Lohtujuomaa ja hyvää seuraa

Toisiksi suurinta merenrantakaupunkia kutsutaan myös Ceresin sivistyksen kehdoksi ja ainut julkinen kirjasto koko mantereella sijaitseekin Phoebessa. Kaupunki on vanha, mutta nyt sen turvallisuutta ja vakautta on koetellut katastrofi: kaupungin alta nousi ikiaikainen lohikäärme, joka matkallaan tuhosi osan kaupungista.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Lohtujuomaa ja hyvää seuraa

Post by Tinanja »

Tiatha vain nyökkäsi naiselle, kun tämä kertoi, että oli löytänyt suurimman osan kaikesta tarvitsemastaan. Ehkä Tiathalle itselleen oudon ystävällisen kysymyksen taustalla naisella oli enemmän humala ja järkytys päivän tapahtumista kuin suoranainen ystävällisyys. Tiatha piti siitä, että sai pidettyä itsensä etäällä, tekemättä mitään erityisen syviä ystävyyssuhteita muiden kanssa. Tuttavuudet olivat ihan hyvä juttu vilkkaassa kaupungissa, palvelukset ja vastapalvelukset vielä parempia. Ystävät kuitenkin olivat riski, johon nainen ei ainakaan nyt halunnut ryhtyä... Mutta jokin tuossa ystävällisessä jäätikköhaltianaisessa koirineen sai Tiathan tarjoamaan paikallistuntemustaan tämän avuksi. Ehkä se oli naisen kaukainen kotiseutu, tai se, että tuo nainen ei vaikuttanut esittävän mitään, tuntui olevan oma itsensä. Sitä paitsi, ei Tiatha voinut olla kiertämättä sitä tosiasiaa, että hän oli utelias - Phoebessa harvoin näkyi näin erikoisia, mielenkiintoisia vieraita. Mutta viina ja olut myös oli erittäin hyvää, ja varmasti hämärsivät naisen arviointikykyä.

Se, ettei lohikäärme noussut varsinaiseksi keskustelunaiheeksi sai Tiathan hieman yllättymään, mutta samalla olemaan tyytyväinen asiasta. Kukaan ei muusta tuntunut puhuvankaan. Vaikka tavallinen arki oli alkanut jo katastrofin jälkeen, ei se keskellä toria olevaa reikää poistanut. Se nousi keskusteluun välttämättäkin, vähän väliä, ei vain toisinaan. Puhuttiin tuhoista, menetyksistä, ja lohikäärmeestä itsestään, joten oli mukavaa vaihtelua, että keskustelu kääntyi olueeseen ja siihen, mitä juomia jäätiköllä käytettiin humaltumiseen. Tiatha ei ollut ajatellut asiaa koskaan, mutta tuo oli kyllä oikeassa - viljat, joita täällä käytettiin oluen panemiseen, eivät kasvaneet jään alla, tai päälläkään. Mutta maito? Mielenkiintoista. Millaistakohan tämä kyseinen, tai nämä kyseiset juomat olivat? Naisen ajatukset kuitenkin katkesivat yllättäen, kun tämä mielenkiintoinen nainen, jonka kanssa hän oli eksynyt keskusteluun tullessaan hukuttamaan päivän kokemuksiaan tarjosi hänellekin tuota erikoista olutta tuopillisen. Se sai Tiathan vilkaisemaan jäätikköhaltiaa arvioiden, yllättyneenä. Sen sijaan hän saikin samantien selityksen koiran uteliaisuudella - ehkä tuo yritti kompensoida koiransa uteliaisuutta ja huomionkipeyttä tarjoamalla oluen? No, ei se haitannut, tuo erikoisolut varmaan olisi erittäin hyvää.
"Täällä harvoin näkyy lemmikkejä, varsinkaan sellaisia, jotka eivät aiheuta häiriötä... Koirasi vaikuttavat mukavilta", Tiatha kohautti olkapäitään vähän ja ohimennen pörrötti rapsuttamisen muodossa koiran karvoja. Se tuntui pehmeältä, paksulta... hyvin halattavalta. "Mutta kiitos", tämä nyökkäsi naista kohden hitaasti.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Lohtujuomaa ja hyvää seuraa

Post by Kide »

Tessan kasvoille levisi entistä leveämpi hymy, kun hänen haltia-asiakkaansa päätti tilata heidän tummaa oluttaan, ja vieläpä vierustoverilleen myös. Kaiken kukkuraksi tuo nainen saattaisi ottaa olutta matkaansa, mikäli sen mausta piti. Nyökättyään Viluttarelle Tessa käännähti tyytyväisenä kyyristelemään lattialla nököttävän tynnyrin ääreen. Tämä oli muita tynnyreitä hieman vaaleampi, eikä sen puupinta ollut yhtä rispaantuneen oloinen kuin naapureidensa. Metalliset renkaatkin tuntuivat lähes kiiltäviltä verrattuna vanhempien oluttynnyreiden tummentuneisiin vanteisiin - tynnyri oli selvästi neitsytmatkallaan. Tessa nappasi viereiseltä pöydältä kahden tuopin sijasta kolme viereensä. Hän lähti valuttamaan lähes mustalta näyttävää juomaa erityisen hitaasti kuin varoen säikyttämästä uutta tynnyriään. Ensimmäinen tuopillinen vaahtosi tästä huolimatta voimakkaasti, mutta kaksi seuraavaa täyttyivät siististi eikä tuoppien pinnalle jäänyt kuin ohut kerros vaahtoa, joka sekin oli normaalia hieman tummempaa. Juomia valuttaessaan Tessa ehti pohtimaan, olisiko heillä mitään mihin tätä juomaa voisi helposti kuljetettavissa määrin säilöä ja antaa tuolle haltialle mukaan. Saattaisi käydä niin, että Vilutar joutuisi hankkimaan sopivan nyssäkän itse ja tulemaan uuden reissun olutta noutamaan, mikäli sitä mielisi kotiseudulleen viedä. Keittiöstä saattaisi löytyä jotain pikkuisia tynnyreitä tyhjillään, mutta hintavuutensa lisäksi ne saattaisivat niissä aiemmin säilöttyjen juomien takia muuttaa oluen makua pitkän matkan aikana.

Suljettuaan tynnyrin huolella tarjoilija kääntyi laskemaan tuopit varovasti tiskille asiakkaidensa väliin. Tessa haisteli oluesta uhoavaa voimakasta tuoksua autuaasti silmät puoliummessa ennen kuin kääntyi Viluttaren puoleen.
"Kaksitoista neriä", Tessa ilmoitti lyhyesti ja jatkoi heti perään hyväntahtoisesti virnistäen:
"Tottumattomalle tämä on varmasti ensalkuun hyvin voimakkaan makusta, mutta kunhan alottelet rauhallisesti niin tottuu sun kieleskin tähän ja pystyt nauttimaan sen pähkinäisestä mausta." Hän luotti siihen, että hänen toinen asiakkaansa - kuten oikeastaan kaikki tavalliset asiakkaat - oli varmasti tottunut monenlaisten juomien makuun, eikä tarvitsisi tässä asiassa vinkkejä. Tessa tyytyikin vain hymyilemään tälle ennen kuin pyörähti nostamaan kolmannen tuopin, joka oli puoliksi pelkkää vaahtoa, itselleen ja kääntyi takaisin tiskin ääreen. Vaikka hän tiesi, ettei ensimmäinen tuopillinen olisi maultaan seuraavia vastaava ja vaahtosikin aina ihan liikaa, ei hän raaskinut heittää tuota ihanaa juomaa menemäänkään; olisi se joka tapauksessa parempaan kuin heidän perusoluensa, ainakin Tessan mielestä.
"Millekäs nostettas malja?" hän kysyi asiakkaitaan vuoronperään vilkuillen ja omaa juomaansa jo odottavasti kohottaen.
User avatar
Viherkivi
Posts: 154
Joined: Sat Sep 02, 2017 5:01 pm
Location: Vantaa, Finland
Contact:

Re: Lohtujuomaa ja hyvää seuraa

Post by Viherkivi »

Kantohanki paukutti pörröistä häntäänsä lattiaa vasten kun sitä rapsutettiin. Se sulki silmänsä tyytyväisenä huomionosoituksesta ja nojasi naisen reiteen vielä hieman painavammin. Vilutar puolestaan oli aika tyytyväinen, että koira pysyi tässä -- joissain tapauksissa se olisi voinut mennä tekemään kierroksen pitkin tavernaa, yrittäen löytää uusia ystäviä... Mutta Vilutar ei ihan luottanut tämän paikan asiakaskuntaan.

"Koirani ovat hyvin koulutettuja.", hän totesi vaatimattomasti. "Kantohanki, tuo läheisyydenkipeä, on ollut minulla pennusta saakka. Kivutar taas on ostettu kouluttajalta."
Kivutar nosti päänsä kuullessaan nimensä, mutta osoitti silti selkeästi enemmän itsehillintää kuin Kantohanki. Narttukoira pysyi maassa emäntänsä vierellä ja tarkkaili ympäristöään tiukasti.

Vilutar katseli kun tarjoilijatar kaatoi olutta tuoppeihin. Se juoma tosiaan oli tummempaa kuin keskiverto-panimotuotteet. Vilutar laski rahat tiskiin, ja asetti pari ylimääräistä kolikkoa juomarahaakin, koska tarjoilijatar oli kuitenkin huomioinut häntä ja koiria erityisen paljon.
Hän tarttui uuteen tuoppiin ja nuuhkaisi juomaa sisällä -- sen tuoksu ei sanonut hänelle paljon mitään, mutta hänpä ei ollutkaan edelleenkään panimojuomien erityinen asiantuntija.

"Jaa, malja?", hän sitten sanoi ja katsoi kysyvästi vierustoveriinsa.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Lohtujuomaa ja hyvää seuraa

Post by Tinanja »

Tiatha vain nyökkäsi, kun vieruskaveri kertoi koiriensa olevan hyvin koulutettuja. Se hetkellisesti tuntui jopa melko itsestäänselvyydeltä, kun tuo ei vaikuttanut haluavan ongelmia, niin miksi tämä olisi tuonut huonosti käyttäytyviä koiria mukanaan tänne? Tiathan ajatukset kuitenkin katkesivat nopeasti hänen haistaessaan miellyttävän täyteläisen tuoksun, joka tummasta, laadukkaasta oluesta tuli tarjoilijanaisen sitä tuoppeihin laskiessa. Tiatha vain lyhyesti nyökkäsi kiitokseksi tarjoilijalle tämän laskiessa tuopin hänen eteensä.
"Malja?" Tiatha naurahti kommentille. Mitään noin hienoa hän ei ollut olettanut, mutta no, miksi ei. "Oluelle?" tämä ehdotti sitten, hymyillen vähän ja kohottaen omaa tuoppiaankin.

Mutta pian Tiatha vilkaisi ovelle, kun kuuli sen aukeavan. Enemmän naisen huomiota kuitenkin kiinnitti se, miten oven lähellä olevasta pöydästä kuuluva naurunremakka loppui oven avautuessa ja sulkeutuessa. Naisen näkökenttään ilmaantuikin kolmen vartijan muodostama partio, joka asusta päätellen ainakin vielä oli työtehtävissä. Tiatha tuhahti hiljaa, mutta lähellä oleville varmasti näkyvästi, kun nuo kolme vartijaa lähtivät kiertämään alakertaa rakennuksessa, hiljentäen useammankin pöydän joksikin aikaa. Tiatha puolestaan tuijotteli yhtä tiukemmin tumman oluensa pintaa ja toivoi, etteivät vartijat aiheuttaisi enempää hämmennystä täällä käynnillään. Heillä tuskin oli syytä epäillä Tiathaa mistään, mutta... nainen oli kuullut liiankin monta tarinaa siitä, miten vartijat pidättivät muita väkivaltaisia kuulusteluja tai pitkäaikaista vankeutta varten ilman perusteita. Tiatha ei halunnut olla osana tätä käytäntöä, ei varsinkaan kuulusteltavana tai vangittavana... Eikä hän kaivannut vartijoiden näkemisestä tulevaa muistutusta siitä, mitä aiemmin päivällä oli tapahtunut, ja mitä hän oli todistanut, ja mihin hän oli osallistunut. Nainen vain toivoi noiden lähtevän pian, jotta saisi juoda itselleen mukavan muistinmenetyksen. Tiatha päätyikin hörppäämään turhan ison kulauksen vahvaa, täyteläistä olutta ja jäi hetkeksi nieleskelemään sitä. Tuon hermostuneisuus vartijoita kohtaan oli kuitenkin selvää: tämä puristi tuoppia käsissään rystyset valkeina, eikä katsellut ympärilleen paljoakaan, jottei olisi herättänyt huomiota.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Lohtujuomaa ja hyvää seuraa

Post by Kide »

Tessa virnisti tyytyväisenä, kun hänen asiakkaansa yhtyivät kippistelyyn. Jopa niin kovin varautuneelta vaikuttanut ruskeahiuksinen nainen tuntui hieman rentoutuneen, johtuipa se sitten oluesta tai koiran rapsuttelusta.
"Oluelle siis, ja ehkä myös sen nauttijoille. Kippis!" Tessa julisti ja kolautti omaa tuoppiaan toisia vasten. Hän siemaisi varovaisen hörpyn oluttaan ja huokaisi nautinnollisesti. Harmaat silmät hakeutuvat kuitenkin samassa automaattisesti ovelle, jonka napsahdus ja narahdus kertoivat tavernan saavan lisää täytettä. Naisen poskia koristaneet hymykuopat haihtuivat hänen huomatessa ketä uudet asiakkaat olivat. Vartijoissa ei asiakkaana ollut mitään vikaa, mutta näistä kolmesta herrasta näki heti, etteivät he tulleet päivän päätteeksi rentoutumaan - ja muunlaisella asioinnilla oli paha tapa karkoittaa muita asiakkaita, etenkin Wanhan Lohikäärmeen kaltaisessa paikassa. Tilassa vallinnut leppoisa puheensorina ja naurahdukset vähenivät puoleen ja tilalle laskeutui hiljalleen odottava ja jollain tapaa painostavakin tunnelma, kun pöytäryhmä toisensa jälkeen havaitsi tulijat.

Tessa kurtisti kulmiaan, kun tuo kolmikko lähti kiertämään tavernaa edes tervehtimättä häntä ensin. Yleensä vartijat muistivat edes sen verran hyvistä käytöstavoista, että kävivät tiskillä ilmoittamassa asiansa ennen kuin etenivät asiakkaiden sekaan. Näiltä mieheltä se pienikin ystävällisyys näytti kuitenkin unohtuneen. Toki ilta oli jo pitkällä ja vartijat halusivat varmasti suorittaa tehtävänsä mahdollisimman nopeasti, mutta ei Tessan tervehtiminen olisi heiltä minuuttia kauempaa vienyt. Lisäksi tarjoilijat tiesivät asiakaskuntansa aika hyvin. Olisiko jotain suurempaa voinut tapahtua? Jotain minkä selvittely piti aloittaa heti, tai jotain joka oli varastanut vartijoiden ajatukset kokonaan?

Tessan phoebelainen asiakas ei näyttänyt erityisemmin pitävän vartijoiden ilmaantumisesta - tosin ei siitä näyttänyt ilahtuvan kukaan muukaan koko tavernassa. Tuo ruskeatukkainen nainen vaikutti kuitenkin erityisen hermostuneelta; se vähäinenkin iloisuus kaikkosi tästä silmänräpäyksessä ja naisen olemus tuntui jäykistyneen yhtä varovaiseksi kuin se oli ollut hänen saapuessaan. Nainen vaikutti siltä, kuin olisi halunnut sukeltaa oluensa sekaan.
"Anteeks hetkinen", Tessa sanoi hiljaa asiakkailleen samalla kun laittoi juomansa tiskinreunalle odottamaan. Hymy naisen kasvoilta oli kaventunut olemattomaksi muistoksi hetki sitten vallineesta virneestä. Tarjoilija käveli suoraa päätä vartijoiden luo ja pysäytti nämä seisahtumalla heidän eteensä kädet lanteilla.
"Voiskos herroille olla avuksi?" nainen kysyi melko topakasti, mutta oli loihtinut kasvoilleen kävelyn aikana uudelleen kevyen hymyn.
User avatar
Viherkivi
Posts: 154
Joined: Sat Sep 02, 2017 5:01 pm
Location: Vantaa, Finland
Contact:

Re: Lohtujuomaa ja hyvää seuraa

Post by Viherkivi »

"Sille siis, harvinaiselle herkulle!", Vilutar totesi ja kopautti tuoppinsa muiden tuoppeihin, sitten siemaisten tuota tummaa ja täyteläistä juomaa. Se oli tosiaan erilaista kuin aiemmin nautittu, vaaleampi juoma. Hän sulki silmänsä hetkeksi ja tunnusteli pientä suullista olutta kielellään, koettaen kokea sen kaikki eri makuvivahteet. Koska olut ei ollut hänelle erityisen tuttu juoma, hän toki tunnisti sävyeron, mutta ei osannut laittaa sormeaan tai antaa nimiä eri mauille.

Hän avasi silmänsä taas, kun kuuli miten ovi kolahti ja asukaskunta hiljeni hieman. Hän vilkaisi ovelle ja pisti merkille lainvartijat. Viluttarella itsellään ei ollut mitään ongelmia lainvartijoiden tai itse lakien kanssa -- mutta aika ajoin hänkin oli kohdannut näiden taholta muukalaispelkoa -- joskus jopa suoranaista vihaa -- koska ei ollut kaupunkilaisten näköinen ja hänen tapansa olivat erilaisia. Mutta, Vilutar ajatteli itsekseen, kaikki olisi hyvin niin kauan kuin häntä ei syytettäisi mistään mitä hän ei ollut tehnyt.

"Paikka.", hän sanoi koirilleen, varmuuden vuoksi. "Maahan."
Koirat asettuivat hänen käskyjensä mukaan, mutta pitivät ympäristöään valppaasti silmällä. Vilutar ei vältellyt vartijoiden katsetta, eihän hänellä ollut mitään kahnauksia lain kanssa. Sitten hän pisti merkille Tiathan jähmettyneen olemuksen.

Tosiaan... Vaikka Viluttarella itsellään ei ollut ongelmia, se ei tarkoittanut etteikö muilla voisi olla. Hän teki sivusilmäyksen toiseen asiakkaaseen tiskillä ja toivoi, että olisi voinut keskustella tämän kanssa ajatuksin eikä ääneen.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Lohtujuomaa ja hyvää seuraa

Post by Tinanja »

Kaksi ronskin, karskin näköistä vartijaa astui sisälle aulaan, jonka iloisen humaltunut tunnelma alkoi laskea samantien uhkaavien, aseistautuneiden vartijoiden toimesta. Toinen näistä miehistä katsoi pitkään Tessaa, joka kiirehti heitä vastaan. "Partioimme ja pidämme kaupungin turvallisena", toinen vartijoista vastasi sitten, Tessaa nenänvarttaan myöten katsellen. "Emme tarvitse mitään", tuon partiokaveri vastasi Tessaa arvioiden katsellen ennen kuin lähti hitain, harkitsevin askelin kiertämään majatalon aulaa. Se sai hiljentyneen aulan hiljenemään edelleen. "Oletteko huomanneet mitään epäilyttävää tänä iltana?" Tessan eteen jäänyt vartija jäi katselemaan tarjoilijaa arvioiden kiinnittääkseen tuon huomion paremmin itseensä.

Tiatha kyyristyi paremmin tiskin ylle, juomaansa tiukasti tuijotellen. Nainen kuitenkin kuunteli tarkasti, mitä aulassa tapahtui, toivoen vartijoiden katoavan samasta ovesta pois samantien, mistä nämä olivat tänne sisälle saakka päässeet. Nainen siirsi hitaalla, hetken jopa harkitun näköisellä liikkeellä viittansa huppua parempaan asenton peittääkseen piirteitään vähän. Nainen puristi tuoppiaan vielä tiukemmin käsissään, jokaista pientäkin kolausta ja ääntä kuunnellen, kuitenkaan katsettaan mihinkään suuntaan kohottamatta. Hän ei halunnut selitellä vartijoille olemassaoloaan - siihen se kuitenkin menisi, kun näillä ei olisi mitään todistusta mihinkään suuntaan yhtään mistään.

Tiatha kuuli pian, miten Tessa meni kyselemään vartijoilta näitten tekemisistä, ja nainen vilkaisi nopeasti olkansa ylitse, kun näiden huomio kiinnittyi mukavaan tarjoilijaan. Varmasti liian nopeasti nainen kumosi kurkustaan vielä alas koko oluttuopillisensa, ja väkevämmän juomansa vaikka näytti muuten kyllä vartijoiden tulon jälkeen selviävän kummasti. Kuin itsesuojeluvaisto olisi potkaissut itsensä naisen tajuntaan. Tiatha veti huppunsa nyt kokonaan päähänsä Tessan jututtaessa vartijoita ja näiden tekemisiä. Mitä pidemmälle vartijoiden puheet ehtivät, sitä liukkaammin Tiatha tipahti alas baarijakkaralta - täysin äänettömästi. "Kiitos, muukalainen. Oli miellyttävä ilta, mukava tavata muitakin kuin aina samoja Phoebelaisia naamoja", Tiatha sanoi kävellessään jäätikköhaltian ja tämän koirien takaa. Pian nainen katosi varjoihin juuri ennen kuin vartija ehti siihen koirien ja haltian kohdalle. Vartija ei kuitenkaan sanonut mitään, jatkoi vain hidasta kierrostaan.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Lohtujuomaa ja hyvää seuraa

Post by Kide »

Kuten jo ulkoisesta olemuksesta oli voinut huomata, nämä vartijat eivät olleet erityisen hyvällä tuulella, ja olettamuksen vain vahvisti heidän Tessalle murahtamat vastaukset. Toinen vartijoista marssi saman tien Tessan ohi tätä melkein tönäisten ja tiiraili Wanhan Lohikäärmeen asiakkaita tuuheat kulmakarvat kurtussa lähtiessään kiertämään tavernan aulaa kuin saalistaan valitseva peto. Asiakkaatkin alkoivat näyttää yhä enemmän epäröiviltä saaliseläimiltä kuin olostaan nauttivilta kaupunkilaisilta. Iloinen puheensorina oli muuttunut varovaiseksi mutinaksi ja osa asiakkaista näytti keräilevän vähäistä omaisuuttaan pöydiltä ja tuoleilta kuin valmistautuen johonkin, josta eivät itsekään olleet aivan varmoja. Pöytäseurueiden jäsenet vilkuilivat toisiaan ilman täyttyessä äänettömillä kysymyksillä.
Tessa vilkaisi vartijan perään omatkin kulmansa aavistuksen kurtussa, ennen kuin kääntyi takaisin eteensä jääneen vartijan puoleen. Ei sillä, etteikö Tessan mielestä vartijoista ollut apuakin, mutta välillä nämä käyttivät auktoriteettiään aivan väärin ja väärissä paikoissa. Tessa oli täysin tyytyväinen siihen, että joku valvoi Phoeben katuja - kuka ties mitä tässä kaupungissa muuten tapahtuisi -, mutta sitä ei käynyt kieltäminen, etteikö vartijoilla olisi ollut paha tapa harventaa kapakoiden asiakaskuntaa heidän välillä täysin turhalla ahdistelullaan.

"Eipä täällä mitään poikkeavaa oo näkyny tai tapahtunu. Vois toki olla helpompi miettiä asiaa, jos mää tietäsin, mitä mun ois pitäny huomata", Tessa totesi vartijan kysymykseen toista kulmaansa odottavasti kohottaen. Tuolta toiselta hapannaamalta ei selvästikään irtoaisi mitään muuta kuin asiakkaisiin kohdistuneita mulkaisuja, mutta tämä aloilleen jäänyt heppu saattaisi hyvässä lykyssä vaikka paljastaakin jotain siitä, minkä perässä he tällä kertaa juoksivat. Kuin hajuaistinsa menettäneet rakit, Tessa mietti suupieli tuskin huomattavasti nykien. Nämä vartijat tosin näyttivät olleen työssään jo sen verran pitkään, että he todennäköisesti osasivat pitää kaiken tärkeän omana tietonaan eivätkä ehkä juosseet niin päämäärättömästi kuin heitä nuoremmat tapaukset.

Odottaessaan ja kuunnellessaan vartijan vastausta Tessa vilkaisi sivusilmällä uudestaan matkaansa jatkanutta vartijaa ja pisti samalla myös merkille kuinka toinen tiskillä istuvista asiakkaista kulautti suuresta tuopistaan juuri viimeisiä pisaroita alas ja jatkoi suoraa päätä rommilasinsa kimppuun. Tessa käänsi huomionsa takaisin hänen luokseen jääneeseen vartijaan ja hymyili herttaisen viattomasti samalla kun mietti, että tuolle hänen asiakkaalleen oli tuskin juuri äsken iskenyt noin hillitön jano, jollei hän ollut kaivanut jostain kourallista suolaa suuhunsa. Naiselle oli selvästi tullut kiire saada juomansa loppuun, eikä syytä siihen tarvinnut todennäköisesti etsiä sen kauempaa kuin Tessan nenän edestä. Ja samassa tarjoilija huomasikin silmäkulmastaan, kuinka lyhyet ruskeat hiukset olivat kadonneet tumman hupun alle naisen sujahtaessa jonnekin kapakan taka-alalle, jättäen toisen naisen koirineen tiskin ääreen. Tessan oli kovin hankala uskoa, että vartijat olisivat olleet juuri tuon naisen perässä, mutta se oli selvää, että tuolla oli vähintäänkin huonoja kokemuksia vartijoista ja heidän kanssaan asioinnista. Tessa kun ei voinut uskoa sitäkään, että tuo toinen, hyvin ystävällinen matkalainen koirinensa olisi onnistunut sanomisillaan karkottamaan toisen asiakkaan noin liukkaasti.
User avatar
Viherkivi
Posts: 154
Joined: Sat Sep 02, 2017 5:01 pm
Location: Vantaa, Finland
Contact:

Re: Lohtujuomaa ja hyvää seuraa

Post by Viherkivi »

Viluttaren silmiin vaikutti siltä, että hänen seuralaisensa ei tullut toimeen lainvalvojien kanssa. Niin nopeasti Tiatha kokosi itsensä, hulautti juomansa ja keräsi itsensä pois paikalta. Tuo oli poissa niin nopeasti, ettei Vilutar ehtinyt edes vastata tämän hyvästeihin kunnolla... Eikä luonnollisesti tohtinut huutaa peräänkään, olihan poistuneella naisella varmasti ollut erittäin hyvä syy livistää ennen vartijoiden huomiota.

Siispä, jäätikköhaltia vain puri huultaan ja tukahdutti huokauksen.
Hänellä ei näyttänyt käyvän tuuri tänään seuralaisten puolesta.

Vilutar kääntyi takaisin tuoppinsa puoleen -- hänellä ei ollut syytä kiirehtiä pois vartijoiden jaloista.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Lohtujuomaa ja hyvää seuraa

Post by Tinanja »

Wanhan lohikäärmeen tummat, kuluneet ja aina vain uudelleen ja uudelleen käsitellyt seinät tarjosivat Tiathalle monta varjoista nurkkausta, johon hän saattoi livahtaa odottamaan vartijoiden katseen harhailua. Nainen veti huppuaan entistä paremmin päähänsä kumartuessaan erään pöydän, penkin ja seinän muodostamaan varjoiseen nurkkaukseen ulko-oven kanssa samalla seinustalla. Arvioivalla katseella Tiatha katsoi kahta vartijaa, pitkään, näiden eleitä katsellen, olemusta arvioiden ja tutkien sitä, mitä nämä halusivat tai tavoittelivat. Siinä hetkessä, livistäessään varjoihin ja kuunnellessaan vartijoiden ja tuon ystävällisen tarjoilijan käymää keskustelua hän hymyili pienen hetken. Oli harvinaista, että tarjoilija puuttui näin tilanteeseen, ja Tiatha oli varma, ettei unohtaisi sitä ihan heti.

Tessaa vastapäätä seisova vartija kohotti kätensä nopeasti haromaan lyhyiksi nyrhittyjä hiuksiaan toisen levätessä edelleen vyöllä. Pian toinenkin, hiuksia harova käsi laskeutui takaisin vyölle, ja nyt vartija katsoi pitkään Tessaa. "Sitten, mikäli et ole nähnyt mitään erikoista, sinua tuskin haittaa se, että vilkaisemme ympärillemme?" tuo kysyi sitten katsoen paksujen kulmiensa alta tuota tarjoilijaa, kun hänen toverinsa jatkoi kierrosta nyt uhkaavasti hiljentyneen aulan lävitse etsien epäilyttäviä henkilöitä, katseita ja eleitä, löytämättä kuitenkaan sitä, mitä he olivat etsimässä. Kumpikaan ei kuitenkaan näyttänyt huomaavan tiskiltä katoavaa naista, eivätkä Tiathaa, kun tämä suuntasi kulkunsa lähes äänettä samalle seinustalle oven kanssa. Toinen vartija jatkoi kierrostaan Tessan edessä seisovan vartijamiehen katsellessa Tessaa päästä varpaisiin hyvin arvioiden, paljastavasti. Lopulta hänen toverinsa palasi ja molemmat vain lyhyesti nyökkäsivät toisilleen. "Kiitämme teitä yhteistyöstänne. Hyvää illanjatkoa", Tessan edessä seisova vartija sanoi ennen kuin kaksikko lähti ulko-ovea kohden, kadoten pian ovesta ulos.

Ei mennyt minuuttiakaan, että ovi kävi tuskin huomattavasti uudelleen Tiathan kadotessa pimenevään yöhön sivukujien varjoon alkoholin vain vahvistaessa vaikutustaan askel askeleelta. Nainen päätyi yhteen piilopaikoistaan nukkumaan humalaansa levottomasti pois - se alkoholimääräkään ei vain vienyt kokonaan painajaisia ja levottomia unia päivän tapahtumista pois naisen mielestä.

//Ja näine sanoineen Tiatha katoaa pelistä! Kiitos peliseurasta molemmille!
Locked