielä muutaman kolikon pöydälle.
"Mukavaa jos viihdyit täällä lohikäärmeen kidassa", Tessa naurahti napatessaan kolikot talteen.
"Turvallista matkaa, tosin etpä taida kuin turvallisesti matkustaakaan noiden karvaturries kans", tarjoilija vielä huikkasi haltian perään ja katseli haltioituneena kuinka tuon koirat kulkivat Viluttaren liikkeitä myötäillen, melkein kuin he kaikki kolme olisivat olleet yhtä. Ehkä hänkin tarvitsisi tuollaisen kirppusäkin rinnalleen, niin kotiin palaaminen öisin alkaisi tuntumaan paljon turvallisemmalta. Toisaalta Tessa tunsi Phoeben kadut vaikka silmät sidottuina ja oli oppinut kulkemaan myös pimeän laskeuduttua turvallisia, hiljaisempia katuja.
Menetettyään ainoan mielenkiintoisen asiakkaansa, kääntyi Tessa takaisin oluttynnyreiden puoleen ja laski itselleen pari kannullista vaaleampaa, ja halvempaa, mallasjuomaa, jota hän lähti tarjoilemaan pöydästä toiseen kierrellen.

// Kiitokset pelistä molemmille! //
Locked