Suuresti liioitellut juorut

Toisiksi suurinta merenrantakaupunkia kutsutaan myös Ceresin sivistyksen kehdoksi ja ainut julkinen kirjasto koko mantereella sijaitseekin Phoebessa. Kaupunki on vanha, mutta nyt sen turvallisuutta ja vakautta on koetellut katastrofi: kaupungin alta nousi ikiaikainen lohikäärme, joka matkallaan tuhosi osan kaupungista.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Suuresti liioitellut juorut

Post by Kide »

Tessa otti tahmaisen ja murusia ripottelevan pyyhkeen vastaan ja pudotti sen kahdella sormella varovasti pidellen tiskin alla olevaan ämpäriin. Hänestä tuntui kuin hän olisi seurannut äidin ja pahanteosta kiinni jääneen lapsen keskustelua pikemminkin kuin kahden matkalaisen välienselvittelyä.
Novian sai äänensä takaisin ja tarttui tiukasti kuin pyyhkeeseen jäänyt siirappi kaikkiin seikkoihin, joilla saattoi puolustella itseään ja lauluaan. Tessakaan ei voinut olla nyökkäämättä peikon puhuessa laulun kauneudesta.
"Se oli kaunis. Koskettavakin", tarjoilija myönsi.

Viluttaren puhuessa valheista kohosivat Tessan vaaleat kulmakarvat samaa tahtia, kun Novianin painuivat alaspäin. Novianin jatkaessa puolustelevaa linjaansa väitöksestä lähes loukkaantuneen näköisenä vaihtui yllättyneisyys tarjoilijan kasvoilla pikemminkin huvittuneisuuteen. Mitä pidemmälle peikko jatkoi, sitä selvemmäksi alkoi käydä, että tuo tosiaan oli lähtenyt kehittämään tarinaansa melko hauraalta pohjalta. Toisaalta, Novianin viimeiset sanat olivat aivan totta, ja ei kai kenellekään tullut yllätyksenä, että kiertelevä tarinankertoja väritti aina tarinoitaan, välillä yli ääriviivojenkin.
Pieni ja tahaton, huvittunut tuhahdus karkasi Tessalta, kun Vilutar kertoi tämän laulun toisen osapuolen, Nimrodin, olleen vain asiakas. Novianin mielikuvitus oli selvästi jotain sellaista, mihin tavallisen kansalaisen ajatukset eivät venyneet katkeamatta. Ehkä se myös selitti peikon tarinoiden ja laulujen suosion. Kukapa ei olisi toisinaan halunnut, tai suorastaan tarvinnut, tilaisuutta paeta tavallista arkea jonkin tavattoman pariin.
"Ehkä sää voisit pitää tätä jonkinlaisena... kunnianosotuksena", Tessa ehdotti paremman sanan puutteessa mietteliään näköiseksi mennyttä Vilutarta vilkaisten, kasvoillaan nyt pehmeä hymy. Hän uskoi nähneensä aivan tarpeeksi kiemurtelua ja synkkiä katseita tälle päivää, ja päätti ottaa tavoitteekseen, että saisi tuon kaksikon vielä juomaan tuopilliset saman tiskin ääressä, sovussa.
"Ei kaikki vastaantulijat suinkaan Novianin mieleen tuolleen jää, saatika noin kauniin laulun aiheeks. Mää kait oisin otettu, jos se musta joskus laulun luikauttais, mutta eipähän se mua muista enää ku on tuosta ovesta ulos astunu", Tessa puuskahti ensin teennäisen pahoillaan, nosti kädet lanteilleen ja katseensa hetkeksi dramaattisesti ylös.
"Vai mitä?" hän kysyi perään nyt katseensa Novianiin kääntäen ja toista kulmaansa kohottaen. Pettymyksen sijaan harmaissa silmissä loisti kuitenkin pelkkä huvittuneisuus, josta kertoi myös aavistuksen nykivä suupieli.
Kuparirapu
Rakuza
Posts: 652
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Suuresti liioitellut juorut

Post by Kuparirapu »

Novian viittasi kädellään Tessaa kohti, ja katsoi Vilutarta kuin sanoakseen "Siinäs kuulit!" Mutta kun selvisi, miten vähän tämän Nimrod-miekkosen ja Viluttaren välillä oli oikeast ollut, peikonkin ilme lieveni.
"Ai," hän sanoi hieman pettyneen kuuloisesti. Eli pohjimmiltaan koko tilanteen taustalla oli ollut vain muutama maksamatta jäänyt kolikko.
"Sinäpä sen sanoit," hän säesti Viluttaren toteamusta. Vääntäen suutaan Novian ehti pohtia, olisiko ollut parempi jos hän ei olisi koskaan saanut asiaa selville. Tässä uudessa valossa hänen laulunsa tuntui laimentuneen masentavasti. Kaikeksi onneksi Tessa havahdutti hänet näistä synkistä mietteistä, ja tarmokkaan naisen sanoihin tarttuen Novian lisäsi, innostuen joka sanalla enemmän:
"Kunnianosoitus...niin, ihan niin! Eikö tämä nyt oikeastaan ole lopulta hyvä asia? Jos kerran teidän kahden välillä ei ollut mitään, niin silloinhan mitään henkilökohtaista ei ole paljastettu. Vielä mitä, nythän voit vapain mielin nautta laulusta kun tiedät ettei se pohjimmiltaan kerro sinusta."
"Tai no. Kertoohan laulu toisaalta kauniista jäätikköhaltiasta, joka oli Ledassa...mutta etkö voi todeta kirkkain silmin kyselijöille ettet tiedä asiasta mitään? Kai muitakin teikäläisiä tänne pohjoiseen joskus eksyy?"
Novian naputteli leukaansa mietteliäänä, ja oli kuin hän olisi käynyt jonkin valmiin keskustelun oman päänsä sisällä, sillä lopulta hän nosti käsiään luovutuksen merkiksi ja lisäsi:
"No hyvä on, jos se sopii, niin voin mainita sinun olleen apuna laulun säveltämisessä. Säveltämisessä, huomaa, ei siinä mistä laulu kertoo. Muistaakseni sanoit joskus että jokainen Jäätikköhaltialla osaa laulaa tavalla tai toisella. Hyvä siis, kerron kysyttäessä että laulun on sanoittanut ja säveltänyt Novian Lukinsormi, apunaan Vilutar eteläiseltä jäätiköltä. Eikö se olisi reilua?"
Omasta mielestään tyytyväisenä keksimästään järjestelystä Novian keskittyi Tessan pieneen vinoiluun, ja hymyillen kuivasti napautti takaisin sanoen:
"Jos polkaisin laulun jokaisesta asiakkaasta, jonka kanssa teet pientä silmäpeliä, olisin valmis vasta kun hännänpääni on muuttunut harmaaksi. Mutta niistä sämpylöistä voisin kyllä säveltääkin jotain...ainakin kävelin ulos täältä muistellen niitä lämmöllä."
User avatar
Viherkivi
Posts: 154
Joined: Sat Sep 02, 2017 5:01 pm
Location: Vantaa, Finland
Contact:

Re: Suuresti liioitellut juorut

Post by Viherkivi »

Kevyt punastus ei kadonnut Viluttaren poskilta, mutta hän huokaisi syvään ja sulki silmänsä hetkeksi. Jännitys hänen harteissaan laukesi, ja jäätikköhaltia rentoutui silminnähden.
"Olkoon sitten niin.", hän myöntyi Novianin ehdotukseen. Totta puhuen, Novian osasi puhua harvasanaisempaan seuraan tottuneen Viluttaren pään pyörryksiin ihan hetkessä, eikä Vilutar ollut aivan varma oliko myöntymys kannattanut ja kannattaisiko tulevaisuudessakaan. Mutta koska hän ei ollut riidanhaluinen persoona, jäätikön haltia antoi asian olla ja menneiden mennä.

Ja Tessa oli kyllä oikeassa siinä, että laulu OLI kaunis, sitä ei käynyt kieltäminen.

Hän istuutui viimeinkin tiskille, ja päästi keuhkoistaan uudestaan ilmat pihalle. Koti-ikävä alkoi jo hieman painaa haltian sydäntä, varsinkin perheen tutut tuoksut ja alueen hiljaisuus vetivät Vilutarta takaisin.
Hänen kulmakarvansa kohosi hieman, kun puhe tuli sämpylöistä, eikä Vilutar voinut olla kysymättä,
"Onko nyt kyse sämpylöistä vai, öhh, sämpylöistä?" Hän teki pienen eleen rintamuksensa edessä osoittaakseen mitä tarkoitti painottamallaan sanalla. Ulkopuolinen tarkkailija nimittäin huomasi että Tessa ja Novian olivat hyviä ystäviä, ja nyt oli Viluttaren vuoro olla utelias toisten suhteista.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Suuresti liioitellut juorut

Post by Kide »

Tessa seurasi tytyväisen huvittuneena kuinka Novian takertui hänen sanoihinsa kuin hukkuva tälle heitettyyn köyteen. Sanoja alkoi taas pulputa peikon suusta kuin tuo olisi niistä kutonut itselleen lisää pelastavia köysiä - ja juuri sitähän Novian toisaalta tekikin. Novianin olisikin parempi muistaa tämä hetki, etenkin sitten kun Tessa joskus sattuisi tarvitsemaan peikon apua.

"Hei, puhu vaan omasta puolestas!" Tessa murahti Novianin viimeiselle letkautukselle, mutta ilkikurinen pilke ei näennäisen tiukentuneesta äänensävystä huolimatta hävinnyt harmaista silmistä mihinkään. Enempiä vastalauseita tarjoilija ei ehtinyt esittämään, kun Viluttaren yllättävä kysymys sai hänet naurahtamaan niin, että hän joutui ottamaan toisella kädellään pöydästä tukea.
"Jos tuo laulais laulun mun sämpylöistäni, ei sillä ois enää häntää mikä harmaantuu", Tessa totesi Viluttarelle päätään puistaen ja virnisti vaivihkaa Novianille.
"Vaan noista kokin sämpylöistä laulelkoon niin paljo ku sanoja riittää", tarjoilija lisäsi perään varmistaakseen, ettei haltialle jäisi väärä käsitys Novianin lämpimistä muistoista. Hän puisteli uudelleen päätään ajatukselle huvittuneesti tuhahtaen ennen kuin kääntyi pallottelemaan katsettaan Viluttaren ja Novianin välillä.
"Eikös sitten ois aika kostuttaa suuta laulun tekijän ja tämän apulaisen kunniaks", Tessa ehdotti leveästi hymyillen. Apulaisen kohdalla hän vilkaisi toista kulmaansa kohottaen Novianiin, katseessaan hienoinen syytöksen ja pettymyksen terä. Tuo oli peikon päivän pohjanoteeraus, kun kaiken tämän jälkeen hän halusi vetää lähes täyden kunnian laulusta itselleen. Vaikka toisaalta, kuten oli käynyt ilmi, olihan laulu lähestulkoon täysin Novianin omaa mielikuvitusta ja ehkä hänen ansiokseen luettavissa. Mutta silti tuo olisi Tessan mielestä voinut myöntyä sanomaan Viluttaren yhtä tärkeäksi laulun osaksi, vaikka taitelijan ylpeys olisikin siitä pienen kolauksen saanut. Olisipa Novian silloin vain ottanut samanlaisen kolauksen, jonka kohteeksi Vilutarkin oli tänään joutunut.
Onneksi jäätikköhaltia itse näytti tyytyvän Novianin selityksiin ja ehdotuksiin, vaikka Tessa epäilikin, että ehkä myöntyminen johtui hyvän ehdotuksen sijaan enemmänkin siitä, ettei Vilutar välittänyt enää kuunnella peikon rönsyileviä selityksiä.
Tessa päätti, että hänen oli kai parempi olla tyytyväinen tähän lopputulokseen ja vain keskittyä nauttimaan harvinaisista vieraistaan.
"Joten, mitäs teille sais olla?" Tessa kysyi edellisen ehdotuksensa perään asiakkaitaan vuorotellen katsellen. "Sää et ainakaan taida huvikses tuota nyssäkkää kantaa mukanas? Kenties musta paronitar pääsee matkalle?" Tessa kysyi nyt toiveikkaasti Vilutarta katsellen.
Kuparirapu
Rakuza
Posts: 652
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Suuresti liioitellut juorut

Post by Kuparirapu »

Viluttaren kysymys sai peikon katsomaan hämmästyneesti ensin tätä, sitten Tessaa, ja nauramaan lopuksi rehevästi. Naurussa tosin kuului pieni hermostunut sävy.
"Ai että minä...ja Tessan...khm, kaikesta näkee että ette ole tavaneet rouva Cordovea. Hän on mitä miellyttävin nainen, mutta välillä hänellä on myös mitä vilkkain mielikuvitus minun ja eritoten häntäni suhteen. Sekä häkellyttävä tarmo jolla toteuttaa niitä..
Novianin läpi kulki aito väristys tästä ajatuksesta ja Tessan sanat saivat peikon vilkaisemaan tätä kulmiensa alta:
"Niinpä niin, siinä tytär missä äitikin."

"Olen samaa mieltä," Novian nyökytteli. "Nyt kun ilmaa on puhdistettu meidän kummankin osalta, ei ole parempaa hetkeä nostaa pientä maljaa tapauksen kunniaksi. Minulle sopisi..."
Novian kuitenkin epäröi, ja katsoen hetken verran Vilutarta hän korjasi:
"...Tarkoitan, ehkä meidän sopisi syytä maistaa sitä herkullista simaa jonka korkkaamisellakin merkattiin laulun ensiesiintymistä. Minulle että avustajalleni, kiitokseksi hänen korvaamattomasta avustaan sävellystyössäni."
Sanojensa päätteeksi Novian kasasi taskuistaan maksua juomista, pääosin pelkistä kuparikolikoista. Vaan minkäs tuolle mahtoi, hänen varansa olivat yleensä lantteja jotka muut halusivat antaa pois taskunpohjalta pyörimästä.
"Tästähän sinulla sitten on paljon kerrottavaa kun palaat kotipuoleesi. Pääset kertomaan Ledasta, ja minusta, ja että sinusta tehtiin laulukin. Hei, sinähän ovisit vaikka laulaakin sen tuttavillesi! Mitä useampi sen kuulee, sitä mukavampaa. Voin opettaa sanat, jos jokin kohta tuntuu vaikealta..."
User avatar
Viherkivi
Posts: 154
Joined: Sat Sep 02, 2017 5:01 pm
Location: Vantaa, Finland
Contact:

Re: Suuresti liioitellut juorut

Post by Viherkivi »

Vilutar myhäili hieman itsekseen hänen kysymyksensä saamalle vastaanotolle. Luultavasti nämä kaksi siis eivät olleet sotkeutuneet toistensa elämään sen enempää kuin mitä tavalliset ystävykset sotkeutuivat. Asia ei sinänsä Viluttarelle kuulunut, mutta olihan peikkominstrelikin vetänyt johtopäätöksiä oikein olan takaa aiemmin -- jäätikköhaltia katsoi heidän olevan nyt sujut.

Hän taputti pientä tynnyrin nassakkaansa kuin lemmikkiä, kun Tessa siitä kysyi.
"Juu, olen varmaan oleillut täällä pohjoisessa jo tarpeeksi kauan päitä sekoittamassa.", hän naurahti, "Mutta ehkä koko kyläni tulee jonottamaan ensi kerralla tuota olutta, jos se vakuuttaa kaikki maullaan." No, ei se ehkä kaikkia vakuuttaisi, mutta Viluttaresta olisi ehkä ollut mukavaa reissata joidenkin muidenkin kanssa välillä. Koirista kun ei juttukavereiksi ollut. Hän työnsi tynnyriä kohti tarjoilatarta, osoittaen, että sen saisi täyttää koska vain Tessa ehtisi.

"Novian, oikeastaan sinä olet minulle kylvyn velkaa.", hän sitten sanoi lauluniekalle. "Kyselysi Ledassa sai kylänväen niin suunniltaan, että minunkin piti lähteä, enkä saanut koskaan ottaa kylpyä, josta olin jo maksanut."
Vilutar katseli kun peikko laskeskeli surkean määrän tylsän kuparisia kolikoita, ja oletti, että tämä velka kuumasta kylvystä taitaisi jäädä perimättä. Ollakseen niin suosittu, toisella ei ollut oikein kolikkoa kolikon päälle, tai siltä ainakin vaikutti.

Novianin ehdotus opettaa Viluttaren inspiroima laulu sai jäätikköhaltian pyrskähtämään.
"Kiitos vain ehdotuksesta, mutta en usko osaavani tehdä kappaleelle oikeutta." Vilutar sanoi, "Eikä kulttuuriimme kuulu koskaan laulaa itsestämme... Olen pahoillani, kultu, mutta jos haluat laulujesi leviävän eteläiselle jäätikölle, sinun pitää itse tehdä sinne kierros." Hän iski peikolle silmäänsä, eikä uskonut että tuota ehdotusta otettaisiin kuuleviin korviinkaan. Novian ei oikein vaikuttanut sellaiselta persoonalta, joka nauttisi viimasta ja jäästä.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Suuresti liioitellut juorut

Post by Kide »

Viluttaren sanojen luoma mielikuva jäätikköhaltioiden joukosta, joka saapuisi Wanhaan Lohikäärmeeseen, sai Tessan naurahtamaan.
"Kyllä se mulle kelpais, onneks meillä riittää tilaakin", hän vastasi Viluttarelle virnistäen samalla kun nosti tuon tuoman nyssäkän lähemmäs itseään. Hän kuunteli tyytyväisenä kuinka Novian nyt puhui Viluttaresta korvaamattomana apuna ja lupasi tarjota haltiallekin simaa. Kuparikolikot napsuivat yksi toisensa jälkeen tiskille, kunnes niitä oli ihan kiitettävä läjä. Vinosti hymyillen Tessa noukki kolikot talteen ennen kuin kääntyi kaatamaan simaa kahteen suureen mukiin.
Pian Tessa laski simamukit pöytään ja työnsi ne Vilutarta ja Noviania kohti samalla huvittuneesti tuhahtaen Viluttaren puheelle kylvystä. Hän ei ihmetyllyt yhtään, että Novian oli jälleen onnistunut jättämään jälkeensä jonkinlaista sekasortoa. Selvästikään tuo peikko ei pystynyt vierailemaan missään herättämättä joko innostusta ja ihastusta tai sitten täysin päinvastaisia tunteita. Tessa ei sanonut mitään, vaan jäi odottavasti katsomaan Novianin reaktiota, edelleen hieman huvittuneena. Hänkin halusi tietää, millä peikko suunnitteli kyseisen tapahtuman korvaavansa vai onnistuisiko tuo puhumaan itsensä tästäkin vapaaksi.

Hetken päästä Tessa kääntyi täyttämään Viluttaren tuoman nyssäkän Tummalla Paronittarella, oluella, jota Vilutar oli pari päivää sitten maistanut. Onneksi heillä oli sitä edelleen tarpeeksi jäljellä. Samalla hän kuunteli Novianin juoksuun lähtenyttä suuta päätään puistellen. Peikon olisi ehkä ollut viisaampaa jo jättää laulu sikseen ja keskittyä mieluummin vaikka säähän, mutta se ei selvästikään juolahtanut Novianin mieleen. Pieni virne levisi Tessan kasvoille, kun hän kuunteli Viluttaren näpäyttävän peikkoa takaisin. Hän sulki oluella täytetyn pienen säiliön tarkasti ja laski sen varovasti tiskille Viluttaren eteen.
"Tiiän, että sitä on vaikea toteuttaa, mutta mitä vähemmän tää hölskyy matkalla, sen parempi", Tessa kertoi Viluttarelle nyssäkkää pehmeästi taputtaen. "Ja varo sanojas, tai teidän kylässä raikaa kohta laulut yötä päivää", hän lisäsi Viluttaren puoleen kurottautuen, puoliksi kuiskaten, kuin olisi halunnut estää Noviania kuulemasta, vaikka puhuikin tarkoituksella niin selvästi, että peikkokin sen kuuli.
"Ja sää, muista kutoa sun hännälleski oma huivi, jos sää matkaan lähet ja haluat, että seki selviää siitä", Tessa naurahti nyt Noviania vilkaisten. Häneltä ei ollut jäänyt aiemmin huomaamatta Novianin ilme, kun tuo oli puhunut Tanyasta ja hännästään, tai peikon vilkaisu, kun Tessa itse otti hännän kohtalon puheeksi, eikä hän sen vuoksi malttanut olla kiusoittelematta peikkoa aiheella vielä hieman lisää.
Kuparirapu
Rakuza
Posts: 652
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Suuresti liioitellut juorut

Post by Kuparirapu »

Vastatakseen Viluttarelle peikon suu aukesi, sulkeutui ja aukesi toistamiseen, mutta valitettavasti hän pystyi muistamaan liiankin hyvin ilmapiirin jossa he olivat Viluttaren kanssa Ledan jättäneet.
"Ei kai se nyt yksin minun syyni ollut," hän mutisi hiljaa, ennen kuin käänsi hattunsa syliinsä. Kääntäen varovaisesti kankaan poimua, jonka siihen kiinnitetty neula muodosti, Novianin sormet kaivoivat piilosta esille muutaman hopeasayrin. Laskien kolikot tiskille ja tasoittaen hattunsa pienen rahakätkön entiselleen Novian totesi hieman dramaatisen lyödyn kuuloisesti:
"Kas noin. Eivät ainakaan pääse jäätiköllä haukkumaan että Lukinsormen Novian ei maksa velkaansa takaisin."
Nojaten leukaansa käteensä hän mutristi suutaan ja lisäsi:
"Tokko nyt yksi kylpy niin suuri menetys olisi. Vanhat muorit sanovat että "hullut ne kylpevät jotta nahkakin irtoaa". Nuorempana minäkään en ikinä kylpenyt, ja olin täysin terve. Ja sitä paitsi, kuulin kerran peikosta, joka lillui kylpyvedessä niin pitkään että häneltä tipahti häntä irti. Mistäs sen oikeastaan tiettää, jos kylpeminen onkin oikeastaan peikoille vaarallista? En minä halua sellaista kokeilla."

Novian vauhtia ottavat jutut keskeytyivät hänen siemaistessa pitkään simalasista, ja väristyksen pörhistäessä hänen hännänpäätään sekä avaten silmiä selälleen hän henkäisi:
"Phuh, kyllä. Ihan yhtä napakkaa juomaa kuin aiemminkin, ehkä jopa vielä vahvempaa. Huh."
User avatar
Viherkivi
Posts: 154
Joined: Sat Sep 02, 2017 5:01 pm
Location: Vantaa, Finland
Contact:

Re: Suuresti liioitellut juorut

Post by Viherkivi »

"Jaa-a, pitää keksiä joku ovela tapa pakata tämä pikkutynnyri.", Vilutar sanoi, kun Tessa ohjeisti häntä olemaan hölskyttämättä nassakkaa matkan aikana. Hän pelkäsi kyllä pahinta, matka kun ei ollut lyhyimmästä päästä alkuunkaan, ja kelkkailukin alkaisi vasta kun maa alkoi etelämmässä peittyä lumeen ja jäähän. Jäätikön yli liukuminen oli helpoin osuus.

Vilutar oli oikeastaan aika yllättynyt, kun peikko laskikin muutaman hopiaisen hänelle. Jäätikköhaltia oli oikeastaan vitsaillut kylpyvelasta, mutta ei hän myöskään ollut sitä tyyppiä joka kieltäytyi velanmaksusta, jos oli itse vastaanottaja. Ja maksoihan hän itsekin velkansa niin nopeasti kuin pystyi.

"Ohhoh... Minähän vain pelleilin, mutta jos kerran vaadit...", hän sanoi, ja jemmasi hopeakolikot hihoihinsa. "Nyt pitää sitten löytää vain kylpylä, ja joku soma selänpesijäksi." Vilutar pukkasi Noviania hieman kyynärpäällään ja räpsytti silmiään tämän mutrunaamalle, nauraen sitten päälle. Vaikka Vilutar olikin innoittanut aikamoisen laulun Novianilta, ei tämä kuitenkaan uskonut peikon nappaavan kiinni tästä flirtistä. Saattoihan Vilutar olla oikeassa siitä, että peikko ei ottanut muita kumppaneita, kun oli liittoutunut luuttunsa kanssa, kuka sitä tiesi.

"Meilläpäin kuumat kylvyt ovat harvinaisia. Käymme hikimajassa ja sitten peseydymme kylmällä lumella. Se kasvattaa luonnetta ja karaisee mukavasti.", hän selitti omaa innostustaan kylpyihin. Jäätikköhaltia otti simatuoppinsa, ja eksyi hetkeksi ajatuksiinsa. Ehkä Tessasta saisi selänpesijän kylpylään?
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Suuresti liioitellut juorut

Post by Kide »

Kun pöydälle napsahti muutama hopeinen kolikko, muuttui Tessankin ilme hetkeksi yllättyneeksi. Kosketeltavan hopean sijaan hän oli odottanut vain hopeisia sanoja, mutta lähes nöyrästi peikko kaivoi vähäistä omaisuuttaan pöydälle. Tai no, kuka ties kuinka paljon tuo hattu kätki rahaa sisälleen - ehkä Tessan pitäisi joskus kokeilla hatun painoa, kunhan Novian sen sopivasti päästään laskisi ja vilkaisisi muualle.
Vilutar näytti yhtä tavalla yllättyneeltä maksusta, mutta pian kolikot olivat jo kadonneet seuraavan omistajan talteen samalla kun Novian jo kertoi nuoruudestaan asioita, jotka Tessa olisi mieluummin ollut kuulematta.

Viluttaren kevyt flirtti sai Tessan virnistämään huvittuneena. Hän oli jostain syystä olettanut jäätikön kansaa hillitymmäksi, mutta Vilutar kumosi nopeasti sellaiset oletukset, ja siitä Tessa oli vain iloisesti yllättynyt. Tessa vilkaisi Novianin ilmettä ja hävin tuskin uskalsi kuvitella millaisen rallatuksen tuo voisi selänpesuhetkestä keksiä. Toisaalta peikon juuri kertoman perusteella pesu ei varmastikaan olisi tuolle yhtään pahaksi, ja liekö pesuseurakaan, Tessa mietti huvittuneena.
"Hikimaja ja lumipesu? No johan teillä siellä on huvit!" Tessa naurahti jäätikköhaltian kertomalle. "En mää epäile yhtään, etteikö se karastais, mutta en mää kuumia kylpyjä semmoseen kyllä ihan heti vaihtais", hän jatkoi Viluttaren puoleen kääntyen.
"Jos sää haluat heti kylpyyn, niin kyllähän se tässä meilläkin onnistuu. Tuolla ois vielä muutama huone vapaana ja äkkiäkös me sulle sinne kylpemisvälineet tuodaan", Tessa totesi vielä Viluttarelle ja kääntyi sitten virnistämään Novianille lisäten: "Ja kyllä meidän isompaan ammeeseen kakskin mahtuu!"
Locked