Tiedätkö mitä tiedät?

Toisiksi suurinta merenrantakaupunkia kutsutaan myös Ceresin sivistyksen kehdoksi ja ainut julkinen kirjasto koko mantereella sijaitseekin Phoebessa. Kaupunki on vanha, mutta nyt sen turvallisuutta ja vakautta on koetellut katastrofi: kaupungin alta nousi ikiaikainen lohikäärme, joka matkallaan tuhosi osan kaupungista.
User avatar
Kide
Posts: 539
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Tiedätkö mitä tiedät?

Post by Kide » Thu Aug 23, 2018 7:57 pm

// Tinanja, tuoppa se itse paholainen tänne //

Tessa oli Hevosenkengän tuhouduttua työskennellyt monessa paikassa, mutta tänään oli hänen ensimmäinen kertansa Sataman sumussa. Tämä satamassa sijaitseva kapakka oli hämyinen ja sotkuinen ja jo ensisilmäyksellä Tessa huomasi, että myös samanlaisten asiakkaiden suosiossa. Sitä vähäistäkään valoa jota loppuaan kohti lipuva ilta tarjosi ei päästetty sisään tiiviisti lukituista ikkunaluukuista, vaan valoa tarjosivat vain pitkin pöytiä vahaansa valuttaneet pienet kynttilät, joiden valo riitti hävin tuskin valaisemaan kaikkia pyötien ympärillä istuvien kasvoja - ilmeisesti tarkoituksella.
Tessa kiristi vaivihkaa tiskin taakse asettuessaan edestä nyöritetyn tunikansa kaula-aukkoa hieman pienemmäksi. Se oli jotain mitä hän ei ollut koskaan joutunut tekemään, mutta tänään hänestä tuntui, että mitä vähemmän hän jäi näiden asiakkaiden mieleen sen parempi. Tiskin takana seinään nojaileva ja piippuaan polttava kapakan omistaja oli tervehtinyt Tessaa vain murahduksella ja tuimalla vilkaisulla päästä varpaisiin. Noh, eipä siinä kapakassa paljon esiteltävää ollutkaan, Tessa mietti ja tarttui tottuneesti toimeen sen enempiä kysymättä ja omistajan ajoittaisista tyytymättömistä tuhahduksista välittämättä. Hän ei kyllä voinut olla ihmettelemättä, miksi mies oli hänet tänne edes avuksi pyytänyt, niin kyllästyneeltä tuo näytti eikä kapakassa ollut edes kiirettä. Toisaalta tämä tarkoittaisi sitä, että Tessa tienaisi helpolla hieman lisärahaa, kunhan antaisi omistajan tuhinoiden mennä toisesta korvasta sisään ja samalla vauhdilla toisesta ulos.

Ensimmäinen tunti mateli hitaasti ja Tessan oli pidäteltävä haukotuksia. Hän ei todellakaan ollut tottunut näin hiljaiseen tahtiin työssään. Ovi kävi vasta kolmannen kerran sen jälkeen kun Tessa oli saapunut ja sisään ja suoraan kapakan perälle asteli yhtä tummaan asuun verhoutunut mies kuin muutkin paikanpäällä. Tessa tuskin vilkaisi tulijan suuntaan ollessaan samaan aikaan kapakan toisella laidalla tarjoilemassa lisää olutta ja olettaessaan isännän hoitavan juuri tulleen asiakkaan. Suoristettuaan selkänsä ja käännyttyään palatakseen tiskille nojaili isäntä piippunsa kanssa edelleen samassa paikassa kuin siihenkin asti. Syvälle silmiin painuneet pikkuruiset ja punertavat silmät hakeutuivat ensimmäistä kertaa katsomaan suoraan Tessaa silmiin hänen lähestyessään tiskiä. Isäntä nytkäytti päätään merkitsevästi juuri saapuneen asiakkaan perään ennen kuin antoi katseensa valua tuijottamaan taas synkkänä eteenpäin ja veti piipun takaisin huulilleen. Tessa jatkoi matkaansa tiskin ohi suoraan uusinta asiakasta kohti, mutta varoi pyöräyttämästä silmiään ennen kuin oli ohittanut isännän.
"Hyvää iltaa, mitäs teille sais olla?" Tessa kysyi päästyään huppunsa sisään verhoutuneen miehen pöydän vierelle. Tuon kasvoista ei vähässä valaistuksessa ja hupun hämärästä erottunut juuri muuta kuin nenänpää ja partaasta puhtaaksi ajettu leuka, mutta jokin tuossa miehessä tuntui yllättävästi Tessasta tutulta. Se miten tuo oli kävellyt sisään kuin omistaja, ottanut paikkansa ja nyt istui yhdistettynä kokonaan mustaan asuun ja syvääkin syvempään huppuun. Hän oli yhtäkkiä varma, että oli palvellut miestä useasti aiemminkin, vaikkei osannutkaan millään yhdistää tätä kehenkään tuttuun.
Last edited by Kide on Thu Aug 23, 2018 8:34 pm, edited 1 time in total.

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 695
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Tiedätkö mitä tiedät?

Post by Tinanja » Thu Aug 23, 2018 8:19 pm

Kaiken Phoebea kohdanneen levottomuuden keskellä Zahir tunsi olevansa kuin kotonaan. Armeija oli tuonut juuri sen harhautuksen, minkä hän oli tarvinnutkin ajamalla kodittomia raunioista kaduille etsimään uutta yösijaa ja elinkeinoa, sekoittaen samalla jengien pakkaa erityisesti satamassa. Eikä Zahir ollut mies, joka olisi kääntänyt selkänsä liikemahdollisuuksille: hän oli sekoittamassa sataman jengitoimintaa omilla toimillaan, ja siinä sivussa laittamalla oman salakuljetustoimensa liikkeelle Tritonin ja Phoeben välillä. Ongelmat ja levottomuudet toivat lisäksi liiketoimintaa hänen putiikkinsa, mikä itsessään jo lisäsi sen vakuuttavuutta, ja kaiken kiireen keskellä Mianna tuntui pahimman ongelma- ja tietovyyhdin unohtaneen ainakin sillä hetkellä. Zahir toivoi sen olevan jatkuva tila, mutta epäili sitä. Mutta... nyt hänen oli keskityttävä jälleen liiketoimiin - pieneen, mutta yhtä kaikkea tärkeään tälläkin kertaa, tämä ajatteli astuessaan sisälle Sataman Sumuun ja suunnatessaan tiensä nurkkapöytään.

Tessa Cordove oli saanut nopeasti pikkulinnut laulamaan aina Zahir Athertonin korviin saakka. Se, että tämä välitti ja kuuli pientä, usein hyvin harmitonta tietoa kapakoissa ja tavernoissa joissa hän työskenteli, muuttuisi varmasti ajan kanssa, ehkä liiankin nopeasti voisivat ne saada vakavamman sävyn. Mikäli hän halusi puuttua tilanteeseen ja ehkä saada jonkun lisäsilmä ja -korvaparin itselleen, olisi hänen oltava ajoissa. Aivan kuten hän nytkin oli puhuttuaan tuon piippua polttavan kapakanpitäjän kanssa. Tämä oli enemmän kuin mielellään ottanut "seksikkään ja nuoren naisen" töihin illaksi, kunhan hän vastapainoksi oli pyytänyt levittämään vähän sanaa juuri tästä naisesta ympäriinsä. Ilta vielä virkistyisi tästä, siitä Zahir oli varma. Mutta nyt oli ensin hänen vuoronsa vaihtaa muutama sananen tuon naisen kanssa. Zahir kurottautui ottamaan vyöltään muutamia hopeakolikoita ja kultakolikon. Hoikat sormet laskivat ne hänen eteensä pöydälle, ja työnsivät samalle puolelle, jossa Tessa seisoi. Sitten käsi vetäytyi takaisin hihan ja vaatteiden piiloon miehen vilkaistessa nopeasti tarjoilijaa pöytänsä vieressä.

"Istu seuraan, neiti Cordove."

User avatar
Kide
Posts: 539
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Tiedätkö mitä tiedät?

Post by Kide » Fri Aug 24, 2018 3:28 pm

Tessa yllättyi, kun mies näytti kaivelevan maksua jo ennen kuin edes ilmoitti mitä halusi. Tessa vaihtoi painoa jalalta toiselle, mutta jäykistyi huomatessaan sormusten peittemät sormet ja ennen kaikkea niiden alla kimaltavan kullan ja hopean. Tähän paikkaan sopimattoman arvokkaat kolikot liukuivat tuskin ääntä päästäen Tessaa kohti miehen hoikkien sormien alla. Tessa käänteli katsettaan kolikkojen ja miehen välillä, jonka kasvot olivat edelleen ärsyttävästi hupun suojissa. Kylmät väreet säntäsivät vauhdilla ylös pitkin tarjoilijan kehoa, kun mies viimein puhui. Edes tiukaksi kiristetty korsetti ei estänyt väristyksiä vilistämästä siellä täällä naisen selkää myöten. Viimein Tessa sai yhdistetyksi mielessään tuon olemuksen, sormusten koristamat kädet ja äänen: tämä oli sama mies, jonka hän oli nähnyt useampaan otteeseen Wanhassa Lohikäärmeessä, viimeiseksi sen erikoisen nuoren naisen seurassa, jonka varoituksista piittaamatta Tessa oli yrittänyt ottaa selvää kuka tämä mies oikein oli. Vaalea iho naisen kaulalla liikahti hänen nielaistessaan. Hän ei todellakaan tiennyt mitä tarkoitti, että tuo mies tiesi hänen nimensä ennen kuin Tessa tiesi miehestä juuri mitään, mutta Tessasta tuntui että se selviäisi hyvin pian, halusi hän sitä tai ei.
Tessa oli saanut varovaisissa tiedusteluissaan huomata, että tästä miehestä kyllä tiedettiin, mutta hänestä ei mielellään puhuttu. Olipa hän myös saanut huomata senkin, ettei ollut ainut, joka oli kiinnostunut mustaviittaisen miehen liikkeistä. Siitä tiedosta oltaisiin oltu valmiita maksamaan hyvinkin anteliaasti, mikä ei ollut lainkaan turhaa, sillä sen tiedon hankkiminenkin oli osoittautunut hyvin vaativaksi, melkein mahdottomaksi. Ruskeatukkainen nainen oli myös varoittanut Tessaa pitämään tämä mies tiedonjanonsa ulkopuolella ja nyt jäisi nähtäväksi, olisiko tuon neuvoa pitänyt sittenkin kuunnella. Uteliaisuus ja epäröinti sekoittuivat yhtenäiseksi kihelmöinniksi Tessan iholla, kun hän vilkaisi vaivihkaa kapakanpitäjää.
"Sää ymmärtänet, ettei mulle täällä makseta istuskelusta", Tessa naurahti yrittäen onkia Zahirin katsetta hupun alta omaansa. Se oli totuus, mutta myös Tessan mahdollisuus naamioida uteliaisuuttaan ja haluaan nostaa nuo kolikot parempaan talteen ja istua kalastamaan lisää tietoja tästä miehestä. Ja jos totta puhuttiin, myös pieni pelokas väristys oli eksynyt muiden tunteiden kirjon sekaan muistuttamaan Tiathan varoituksista, vaikka pehmeä hymy pysytteli muuttumattomana naisen kasvoilla. Jos tälle miehelle oli selvinnyt Tessan tiedustelut ja se erikoinen nainen todellakin tiesi mistä puhui, saattoivat pöydälle lasketut kolikot olla vain hämäystä sille, miksi mies oli oikeasti hakeutunut Tessan seuraan.

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 695
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Tiedätkö mitä tiedät?

Post by Tinanja » Fri Aug 24, 2018 7:03 pm

Zahirin hupun peittämille kasvoille nousi pieni hymy hänen kuullessaan Tessan, tuon tarjoilijan jopa ehkä epävarman kommentin siitä, ettei tälle maksettu istuskelusta. Zahir oli varma, että nainen oli utelias hänen suhteensa - eihän tämä muuten olisi kysellyt ympäriinsä. Mutta mies ei myöskään uskonut, että hänen alaisensa lauleskelivat kaikkea turhaa ja ylimääräistä. Ja jos sellaista hänen korviinsa kantautuisi, olisivat seuraukset varmasti sen mukaiset.

"Olen varma, että kolikot pöydällä kattavat sinun koko iltasi, ja seuraavankin illan palkan... Joten istu alas, neiti Cordove", Zahir toisti hiljaa, nyt viitaten lyhyesti edelleen hihan peittämällä kädellään vastapäätä olevaa pöytää kohden. "Eikä Rory tuolla nurkassa varmasti laita pahakseen, että vietät hetken siinä... istuskelemassa", Zahir kohotti katseensa piippua polttelevaan kapakanomistajaan, joka oli noussut nurkkatuoliltaan kävelykeppiinsä nojaillen laskemaan olutta jollekin paikalle eksyneelle merimiehelle. Tämä ei näyttänyt vilkaisevankaan Zahiriin tai Tessaan päin. Päinvastoin, tuo oli melkein selkä heihin päin käännettynä.
"Lisäksi olen varma, että neidillä on lukuisia... ja taas lukuisia kysymyksiä", nyt maagikko kohotti vähän katsettaan Tessaan, katsoen tätä pitkään viileän arvioivalla, tunteettoman viileällä katseellaan.

User avatar
Kide
Posts: 539
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Tiedätkö mitä tiedät?

Post by Kide » Fri Aug 24, 2018 8:39 pm

Miehen kapeat huulet näyttivät kaartuvan hienoiseen hymyyn, mutta Tessasta tuo hymy vaikutti kaikkea muuta kuin lämpimältä. Hänen omat huulensa mutristuivat hieman Zahirin toteamuksen alla. Mies oli täysin oikeassa siitä, että pöydällä lepäsi juuri ainakin kahden päivän palkka. Ja mitä ilmeisimmin tuo summa oli tälle miehelle vain muutama hilu, joiden puuttumista hän ei edes huomaisi.
Tessa koitti pitää ilmeensä samana, rauhallisena hymynä, kun Zahir mainitsi kapakan pitäjän kuin ystävänsä. Harmaat silmät seurasivat miehen katsetta tiskin taakse vain todetakseen, että ensimmäistä kertaa Tessan täällä olon aikana kapakan isäntä oli tarttunut piippunsa sijasta olutkannuun ja teki töitä. Eikä tuo todellakaan vaikuttanut välittävän siitä, että Tessa oli jäänyt viivyttelemään uuden asiakkaan kanssa. Zahirin jatkaessa kääntyi Tessa varovasti kohtaamaan tuon katseen, nähden vasta nyt paremmin miehen kasvot ja viileän välinpitämättömän ilmeen. Zahirin vihjailu sai Tessan puristamaan käsissään pitelemäänsä olutkannua hieman tiukemmin ja miehen kylmä katse tarjoilijan kääntämään omansa pöydän toisella puolella odottavaan tyhjään tuoliin.
"Hyvä on", Tessa vastasi Zahiria nopeasti vilkaisten ennen kuin hiuksenhienon empimisen jälkeen käännähti ja istuutui viimein alas laskettuaan ensin kannun pöydälle. Hän ei nostanut katsettaan takaisin Zahiriin vaan keskittyi oikomaan hameensa helmaa saadakseen itselleen pari lisäsekuntia aikaa koota ajatuksiaan, ennen kuin nojasi tuolin natisevaa selkänojaa vasten kohdaten lopulta Zahirin kasvot.
"Mää oon ymmärtäny, että yleensä maksetaan vastauksista eikä kysymyksistä", Tessa totesi pieni virne huulillaan ja vilkaisi merkitsevästi pöydällä edelleen odottavia kolikoita. Oli ilmeistä, että mies tiesi jo siitä, että hän välitti tiskin yli muutakin kuin juotavaa, mutta Tessa ei siltikään halunnut myöntää sitä itse ääneen. Hänen pieni virnistyksensä ei yltänyt silmiin asti, vaan nainen tarkkaili asiakastaan valppaana. Kolikot hohtivat houkuttelevina kynttilänvalossa, mutta Tessa ei halunnut koskeakaan niihin ennen kuin selviäisi, mistä tässä kaikessa oikein oli kyse.

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 695
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Tiedätkö mitä tiedät?

Post by Tinanja » Fri Aug 24, 2018 8:59 pm

Zahirin hymy levisi tyytyväiseksi, pieneksi omahyväiseksi virneeksi Tessan myöntyessä istahtamaan siihen pöydän ääreen häntä vastapäätä. Sitten hymy kuoli kasvoilta pois ja ne olivat jälleen yhtä ilmeettömät kuin tämän saapuessakin Tessan jatkaessa puhumistaan. Sanat saivat pienen hymyn leviämään Zahirin kasvoille tämän antaessa valon viimein valaista vähän piirteitään hupun alla.
"Toisinaan ne vastaukset voivat herättää yhä lisää kysymyksiä... jolloin se kaivattu tiedonmurunen voi olla toisessa esitetyssä kysymyksessä", Zahir huomautti hiljaa, katsoen

"Olen kuullut pienestä sivutoimestasi, ja tiedän, että myös nämä...", maagikko viittasi lyhyesti kapakan resuisimpia ja väkivaltaisimman näköisiä asiakkaita kohden laskien nyt sen jälkeen viimein kätensä pöydälle, ristien hoikat, sormuksin koristellut sormensa. Korut välkkyivät hieman hämärässä valossa kilpaa kolikoiden kanssa. "Ovat kuulleet toimistasi, ja siitä, miten ne muuttuvat pala palalta vakavimmiksi ennemmin tai myöhemmin", Zahir lisäsi, nyt katseensa takaisin Tessan silmiin kääntäen.
"Ja olen varma, että myös sinä haluaisit vaikutusvaltani turvaksesi niihin ennemmin tai myöhemmin eteen tuleviin tilanteisiin, joissa sinulta kysytään kysymyksiä, joihin vastaaminen vie vähintään vankilan pohjalle...", maagikko jatkoi viimeisiä sanojaan venyttäen. Oli selvää, että tämä oli vain tapaaminen muiden joukossa, liiketapaaminen ehkä, ja että tämä ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun Zahir oli tälläisessä tilanteessa.

User avatar
Kide
Posts: 539
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Tiedätkö mitä tiedät?

Post by Kide » Sun Aug 26, 2018 1:49 pm

Tessa hymähti hiljaa Zahirin vastaukselle. Vino hymy pysyi itsepintaisesti hänen kasvoillaan, vaikka tilanne rauhallisuudestaan - tai ehkä juuri sen tähden - kylmäsikin naista sisuskaluja myöten. Vaikka Tessa oli työskennellyt ihmisten parissa aina ja oppinut tiskin takana seistessään yhtä jos toistakin, ei hän pystynyt karistamaan sitä tunnetta, että tämän miehen itsevarmuuden edessä hän jäisi auttamatta toiseksi. Tessa ei edelleenkään tiennyt oliko tuo mies täällä häntä koskeneiden tiedustelujen takia vai vain Tessan muiden tietojen takia ja joutui sen tähden kamppailemaan mahassaan ikävästi puristavaa pelkoa vastaan.

Zahirin jatkaessa ja viittoessa ympärilleen kuin tuntisi jokaisen hämärän hepun, joka Sataman Sumussa tänä iltana istui, tunsi Tessa verensä viilenevän. Eikä sitä tunnetta helpottanut Zahirin kylmä, tunteettoman arvioiva mutta sitäkin tarkkaavaisempi katse. Tessan oli pakko vilkaista ympärilleen, vaikka hän tiesikin, että samalla hän paljasti oman epävarmuutensa menettäen samalla otettaan keskustelusta. Kukaan muu ei kuitenkaan näyttänyt kiinnittävän heihin mitään huomiota. Hiljaiset keskustelut jatkuivat pöydissä pitäen yllä kapakassa vallitsevaa tasaista muminaa, josta oli mahdotonta saada selvää.
Tessa veti syvään, mutta mahdollisimman huomaamattomasti henkeä, kun Zahir alkoi puhumaan hänen tarvitsemastaan turvasta. Hän yritti rauhoittaa mieltään tajuttuaan nyt, ettei mies ehkä ollutkaan tullut tivaamaan selitystä Tessan omille tiedusteluille, jotka olivat viime viikkoina sohineet kaikki tuota miestä päin. Mutta Zahirin sanojen päättyessä vankilan mainitsemiseen lähti uusi kylmien väreiden jono juoksemaan pitkin tarjoilijan selkää. Harmaat silmät pyöristyivät hieman ennen kuin Tessa ehti sitä estämään. Hän tiesi ylittäneensä joitan rajoja, joita oli itselleen piirtänyt pikkulintuna toimimisen aloittaessaan, mutta ei hän näin vaarallisille vesille uskonut lipuneensa. Eihän?
"Ja mää olen varma, ettei mun sanani ole loukannu ketään täällä", hän totesi herttaisesti hymyillen ja epäröintinsä kätkien, vaikka tajusikin samaan aikaan, että se saattoi pitää paikkansa vielä jokin aika sitten, muttei ehkä enää. Ei nyt, kun hänelle oli alkanut hahmottua kuinka jakautunutta Phoeben yössä viihtyvä väki oli, ja kuinka paljon he janosivatkaan toisistaan tietoa.

Tessa tarvitsi hetken aikaa pureskella juuri kuulemaansa - tätä kaikkea -, joten hän halusi yrittää kerätä itselleen hieman aikaa. Ja ehkä myös tietoa, jolla toivonmukaan voisi tarvittaessa turvata itsensä.
"Sää sanoit, että mulla ois kysymyksiä, ja itte asiassa niinhän mulla yks onkin: eikö olis vain reilua, että myös mää tiedän herran nimen ennen ku mennään kysymyksiin, joita sää haluat kuulla?" hän kysyi sivuuttaen toistaiseksi Zahirin omalaatuisen tarjouksen tapaisen. Tarjouksen, joka sai Tessan vatsan ympärille kiertyneen pelon silmukan kiristymään aivan uudesta syystä.

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 695
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Tiedätkö mitä tiedät?

Post by Tinanja » Sun Aug 26, 2018 2:07 pm

"Olen varma, että sanasi eivät ole vielä loukanneet ketään...", Zahir sanoi hiljaa, katsellen arvioiden Tessaan vilkaistuaan vielä kertaalleen muitakin kapakassa olevia. "Mutta tiedon välittämisessä, kysymyksiin vastaamisessa ja niiden painoarvon arvioimissa tulee pian raja vastaan siinä, miten raskauttavaa tieto jollekulle sen kuulevalle voi olla. Kun se hetki koittaa... peli muuttuu vakavaksi", totesi Zahir hiljaa, katsellen arvioiden Tessan tuolilla istumista, tämän eleitä ja ilmeitä, jotka kertoivat tuon olevan juuri sopivasti epäileväinen ja samalla hieman hermostunut, jotta hänen sanansa voisivat upota naisen tajuntaan. "Ja silloin on mukavaa olla ässä hihansuussa", tämä kohautti olkapäitään, laskien hitaasti katseensa käsiinsä ja jäi pyörittelemän hitain liikkein yhtä sormuksista sormessaan.

"Minä olen Zahir Atherton", Zahir vastasi viimein Tessan kysymykseen siitä, mikä hänen nimensä oli. "Ja mikäli kuulen, että olet esittänyt nimeni epäsuotuisassa valossa kenellekään... tulen itse vaientamaan sinut", maagikko kohotti nyt katseensa suoraan Tessan silmiin ja katsoi tätä kylmästi, kulmiaan tuskin huomattavasti kurtistaen. Hänen sanansa eivät tarvinneet vakuutteluja siitä, että toteuttaisiko mies uhkauksensa, eikä hän epäillyt sitä, etteikö nimi soittaisi kelloja Tessan mielessä - olihan tuo Phoebessa asunut tarpeeksi pitkään.
"Ja olen tarjoamassa sinulle elämäsi sopimusta... ja mahdollisuutta tienata niin paljon, että voit elättää koko perheesi korkeammalla elintasolla mitä olette koskaan nähneet Hevosenkengän aikoina", pieni, mutta samalla hyvin ilkeä virne levisi Zahirin kasvoille tämän antaessa lampun nyt valaista kokonaan lähes mustien hiuksiensa kehystämät kasvot.

User avatar
Kide
Posts: 539
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Tiedätkö mitä tiedät?

Post by Kide » Mon Aug 27, 2018 10:12 am

Mies näytti olevan ärsyttävän, jopa pelottavan perillä siitä, millaista tietoa Tessa oli ehtinyt jakamaan ja millaiseen suuntaan se tieto oli muuttumassa. Tessalle alkoi käydä ikävän selväksi, että hänen korvansa eivät olleet ainoat Wanhassa Lohikäärmeessä ja yhtä lailla kuin hän seurasi muita, oli joku tai jotkut seuranneet myös häntä. Toisaalta, ei se enää yllätys ollut, mutta kun hänet sai asian tajuamaan joku Zahirin kaltainen ja näin odottamatta, tunsi Tessa itsensä täysin yllätetyksi.
Tessa kuunteli Zahiria mahdollisimman huoleton hymy kasvoillaan, vaikka mies puhui juuri siitä, mitä nainen oli itse viime aikoina joutunut miettimään. Missä hänen rajansa meni? Ja oliko hän kurkkinut sen toiselle puolelle jo niin paljon, että tulisi vedetyksi sinne halusi hän sitä tai ei?
"Niin on, jos sen rajan ylittää", Tessa vastasi hiljaa eikä tällä kertaa peittänyt sitä, että hän todella mietti asiaa.

Zahir Atherton. Kyllä Tessakin tuon nimen tiesi, vaikkei ollut osannut yhdistää miestä siihen. Hän kurtisti hieman kulmiaan yrittäessään sulattaa millainen yrttikauppias hänen edessään oikein istui. Tessa tiesi Athertonien puodin nimeltä, muttei koskaan ollut vieraillut siellä. Mutta tästä tapaamisesta päätellen, ja kaikesta muusta mitä Tessa oli kuullut tai hänelle ei oltu suostuttu paljastamaan, tämä mies pyöritteli sormissaan paljon muutakin kuin yrttejä.
Tässä keskustelussa ei ollut missään vaiheessa mitään lämmintä ollutkaan, mutta Zahirin esittelyjen jälkeen se sai suorastaan jäätävän sävyn. Tessan hampaat pureutuivat väkisillä yhteen hänen kohdatessaan Zahirin kylmän katseen, eikä hänen tarvinnut epäille etteikö mies seisoisi uhkauksiensa takana. Ilmeestään päätellen värähtämättäkään. Mutta tästä kaikesta huolimatta Tessa jatkoi Zahirin pöydässä istumista ja kuunteli tuon tarjousta, vaikka tiesi, että viisaampaa olisi ollut nousta ja kiittää seurasta. Tarjota miehelle olut ja toivoa, että tuo jättäisi asiansa sikseen. Mutta tänään Tessa oli valmis harkitsemaan riskejä. Sellaisia riskejä, joita hän ei ollut koskaan ennen ottanut. Hän nosti kädet puuskaan eteensä - suojakseen, sitä tajuamattaan - ja katseli hetken Zahiria silmät hieman kaventuneina, kun tuo mainitsi Hevosenkengän. Ja hänen perheensä. Tessa varoi nielaisemasta kurkkuunsa noussutta palaa ja muistutti itseään miksi oli tätä rajaa kohti ylipäätään lähtenyt kulkemaan. Hän tarvitsi rahaa ja tällä hetkellä ei ollut väliä miten se oli hankittu.
"Sää lupaat paljo", Tessa totesi päätään hieman kallistaen. Hän oli itsekin yllättynyt kuinka rauhallisena onnistui hiljalleen kiihtyvästä sykkeestään huolimatta pysymään.
"Toivottavasti niihin lupauksiin on luottaminen", nainen jatkoi hiljaa, kuin asiaa itse pohtien. Hän epäili, että tulisi tässä sopimuksessa olemaan aina se heikompi osapuoli, mutta halusi silti yrittää painottaa, ettei antaisi kenenkään kävellä ylitseen. Vaikka Tessa ei tiennytkään, miten hän sitä voisi estää tämänkaltaisen miehen edessä, joka kaikesta päätellen veteli useista naruista ilman että ne sotkeentuivat toisiinsa.
"Ja mitäs herra Atherton tahtois mun kysyvän tän sopimuksen puitteissa? Ja keneltä?"

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 695
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Tiedätkö mitä tiedät?

Post by Tinanja » Mon Aug 27, 2018 7:00 pm

Zahir ei uskonut Tessan tunnistavan sitä rajaa, vaikka se kävelisi vastaan tätä kylttiä kantaen - ei vielä tässä vaiheessa. Tämä oli liian viaton, ja liian vähän osallistunut tiedon välittämiseen osatakseen sanoa ja arvioida, mitä seurauksia sanoilla mahdollisesti voisi olla. Oli turha alkaa väittää vastaan siitä, että tulisiko se tuon odottama tilanne eteen, kun se olisi välttämättä ennemmin tai myöhemmin tämän edessä, halusi tuo sitä tai ei. Naisen sanat olivat jo nyt herättäneet useissa mielenkiintoa, eikä Zahir aikonut jättäytyä siitä pelistä pois ja siksi oli ensimmäinen lähestyessään tuota nuorta naista, jolla ei ollut aavistustakaan, mihin oli sotkemassa itseään.
"Minä en ole koskaan jättänyt lunastamatta lupaustani tai perimättä velkojani", Zahir sanoi hiljaa, sillä viileän tunteettomalla sävyllään. "Voit uskoa, että kaikki, mitä lupaan, tullaan lunastamaan", sitä Zahir ei viitsinyt mainta, että tulkitsi totta kai sopimuksia itsensä kannalta parhain päin, ja niin hän myös sopimuksensa pyrki asettamaan. Se oli tuonut miehen pitkälle, ja vienyt tämän korkealle arvoasteikossa niin kaupungin kerman seassa kuin alamaailman sokkeloissakin. EIkä maagikko epäillyt, etteikö joku olisi viemässä sitä valtaa häneltä, mikäli hän siihen antaisi mahdollisuuden.

"Tahdon, että neiti Cordove pitää silmät ja korvat auki uusien tuulten varalta. Olen varma, että tunnistat... sen, kun aika koittaa, mikäli et saa minulta muita ohjeita ennen sitä", Zahir vastasi hitaasti sanojaan maistellen vetäen hitaalla liikkeellä hupun paremmin päähänsä, ja nojautui tuolillaan vähän eteenpäin.
"Olen yhteydessä", mies sanoi noustessaan seisomaan narisevalta tuolilta. Siinä näki viiimeistään, että tämä oli keskivertoihmistä pidempi, ja viitta ei piilottanut luisevia, kapeita piirteitä ruumiinrakenteesta. "Olen varma, että kaipaat yhtä kiiltäviä kolikoita sieltä, mistä nämäkin eksyivät pöydänkulmalle...", Zahir hymyili vähän huppunsa suojissa, mutta sanoissa ei kyllä ollut siltikään yhtään lämpöä.

Locked