Palvelus palveluksesta

Toisiksi suurinta merenrantakaupunkia kutsutaan myös Ceresin sivistyksen kehdoksi ja ainut julkinen kirjasto koko mantereella sijaitseekin Phoebessa. Kaupunki on vanha, mutta nyt sen turvallisuutta ja vakautta on koetellut katastrofi: kaupungin alta nousi ikiaikainen lohikäärme, joka matkallaan tuhosi osan kaupungista.
User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 501
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Palvelus palveluksesta

Post by Tinanja » Sun Jul 22, 2018 10:25 pm

//KIde ja Tessa tänne ^^

Zahir piti Wanhasta Lohikäärmeestä. Siellä ei ollut erityisen hyvin määriteltävää vakioasiakaskuntaa, joten sinne oli helppo sulautua toisinaan hieromaan liiketoimia ja tapaamaan alaisia. Varsinkin näin alkuillasta se olisi hyvin kiireinen, joten paikka olisi tällekin tapaamiselle täydellinen, myös tuon paikan sijainnin vuoksi. Kauniista kesäillasta huolimatta Zahirin harteilla roikkui pitkä, maahan saakka yltävä viitta, ja tämän muutoinkin tumman huomaamaton, huomiota herättämätön asu vain lisäsi sitä miehestä itsestään huokaavaa synkkyyttä. Tämän askeleet olivat kiireiset ja kireät, hartiat painettu alaspäin, jotta häneen kiinnitettäisiin yhä vähemmän ja vähemmän huomiota miehen kulkiessa tottuneesti kiireisten katujen lävitse Wanhaan Lohikäärmeeseen.

Tiatha oli ajoissa paikalla, kuten hänen tapoihinsa kuului. Pieni kouristus vatsanpohjassa muistutti tätä siitä, kuka oli kutsun tapaamiseen lähettänyt kertomatta, miksi. Nainen etsi itselleen sopivan syrjäisen nurkkapöydän kiinnittämättä sen enempää huomiota. Siinä oli sopivasti jonkun puolityhjäksi jättämä oluttuoppi, jota Tiatha töni vähän parempaan paikkaan. Ohikulkijalle se varmasti näyttäisi lähinnä siltä, että hän istui itsekseen oluella. Huppu peitti myös naisen kasvoja, vaikka hiusten latvat näkyivätkin juuri ja juuri hupunreunojen välistä varjostaen kasvoja entisestään. Tiatha vain nyökkäsi lyhyesti tervehdykseksi häntä vastapäätä istuvalle tumma-asuiselle miehelle, jonka hän tunnisti jo olemuksestakin Zahiriksi.

“Olen varma, että olet kaupungilla kulkiessasi kuullut yhtä sun toista”, Zahir sanoi viimein hiljaa Tiathalle, joka mutristi hieman huuliaan tyytymättömänä ennen kuin nyökkäsi lyhyesti taiteillen kasvoilleen pian hyvin neutraalin, lähes normaalin ilmeensä. No, tuo ei ainakaan lausunut mitään korulauselmia siinä vaiheessa, kun siirtyi ilman johdantoja suoraan aiheeseen.
“Satama-alueella on jälleen havaittu levottomuutta, vaikka armeijan läsnäolo sitä vähentääkin, ja työntää sen entistä enemmän maan alle”, maagikko jatkoi katsellen samalla ohikulkijoita, ääntään madaltaen siinä sivussa, kun joku käveli hänen ohitseen tai asteli muutoin vain liian lähelle. “Ja odotat, että pidän siellä korvani ja silmäni auki?” Tiatha viimeisteli Zahirin kommentin ennen kuin maagikko ehti tuoda sitä lainkaan esille. Sen sijaan, että Zahir olisi vastannut enää mitään ääneen, hän nyökkäsi naiselle.

Tummapukuinen maagikko odotti, että ohikulkija palaisi takaisin paikalleen ennen kuin jatkoi vielä. “Sen verran, mitä saat irti paljastumatta”, tämä totesi pienen hymyn levitessä miehen huulille tämän hupun varjostamilla kasvoilla ennen kuin tämä nousi. “Tiedät, mistä löydät minut”, tämä lisäsi sitten vielä Tiathan nyökätessä lyhyesti. Ikävä kyllä, tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Tiatha oli työskennellyt Zahirille, eikä varmasti viimeinenkään. Toisaalta, siitä huolimatta miten vastenmieliseltä työ toisinaan tuntui, toi se tietynlaista varmuutta ja asemaa kaupungissa: ei tarvinnut kuin kuiskata osa tuon miehen nimestä, niin hän oli selvillä vesillä melkein mistä vain… ainakin toistaiseksi.

Tiatha huokaisi syvään nähdessään Zahirin viimein katoavan ovesta ulos takaisin kaupungille. Sitten tämä käänsi katseensa tuohon tarjoilijaan, joka hänelle oli anteliaasti tarjoillut viinaa päätä sekottamaan syksyllä… no, siitä olikin aikaa, kun hän viimeksi oli osunut Lohikäärmeeseen samaan aikaan tuon kanssa. Tiathan kasvoille levisi kuitenkin pieni hymy - nyt hän voisi maksaa sen pienen palveluksen tuolle takaisin siitä hyvästä, että tämä oli saanut aiemmin vartijat kääntämään Tiathalle selkänsä.
Nainen nousikin ja asteli äänettä väkijoukon seassa tiskille huppunsa niskaansa laskien ja väläyttäen pian hymyn Tessalle. “Hei”, nainen sanoi sitten laskien muutaman kolikon pöydälle. “Anna shotti jotain vahvaa, kiitos”, tämä lisäsi vielä.

User avatar
Kide
Posts: 355
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Palvelus palveluksesta

Post by Kide » Sun Jul 22, 2018 10:50 pm

Tessa sujautti avonaiset, parin tuuman korolla varustetut kengät jalkaansa ja antoi ruskean hameensa laskeutua takaisin alas kenkien kärkiä hipomaan.
"Anna mun löysyttää korsettias, säähän tupehdut tonne lämpimään jos pidät sen noin tiukalla", kuului Tanyan ääni Tessan seläntakaa.
"Eipä mulla eilenkään ollu ongelmia", Tessa totesi samalla kun nappasi viittansa käsivarrelleen ja kääntyi sitten hymyilemään äidilleen, vaikka tunsikin ensimmäisen hikinoron juoksevan selkärankaansa myötäillen. "Sitä paitti, mitä kireämmällä nää nauhat on, sitä löysemmällä on sotilaitten kukkaron nyörit."
"Varoisit niitä sotilaita, eihän sitä tiiä mimmosia ne on, ku ovat niin kaukaakin..."
"Samanlaisia ku kaikki muutkin, helppoja ja huomionkipeitä", Tessa totesi virnistäen ja kääntyi lähteäkseen kättään heilauttaen. "Nähdään aamulla!"
"Sitähän mää pelkäänkin, paljonko ne sitä huomiota kaipaa..." Tanya totesi jo sulkeutuneelle ovelle päätään väsyneesti pudistaen.

Ilta oli lämmin ja laskemaan lähtenyt aurinko tuntui lähes yhtä kuumalta kuin keskipäivällä. Mereltä vyöryi kuitenkin tummia pilviä, jotka näyttivät valuvan matalalla raskaasti eteenpäin. Tessa oli tyytyväinen käsivarrellaan mukana kulkevasta viitasta, jota hän lähes varmasti tulisi tarvitsemaan yöllä kotimatkallaan. Ei hänen äitinsä täysin väärässä ollut ollut, kun oli aiemmin nenänsä ulos työnnettyään kehottanut Tessaa nappaamaan viitan mukaansa.

Tessa oli ehtinyt jo kierrellä hetken Wanhassa Lohikäärmeessä pohjia näyttäviä tuoppeja täytellen, ennen kuin seuraava sisään astuva asiakas kiinnitti hänen huomionsa. Mustaan viittaansa ja huppuunsa verhoutunut mies olisi voinut olla kuka tahansa, mutta jokin miehen olemuksessa oli pistänyt useamman kerran Tessan silmään ja hän muisti tuon. Mies oli käynyt useita kertoja Wanhassa Lohikäärmeessä, lähes aina samassa asussa ja yhtä hyvin viittaansa verhoutuneena säästä riippumatta. Tessa ei ollut oikeastaan koskaan onnistunut kuulemaan mistä tuo mies puhui milloin minkäkin näköisen asiakkaan seurassa, ja se jos jokin oli saanut hänet pistämään miehen mieleensä. Tuo tuntui tietävän tarkalleen minkä verran hiljentää ääntään, jottei hänen asiansa kuulunut viereisiin pöytiin, joita pyyhkien Tessa oli viettänyt usein turhankin kauan.
Jälleenkään hän ei onnistunut kuulemaan sanaakaan nurkkapöydästä käydystä keskustelusta, joka oli tällä kertaa harvinaisen lyhyt. Tessa oli tuskin ehtinyt kannullista tarjoilla pöydissä kierrellen, kun musta viitanhelma jo katosi ovenraosta hämärtyvään iltaan. Tessa palasi tiskin taakse ja kannun uudelleen oluella täyttäessään vilkaisi vielä nurkkapöytään vain huomatakseen toisen huppupään myös kadonneen. Saman tien etäisesti tuttu ääni tervehti Tessaa tiskiltä. Vaaleat kulmat kohosivat yllätyksestä, kun Tessa tunnisti hupun suojista häntä katsovat kasvot. Samaiset ruskeiden, lyhyiksi leikattujen hiusten reunustamat kasvot, jotka olivat jokin aika sitten näyttäneet kovin vaivaantuneilta vartijoiden ilmestyttyä tavernaan kierrokselleen. Samaiset kasvot, jotka silloinkin olivat näyttäneet olevan jonkin vahvan tarpeessa.
"Heipä hei! Jätänkös mää hunajarommin suosiolla paikalleen ylähyllylle, jos sää oot taas jonkin nopeemman tujauksen tarpeessa?" Tessa kysyi virnistäen ja samalla näytti muistavansa naisen. Hän laski juuri täyteen ehtineen olutkannun pöydälle ja jäi odottavasti seisomaan viinapulloja notkuvan hyllyn eteen.
"Jokos mää tällä kertaa kuulen, mikä saa neidin ettimään semmosta tavaraa, joka saa merimiehetkin irvistämään?" hän kysyi vino hymy huulillaan, mutta tarpeeksi leikkisästi jotta Tiatha tietäisi, ettei hän odottanutkaan saavansa vastausta. Etenkään nyt, kun Tessa oli lähes vakuuttunut siitä, että juuri Tiatha oli ollut nurkkapöydässä tuon hämärän mustaviitan kanssa.

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 501
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Palvelus palveluksesta

Post by Tinanja » Mon Jul 23, 2018 11:19 am

Tiskin edessä oleva jakkara, jolle Tiatha oli istunut, narahti vähän naisen painon alla tämän vaihtaessa asentoaan. Tiatha haroi vähän hiuksiaan saadessaan Tessan huomion itseensä ja hymyilikin jopa vähän. "Olen vaan viihteellä, en juomassa itseäni unohduksiin tällä kertaa", Tiatha naurahti, ja naisen kasvoille levisi hetkeksi niiden muutoin niin kapeita ja vakavia piirteitä piristävä ja pehmentävä pieni hymy. Se kuitenkin katosi piakkoin, kun Tiatha sai juomansa eteensä. Nainen maistoi sitä ihan vähän, vain saadakseen alkoholin maun suuhunsa ja vilkaisi sitten Tessaan tämän kulkiessa ohitse.

"Pikkulinnut kaduilla lauloivat siitä, miten kuulet ja näet paljon asioita työskennellessäsi", Tiatha sanoi lopulta, drinkkiään sormissaan pyöritellen, vilkaisten nopeasti kulmiensa alta Tessaan. Ilmeisesti kuitenkin naisen toiminta tietojen välittäjänä ja hankkijana oli melko pientä ja harmitonta siihen nähden, mihin Tiatha oli itsensä sotkenut. Eikä nainen voinut olla tuntematta pientä kateuden pistosta tuota tarjoilijaa kohtaan - tämän tuskin piti arvioida asioiden huonoja ja vielä huonompia puolia, vaan tuo sai vielä valita hyvän ja huonon vaihtoehdon välillä. Tosin pikkuvarkauksistahan Tiathakin oli aloittanut...
"Mikäli olet kiinnostunut, minulla saattaa olla jotakin... tietoa, jota minä puolestani olen kuullut kaduilla", nainen kohautti olkapäitään laskien viimein katseensa takaisin drinkkiinsä ennen kuin kumosi sen nopealla liikkeellä kurkustaan alas. "Kiitoksena siitä, että sait vartijat katsomaan toiseen suuntaan aiemmin", Tiatha lisäsi vielä laskien nyt tyhjän drinkkilasinsa siihen pöydälle ja vapaalla kädellään haroi vähän epätasaisesti leikattuja hiuksiaan silmiltään pois, ohimennen niitä taaksepäin kaartuvien korviensa peitoksi ohjaten. Tuon tummien silmien katse eksyi arvioimaan Tessaa ja erityisesti tuon reaktiota.

User avatar
Kide
Posts: 355
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Palvelus palveluksesta

Post by Kide » Tue Jul 24, 2018 9:30 pm

"Ahaa, no ehdottomasti parempi niin", Tessa hymähti hymy leventyen, vaikkei Tiathan hymystä huolimatta ollutkaan varma, puhuiko tuo aivan totta. Ainakin tuon seuralainen oli tullut ja mennyt selvästi nopeammin kuin illanvietto mielessään. Vilkaistuaan vielä pyödälle laskettuja kolikkoja kääntyi Tessa kuitenkin muitta mutkitta hapuilemaan kuusenkerkillä maustettua viinaa toisen hyllyn reunalta. Hän hengitti nauttien kirkkaan juoman kirpeää tuoksua kaataessaan sitä pieneen kuppiin, jonka ojensi Tiathan eteen tiskille ennen kuin sulki pullon ja kilautti sen takaisin hyllyyn muiden pullojen väliin. Rahat katosivat Tessan toimesta parempaan talteen saman tien kun hän kääntyi taas takaisin tiskiä päin.

Tiathan seuraavat sanat saivat vaalean letin heilahtamaan Tessan kääntyessä katsomaan asiakastaan kulmat hieman kohonneina. Tiathan jatkaessa ja Tessalle paljastuessa mihin nainen oli pyrkimässä, muuttui tuon katse epäilevästä hieman uteliaammaksi.
"Kaikkein mieluiten mää kuulisin, mitkä tintit semmosta ääneen laulaa", Tessa tokaisi katsellen Tiathaa odottavasti ja yllättävän tarkkaavaisesti, lähes varovasti. Hänen kasvoillaan pysyi edelleen pieni hymy, mutta sen silmiin asti ulottuva aurinkoisuus puuttui nyt. Tessa ei ollut kovin kauaa tiedonpalasia keräillyt ja eteenpäin jaellut, mutta kaipa hänen olisi pitänyt arvata, että sen sivubisneksen vähäisyydestä huolimatta tällaiset asiat levisivät nopeasti suusta toiseen, ainakin tietynlaisissa piireissä. Ja mikäli tuo nainen oli kuullut Tessan toimista ja osasi jopa tarjota hänelle hyödyllistä tietoa, saattoi tuo itsekin olla yksi pikkulinnuista, jotka Phoebea tarkkailivat. Entäs se mustaviittainen mies? Hän vaikutti olevan kaikkea muuta kuin pieni lintu. Ehkä Tessa saisi ongituksi kaupanpäällisiksi jotain selkoa siihenkin herraan...
"Mutta kyllä mää voin kuunnella muutakin, mitä kaduilla nyt puhutaan. Vaikka en mää sitä mikskään kiitokseksi sanois, ku enhän mää tehny muuta ku jututin hieman vartijoita tavalliseen tapaan", Tessa lisäsi katsellen vaivihkaa ympärilleen ja iskien lopuksi Tiathalle silmää viekkaan hymyn kohotessa hänen huulilleen.

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 501
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Palvelus palveluksesta

Post by Tinanja » Tue Jul 24, 2018 9:50 pm

"Tieto näistä pikkulinnuista on hyvin... luottamuksellista, enkä voi sitä paljastaa", Tiatha vastasi olkiaan kohauttaen, nyt tyhjää lasiaan sormissaan pyöritellen. Se oli kieltämättä ollut ihan hyvänmakuinen drinkiksi, vaikka alkoholin maku tunkeutuikin hieman turhan voimakkaasti muiden makujen välistä. Jälkimaku kyllä oli hyvä, mielenkiintoinen jopa. Mielenkiintoista oli myös nähdä tuon tarjoilijan olemuksen muutos siitä huolettoman ja hyväntuulisen oloisesta persoonasta tarkkaavaiseksi, mutta heidän keskustelunsa tarkoin sen saman hyväntuulisen kuoren alle piilottaen. Ja Tiatha tiesi, että hänen pitäisi olla sanoissaan varovainen, ja että tämä keskustelu voisi johtaa syvemmillekin vesille, joista hän ei halunnut puhua tälläisessä paikassa... jos ollenkaan. Äsken saatu tehtäväkin muistutti häntä olemassaolostaan mielen perältä, mutta no, sitä voisi harkita huomenna toivottavasti hyvin nukutun yön jälkeen.

"No... palvelus palveluksesta. Minä en pidä vartijoista ja siitä, miten täälläkin tuomitaan ilman todisteita tai niitä väärentäen", Tiatha tuhahti Tessan todetessa, että mielellään kuulisi, mitä hänellä olisi sanottavanaan. Tiatha oli pitkään pyöritellyt päässään, mitä kertoisi Tessalle. Tämä vaikutti siltä, ettei ollut kovin... vakavien aiheiden ääressä työnsä puolesta, eikä tietojensa välittämisen kautta. Tiedot eivät olleet maailmaa kaatavaa laatua, eikä niillä tienattu paljoakaan, mutta juuri sen verran, mitä pieni lisätienesti vaati. Joten hänenkin oli pysyttävä sillä samalla linjalla sen sijaan, että hän olisi ladellut tietoja, joilla Zahirin toimintaa pyöritettiin... tai niitä tietoja, jotka sitä uhkasivat.
"Täällä työskentelee toisinaan eräs tarjoilija, jota usein kutsutaan Rinaksi", Tiatha sanoi sitten, edelleen drinkkilasiaan sormissaan pyöritellen, nyt vilkaisten siitä nopeasti Tessaan. "Ja hän ei ole kovin uskollinen uudessa avioliitossaan", nainen kohautti olkapäitään madaltaessaan ääntään vähän. "Hän makaa vastapäisessä korttelissa asuvan miehen, Nievenin, kanssa", Tiatha lopetti viimein, nyt Tessaa katsoen. "Se ehkä... antaa sinulle pienen terän... miten ikinä haluatkaan lintujen laulua käyttää..."

User avatar
Kide
Posts: 355
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Palvelus palveluksesta

Post by Kide » Sat Jul 28, 2018 12:02 pm

Tessa mietti Tiathan sanoja vartioista ja heidän tuomioistaan. Kyllä hänkin tiesi, ettei juuri mikään ollut enää pyhää ja kukkaron koko saattoi sanella lopputuloksen monessa, olipa kyse syyttömistä tai syyllisistä. Mutta siitäkin huolimatta hänen kokemuksensa mukaan vartijat harvoin vaivasivat jalkojaan turhan tähden ja edelleen enemmän syyllisten kuin rahan perässä. Se saikin hänet tutkimaan Tiathan ilmeitä silmät hieman kaventuneina. Kuka tämä nainen oikeastaan oli?

Tiathan kertoessa kuulemastaan ei Tessa pystynyt peittelemään yllättyneisyyttään, joka pyöristi hänen harmaita silmiään. Vai että Rinalla, herttaisella ja rauhallisella nuorukaisella oli sellaisia harrastuksia. Sitä hän ei todellakaan olisi siitä naisesta päällepäin uskonut. Hiljalleen yllättyneisyyden korvasi pieni virne, kun Tessa alkoi miettimään tiedon hyödyllisyyttä tarkemmin.
"Mun täytyy myöntää, että tää laulu olikin tuntematon", Tessa totesi lopulta ja katseli miettiväisenä jonnekin Tiathan olkapään yli pyöritellen samalla sormissaan tiskille unohtunutta viinipullon korkkia.
"Vaan enköhän mää jotain käyttöä sille vielä keksi", hän lisäsi, nyt Tiathaa lähes ilkikurisesti katsoen.
"Vaan jos sää iltaa oot muuten vaan viettämässä, niin mitkäs on neidin suunnitelmat?" Tessa vaihtoi sulavasti aihetta samalla, kun tarjoili tiskille juuri lompsineelle merimiehelle lisää olutta tuoppiinsa. Hänen onnekseen valkoparta nilkutti takaisin pöytäänsä juoman saatuaan - Tessa epäili ettei hänen ruskeatukkainen pikkulintunsa laulaisi mitään itsestään, jos heidän seuraansa lyöttäytyisi muitakin. Kenties ei nytkään, heidän ollessaan kahdestaan, mutta aina kannatti yrittää. Tiatha oli olemuksellaan saanut jo Tessan mielenkiinnon heräämään aiemmin, mutta hänen nähtyään naisen mustaviittaisen muukalaisen seurassa, paisui tarjoilijan uteliaisuus vain entisestään.

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 501
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Palvelus palveluksesta

Post by Tinanja » Sat Jul 28, 2018 6:01 pm

Ilmeisesti ainakin tuon tarjoilijan ilmeestä päätellen tiedot olivat olleet sopivan vakavia kuitenkaan olematta liian suuria tai liian pieniä. Pieni hymy levisikin Tiathan huulille, kun tämä huomasi, että tiedot olivat olleet juuri oikeita tähän tilanteeseen. Eiköhän tuo löytäisi niille paljonkin käyttöä, nainen ajatteli nyökätessään tuon sanoille ihan samasta aiheesta.

Tiatha kohotti katseensa Tessaan lasiaan pyörittelemästä, kun tämä kysyi, mikä hänen suunnitelmansa illan suhteen oli. Niin... mikä? Nainen laski katseensa pian takaisin tiskiä arvioimaan - hän ei voisi kovin paljoa juoda, jos hänen kerran huomenna jo pitäisi jotain töitäkin tehdä, ja samalla hänen olisi oltava tarpeeksi selvin päin pitääkseen salaisuuksia, joita kohtaan tuolta naiselta varmasti löytyisi uteliaisuutta vaikka ja muille jakaa. Olisi siis oltava varovainen, jos hän jatkaisi iltaansa täällä. Tuo päätyi vain hymähtämään Tessan kysymykselle ensialkuun.
"Itse asiassa, en teidä vielä mitä teen illallani", Tiatha kohautti olkapäitään. "Mutta oluen voisin ottaa", tämä lisäsi vielä Tessaa nyt nopeasti vilkaisten ja ottaen taskustaan pari pikkukolikkoa maksuksi oluesta. Tuo laski kolikot tiskille Tessan eteen ja työnsi samalla tyhjän drinkkilasinsakin kolikoiden viereen. Ehkä hän voisi vähän udella ja katsoa, mihin tämä menisi.
"Miten päädyit... jatkamaan tätä linnunlaulua?" tuo kysyi sitten - olisi parempi kääntää keskustelu heti alkuunsa Tessaan sen sijaan, että tuo pääsisi kyselemään suoraan hänestä mitään, mikä pitäisi kiertää jollain nokkelalla kommentilla.

User avatar
Kide
Posts: 355
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Palvelus palveluksesta

Post by Kide » Sun Jul 29, 2018 11:49 am

Tessa oli ajatellut hänen kysymyksensä olevan tarpeeksi viaton keskustelun aloittaja. Sopivan mitätön, jolla keskustelun saisi soljumaan ja jonka jälkeen mukaan voisi alkaa heittämään hiljalleen tarkempia kysymyksiä. Tiathan takaisin tiskin pintaa haravoimaan siirtynyt katse ja hetken epäröinti kuitenkin paljastivat, ettei tämä keskustelu etenisikään tavanomaisen vaivattomasti. Ehkä oli ollut Tessan puolelta suorastaan typerää olettaakaan, että niin olisi käynyt. Johan tuo nainen oli edellisellä käynnillään näyttänyt kuinka helposti hän ohitti itseään koskevat kysymykset. Toki saattoi olla, että ruskeatukka ei todellakaa tiennyt mitä illallaan tekisi, mutta Tessa epäili, että taustalla oli jotain muutakin.
Tessa väläytti leveän hymyn Tiathan oluttilaukselle ja kääntyi rahat poimittuaan sieppaamaan tuopin takaansa pöydältä. Asiakkaan seuraava kysymys sai Tessan sormet epäröimään aavistuksen ennen kuin ne tarttuivat puiseen mukiin.
"Vai että suoraan asiaan..." Tessa mietti ja väänsi hieman kavenneen hymynsä takaisin paikalleen ennen kuin kääntyi takaisin Tiathan puoleen. Hän alkoi kaatamaan olutta pöydällä odottavasta kannusta samalla kun puhui saadakseen piilotettua katseensa edes puolittain.
"En sanois itteeni pikkulinnuksi", Tessa aloitti ja väläytti välissä pienen virnistyksen Tiathalle. "Mää vaan joskus kuulen sen, mikä sattuu kiinnostaan jotain toista myöhemmin." Tessa tiesi itsekin antaneensa juuri hyvinkin pikkulintumaisen kuvauksen, mutta toisaalta samalla hän myös kertoi, ettei itse aktiivisesti pyynnöstä etsinyt ja välittänyt tietoa. Hän ei ollut niitä lintuja, joille siemeniä luvattiin jo ennen laulun opettelua. Ei ainakaan vielä.
"Ja kun koti ja työ meni yhellä kertaa, pienetki ylimääräiset hilut alko olla arvokkaita", hän kertoi suoraan, nyt hymy hieman kalveten, laskiessaan juoman Tiathan eteen. Hevosenkengän menetys ei ollut mikään salaisuus vaan monet tiesivät siitä Cordoven perheelle seuranneet hankaluudet. Vaikka Tessa ja Tanya olivat onnistuneet kartuttamaan omaisuuttaan muulla työllä yllättävän nopeasti ja elivät tällä hetkellä ihan mukavasti, ei Tessa epäröinyt käyttää seikkaa nyt verukkeena ja kenties myös tarinana, joka hidastaisi hieman Tiathan uteluja.
"Entäs sää itte? Ootko lauleskellu pitkäänki?" Suoraan asiaan siis, Tessa päätti ja jäi katsomaan Tiathaa viekkaan uteliaasti. Ei Tessa voinut tietää, mitä tuo nainen puuhasi, mutta tuon tiedot ja tapa esittää ne sekä kaikki aiemmin nähty saivat tarjoilijan ainakin epäilemään tuonkin välittävän tietoa jos toistakin.

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 501
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Palvelus palveluksesta

Post by Tinanja » Sun Jul 29, 2018 4:00 pm

Vai ei tuo sanonut itseään varsinaisesti pikkulinnuksi? Tai ainakaan tuo yritti olla ajattelematta asiaa seuraavista sanoista päätellen. Sanat saivat Tiathan hymähtämään vähän, mutta nainen ei sen enempää kommentoinut asiaa katsellessaan Tessan niin tottuneita eleitä tämän kaataessa hänelle olutta. Tiathan silmät kohosivat vähän, kun tämä kuuli Tessan seuraavat sanat siitä, miten työ ja koti menivät yhdellä kertaa. Se nsai Tiathan viimein yhdistämään katastrofin, katukuvaan eri majataloihin ja ravintoloihin työskentelemään ilmaantuneen naisen, ja paikan, jossa Tiathakin oli joskus vierailut oluella jos toisellakin... Hevosenkengäksikö sitä oli kutsuttu? Tessan sanat saivat naisen laskemaan yhteen tiedonmurut, joita tuo ei ollut aiemmin kokenut mitenkään erityisen välttämättömiksi tai huomionarvoisiksi, mutta jotka putkahtivat pintaan syystä jos toisestakin toisinaan. Ilmeisesti se oli ponnauttanut tuon... tarvetta välittää ja kuulla tietoa, ja Tessan sanat vahvistivatkin sen - pienet rahat muodostivat nopeasti virran... joen ja siitä järven ainakin, jos erään mustia vaatteita suosivan miehen liiketoimia katsottiin. Tosin, tekihän tuo muutakin, mutta... tieto oli valtaa. Ehkä Tessa ei vielä ymmärtänyt sen potentiaalia tai halusi pitää itsensä erillään siitä? Toisaalta, tuskin tuo noin viattoman oloisena tietäisi, mihin oli itseään sotkemassa.

Nainen oli melko pitkään hiljaa, miettien, miten vastaisi Tessan kysymykseen antamatta tälle liikaa pinta-alaa mihinkään tarttumista varten. Samalla tämä yritti yhdistää niitä vähäisiä tiedonmuruja, mitä hänellä oli tuosta tarjoilijasta - ja ikävä kyllä se oli hyvin vähän. Ehkä tämä loppupeleissä oli kuin olikin melkein pelkästään vain tarjoilija?
"Pidän vain silmät ja korvat auki", Tiatha vastasi olkiaan kohauttaen. Eihän tiedon välitys hänen pääsääntöinen elinkeinonsa ollut... suurin osa rahoista Tiathan taskuun päätyi muiden taskuista. Mutta sitä hän ei aikonut tuolle kertoa. "Kuten sinäkin väität tekeväsi", Tiatha sanoi, nyt pienen hymyn levitessä hänen kasvoilleen hetkeksi, kun nainen kohotti katseensa viimein arvioimaan Tessan ilmeitäkin.
"Olitko Hevosenkengässä töissä?" tämä kysyi sitten. Se oli ilmeisesti ainut katastrofissa... ja viime aikoina tuhoutunut paikka, joka olisi voinut työllistää tuota. Ja toki Tiatha halusi pienen varmistuksen sille, mitä tiedonjyviä hänen mielensä pohjalta nousi.

User avatar
Kide
Posts: 355
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Palvelus palveluksesta

Post by Kide » Tue Jul 31, 2018 8:16 pm

Tessan kysymyksen jälkeen ei hetkeen kuulunut kuin puheensorina pöydistä ja tuoppien kolahdukset. Tiathan hetkellinen hiljaisuus oli omiaan vahvistamaan Tessan epäilyjä, vaikka ne tarjoilijan tietämättä eivät ihan oikeaan osuneetkaan. Tai ainakin oli paljon, hyvin paljon mitä Tessa ei tiennyt saatika olisi koskaan voinut arvata.
Tiathan vastattua oli Tessan vuoro hymähtää. Hänen hymynsä leveni entisestään ja nousi hieman vinoksi Tiathan toisen toteamuksen myötä. Hänen asiakkaansa näytti tuntevan tämän pelin taktiikat yhtä lailla kuin Tessakin - Tiathakin oli siis epäilemättä harjoitellut pitkään, todennäköisesti paljon pidempään kuin Tessa itse. Harmaat silmät seurasivat ruskeatukkaista naista tarkasti, mutta myös uteliaasti. Tessa tiesi, että hänen olisi valittava sanansa tarkkaan saadakseen kuorittua edes ohuen kerroksen tuon naisen suojamuurista. Mutta tätä yritystä hän ei tehnyt rahan takia, vaan täysin oman uteliaisuutensa lumoissa. Tavallisilta asiakkailta tietojen nyhtäminen oli kuin leikkiä, joka sujui toisella kädellä, kun toinen keskittyi tuoppien pyörittelyyn. Mutta tällä asiakkaalla oli ollut tiivis muuri ympärillään jo ennen kuin Tessa pääsi edes vauhtiin. Muuri, jonka rakentamiseen oli vaikuttanut jokin aivan muu kuin uteliaan tarjoilijan kysymykset. Sen takaa täytyi siis löytyä jotain mielenkiintoista.

Tiathan kysymys Hevosenkengästä sai Tessan kohottamaan hieman kulmiaan. Ei hän ollut yllättynyt siitä, että nainen tiesi paikan ja osasi yhdistää Tessan siihen - olihan hän itse suorastaan tarjoillut tiedon tuolle - vaan siitä, että Tiatha päätti silti kysyä asiasta. Oliko tuo vain yhtä utelias vai päättäväinen pitämään keskustelun poissa itsestään?
"Kyllä vaan. Enkä vaan töissä vaan mun vanhemmat pyöritti sitä", Tessa päätti kertoa suoraan. Se oli harmiton tiedonmuru, jonka jo puolet kaupungista tai ainakin kaupungin tavernoiden pyörittäjistä tiesi, mutta se saattoi myös olla murunen, joka rohkaisi Tiathaa kertomaan itsestään enemmän.
"Sullekin oli vissiin tän päivän viimenen työjuttu tuo," - Tessa nyökäytti merkitsevästi päätään nurkkapöytää kohti, jossa Zahir ja Tiatha olivat aiemmin istuneet - "jos sää aattelit loppuillan vapaudesta nauttien viettää?" hän kysyi ja lisäsi vielä hyväntahtoisesti virnistäen: "Tai ainakaan se tyyppi ei kovin illanvieton ilostamalta vaikuttanu." Hän heitti oletuksensa rennosti ilmaan, vaikka epäilikin ettei nainen siihen tarttuisi. Ehkä tuon ilme kuitenkin paljastaisi enemmän kuin sanat.

Locked