Uudet luudat lakaisevat

Toisiksi suurinta merenrantakaupunkia kutsutaan myös Ceresin sivistyksen kehdoksi ja ainut julkinen kirjasto koko mantereella sijaitseekin Phoebessa. Kaupunki on vanha, mutta nyt sen turvallisuutta ja vakautta on koetellut katastrofi: kaupungin alta nousi ikiaikainen lohikäärme, joka matkallaan tuhosi osan kaupungista.
User avatar
Viherkivi
Posts: 122
Joined: Sat Sep 02, 2017 5:01 pm
Location: Vantaa, Finland
Contact:

Re: Uudet luudat lakaisevat

Post by Viherkivi » Mon Feb 24, 2020 7:26 pm

Tessan kysyessä kaartilaisista, Viluttaren ilme happani hieman -- joskaan ei tarjoijatarta kohtaan, vaan kollegoita.
"Itse asiassa, eivät.", hän sitten sanoi ja otti uuden pitkän huikan tuopistaan. "Sanovat vain ettei etelän pillun tarvitse mitään tietää ja röhöttää nauravat päälle, mokomat siat."

Olihan hän kuullut jotain kapinayöstä, mutta ei mitään asiallista ja luotettavaa.
Sekin Kontionperälän kiroja, ei siellä puhuttu juuri muuta kuin herra Punajuurikkaan lehmän vasikoinnista, kun se oli mennyt pieleen, tai vastaavista asioista. Vaikka kärpäsenlian kokoinen läntti kartalla kai herrojen papereissa ja arkistoissa kuuluikin Phoeben suuralueeseen, ei siellä juurikaan piitattu mitä suuren kaupungin sykkeessä tapahtui. Sama se oli jäätiköllä, vaikka jäätikköhaltioiden keskuudessa kuohuikin joskus omia poliittisia kahnauksia. Niistä Vilutar ei kuitenkaan aikonut ei-jäätikköläisille puhua.

"Taisinpa lähteä ennen kuin kaupungissa todella kuohahti.", hän sitten totesi kun Tessa asiasta kysyi. "Tai alkusointujen aikana tuli ainakin läksittyä, uskoisin." Hän pyöritteli tuoppia kädessään ja yritti tehdä mielessään jotain aikajanaa kasaan, mutta ruoka ja juoma turruttivat ajattelun, kun veri pakkautui aivoista mahan seutuville.
"Ehkä ihan hyvä että pääsin pois jaloista. Ei tarvinnut manata ketään jääksi.", Vilutar sitten totesi vinosti hymyillen, vaikka eihän hän osannut parhaimpien etelän noitien kirouksia ja loitsuja laisinkaan. Vaikka olisihan se ollut hyödyllistä vain laulaa uhkaavan katuryöstäjän sydän jääksi...

"Olen kyllä pistänyt merkille, että kansa täälläpäin on edelleen pistoksissa.", hän lisäsi mietteliäänä ja kääntyi katselemaan kapakan kansaa, jotka kaikki vaikuttivat epäilyttävästi keskittyvän ihan kaikkeen muuhun kuin häneen ja tarjoilijattareen. Vilutar melkein odotti jo jonkin 'valkoisen ritarin' nousevan tuoliltaan ihmettelemään mitä Vilutar Tessaa oikein kuulusteli.

User avatar
Kide
Posts: 607
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Uudet luudat lakaisevat

Post by Kide » Mon Mar 02, 2020 7:10 pm

Tessa ei ollut uskonut pistävänsä niin kipeään kohtaan kuin teki. Hän oli ajatellut sanojaan vain vitsiksi, mutta Viluttaren ilmeestä päätellen taustalla sattuikin olemaan kitkerä totuus. Ehkä hänen ei olisi pitänyt olla niin yllättynyt siitä, että kaarti kohteli kaukaa tullutta ja vieläpä naispuoleista haltiaa kuin jonkinlaisena uutena koristeena, joka voitiin heittää piristämään kituvaa syrjäkylää. Tessa tuhahti turhautuneesti ja pyöräytti silmiään, mutta kääntyi sitten varmuutta silmissään katsomaan Vilutarta.
"Eiköhän ne pian huomaa sun arvos ja johan sitten muuttuu hommien laita", hän vakuutti haltialle. Tessalla oli semmoinen kutina, ettei tämä haltia antaisikaan muiden loputtomiin kävellä ylitseen ja hyvä niin.

Oli todellakin hyvä, että Vilutar oli ehtinyt lähteä ennen Veristä yötä. Sitä kokemusta Tessa ei toivonut kenelläkään turhaan - tai ei ainakaan kovin usealle.
"Ehdottomasti parempi, vaikka olis täällä kyllä ollut tarvetta lisämanauksille", Tessa vastasi naurahtaen, mutta huvittuneisuus ei noussut hänen silmiinsä asti. Sen yön muisteleminen nostatti edelleen hänen niskakarvansa pystyyn, vaikka toisaalta aamuyön muisteleminen, tai se mitä hän siitä saattoi muistaa, hymyilyttikin edelleen.
Tessan katse seurasi Viluttaren katsetta Lohikäärmeen asiakkaisiin.
"Kyllä täällä moni vaikuttaa olevan edelleen varuillaan, mutta kyllä mää vähän luulen, että kun viimoset korjaukset sen yön jäljiltä on tehty, alkaa nekin muistot hämärtyä vähemmän synkiksi." Niin siinä aina tapasi käydä, ainakin niiden kohdalla, jotka olivat olleet sivustakatsojia ilman minkään korvaamattoman menettämistä. Ja sitten olisi aika entistä railakkaampien sankarilaulujen. Tessa nielaisi huokauksensa miettiessään, minkähänlaista säkeistöä hän saisi täällä kuunnella silloin viikosta toiseen, enemmän ja vähemmän epävireisenä. Onneksi sekin loppuisi aikanaan.
Lähimmästä pöydästä hoippui tiskille pitkä puolhaltiamies. Tuoppi ja muutama kolikko kolahtivat tiskiä vasten melkein yhtä aikaa. Muuta ei tarvittu, niin Tessa kaatoi jo hymyillen lisää olutta miehelle, jonka kädet siirtyivät pitämään tuopista omistavasti, mutta katse lipui odotellessa Viluttareen. Mies leväytti näkösälle yllättävän puhtaan hammasrivistönsä virnistäessään hyväksyvästi Viluttaren suuntaan ennen kuin palasi muuten huojuen, mutta oluttuoppia varjellun vakaasti pitäen, takaisin pöytäänsä.
"Sun uusi tyylis taisi justiinsa saada myös uuden ihailijan", Tessa naurahti. "Tosin taitaa olla, ettei Fadel itse muista sitä enää huomenna", Tessa lisäsi päätään pudistellen, vaikka itse olikin se, joka miehen tuopin täytti uudelleen ja uudelleen.
"Ajattelitko vielä illan päälle palata Kontionperälälle vai jäätkö yöksi kaupunkiin?" Tessa vaihtoi sitten aihetta. Hän toivoi kuulevansa, oliko Vilutar tullut kaupungin muurien sisälle vain kaupungin uudet tuulet nuuhkiakseen vai saattoiko uudella kaartilaisella olla tänne muutakin asiaa. Tosin saattoi olla, että haltia oli vain halunnut päästä tuulettamaan pikkukylän polut hetkeksi takinliepeistään. Ja selvittää mistä löytäisi seuraavan nelitassuisen seuralaisen itselleen.

User avatar
Viherkivi
Posts: 122
Joined: Sat Sep 02, 2017 5:01 pm
Location: Vantaa, Finland
Contact:

Re: Uudet luudat lakaisevat

Post by Viherkivi » Thu Mar 05, 2020 11:36 am

"Arvoni varmasti huomataan kun kanavarkaudet Kontionperälässä romahtavat.", Vilutar sanoi, ja virnisti vinosti päälle. Vaikka hän haukkuikin nykyistä kohdettaan ja uutta kotiaan, niin oli hän osin kiitollinenkin siitä, että sai viettää aikaansa edes verrattain rauhallisessa paikassa -- vaikka se olikin vain kärpäsen lika kartalla. Tokkopa hänen kanttinsa olisi kestänyt täällä suuren kaupungin sykkeessä, missä rahakkaat tekivät kaikki säännöt. Täälläpäin väki oli kieroa kuin korkkiruuvi, Vilutar uskoi, eikä kenelläkään ehkä ollut puhtaita jauhoja pussissa. Nämä ajatukset saivat hänet luomaan mietteliään katseen Tessaan, mutta suutaan hän ei mietteistään avannut.

"Jotain lurituksia olenkin jo kuullut, mutta aika heikkoina esityksinä.", Vilutar sitten totesi kun puheeksi tulivat Verisen yön jälkipyykit. "En usko että monestakaan laulusta on klassikoksi, väki palannee vanhoihin hyviin kappaleisiin nopeammin kuin ehdit kissaa sanoa."
Vaikka hän uskoikin että Tessa sai kuunnella näitä uusia lauluja kyllästymiseen asti, ottaen huomioon hänen ammattinsa. Vilutar itse nautti näitä kappaleita vielä epävireisempinä Sampan tyyliin. Samppa se ei vain osannut muuta kuin loikoilla nuotin vieressä, eikä muistanut -- osannut ollenkaan? -- sanoja.

Puolihaltian hoippuessa tiskille, Vilutar ei kääntänyt katsettaan tämän katseesta. Jäätikköhaltia ei ollut laisinkaan kaino, vaan avoinna ehdotuksille -- joskin ehdotusta ei tullut, ja vaikka olisi tullutkin, niin olisi saanut tulla hieman selvemmästä lähteestä.
Toisen hoippuessa takaisin pöytäänsä, Vilutar hörppäsi omasta tuopistaan viimeiset huikat ja asetti sitten kämmenensä astian päälle merkiksi siitä että ei kaivannut enää enempää.
"Ihailijat eivät haittaa," hän sitten sanoi, "en suinkaan pahastuisi pienestä vipinästä."

Tessan sanoille siitä että toinen unohtaisi Viluttaren heti huomenna, jäätikköhaltiatar mutristi hieman huuliaan.
"Väitätkö että olen niin unohdettava? Tämä viiltää, syvältä.", hän sitten sanoi, mutta virnisti ja iski silmää päälle osoittaakseen, että vain pelleili.

"Uskoisin jääväni yöksi. Vanhempi kaartilainen saa vahtia Kontionperälää tänä yönä, joskin luulen että hän hoitaa pontikkapannuaan metsässä enemmän. Hän luulee etten tiedä, ja minä annan hänen luulla etten tiedä, tai ehkä hän tietää että tiedän, mutta antaa minun luulla ettei hän tiedä..."
Oli ehkä ollut oikea päätös lopettaa oluen lipittäminen tähän, kun Vilutar huomasi miten sanat vain lipuivat suusta kuin vuolas joki.
"Joka tapauksessa kotimatka on aika pitkä, varsinkin kun minulla ei ole kyytiä. Niin on sitten parempi lähteä hyvin levänneenä ja aamiainen mahassa."

User avatar
Kide
Posts: 607
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Uudet luudat lakaisevat

Post by Kide » Thu Mar 19, 2020 1:43 pm

Tessa kohautti pahoittelevasti olkapäitään Viluttaren ilmeelle, vaikka arvasikin jo, ettei jäätikköhaltia ollut tosissaan.
"Valitettavasti tämä on semmoista ainetta", Tessa naputti sormellaan vieressään pöydällä odottavaa olutkannua, "että ne kauneimmatkin kukkaset jossain vaiheessa unohtuu." Usein se kai oli tarkoituskin. Mutta sitä ennen oli yleensä hetki, jolloin turha tarkkuus unohtui ja salaisuudet raottuivat, ja siihen hetkeen Tessan tienestit pitkälti nojasivat. Tessakin virnisti sanojensa perään tyytyväisenä siitä, että Vilutar osasi olla ottamatta asioita turhan vakavasti.
"Jos sää vipinää kaipaat, niin käväise täällä useamminkin ja kyllä sitä löytyy", Tessa jatkoi naurahtaen, mutta lisäsi sitten Vilutarta kohti nojautuen ja ääntään hieman hiljentäen: "Siis parempaa kuin viinaksissa iltansa uiva Fadel." Tessa vetäytyi takaisin pystyyn ja katsahti vielä mietteliäästi jäätikköhaltiaa. "Mmmm... Tosin ehkä sun silloin kannattais jättää tuo pamputin pois niin valikoima laajentuu", hän totesi virnuillen.

Viluttaren selitys vanhemman kaartilaisen toimista sai Tessan nauramaan. Myös hän pisti merkille, että olut liukastutti suunliikkeitä nopeasti. Harmi vain, ettei Vilutar ollut aikeissa juoda enempää - mikään ei ollut mehukkaampi iltapala kuin tuhdit juorut. Tessa ei kyllä uskonut, että hänen koskaan tarvitsisi tietää yksityiskohtia Kontionperälän toimista, mutta laittoi joka tapauksessa mielensä lokerikkoon talteen myös tiedon paikan vanhemman kaartilaisen taipumuksesta perinteistä vahvempiin juomiin. Ja sen salaamisen tarve kertoi omat lisänsä tilanteesta.

"Meillä olis huonetta vapaana", Tessa tarjosi heti. "Haluisitkos sää käydä ensin pesulla? Mää voin kävästä vaihtamassa lämpimät pesuvedet", tarjoilija jatkoi kuin ei olisi antanutkaan Viluttarelle enää muuta mahdollisuutta kuin majoittua Wanhassa Lohikäärmeessä. "Takaan, että sää pääset huomenissa liikkeelle sekä hyvin levänneenä että hyvällä aamupalalla." Tessa iski silmäänsä.

User avatar
Viherkivi
Posts: 122
Joined: Sat Sep 02, 2017 5:01 pm
Location: Vantaa, Finland
Contact:

Re: Uudet luudat lakaisevat

Post by Viherkivi » Tue May 26, 2020 4:56 pm

"Ai ai, ei se määrä vaan laatu.", Vilutar muistutti Tessaa, vaikka ei toki kaihtanutkaan vipinöitä itse. Hän taputti pamppuaan, ja lisäsi sitten melkoisen ilkikurisesti, "ja tätähän voi pitää sellaisena -- hm -- mittatikkuna."
Vilutar tosin tarkoitti tällä kahtakin asiaa -- toki se toimi fyysisenä mittana paremmin kuin hyvin. Mutta se myös piti erossa kaikki sellaiset sielusyntyiset häviäjät, jotka eivät pitäneet naisista vahvoissa rooleissa, koska kokivat sen uhkana omalle egolleen. Toki vahva ja kykenevä jäätikköhaltiatar saattoi myös olla nöyrä ja palvelualtis, mutta vain niille, jotka ansaitsivat sen. "No jaa, eiköhän sitä hauskaa ja vipinää ajan kanssa löydy.", hän sitten totesi, kun muisti, että se ei ollut tämän matkan ensisijainen syy.

"Pistä huone varaukseen, jos se sopii.", hän pyysi sitten Tessalta. "Pitäähän minun mennä katsomaan niitä koiranhurttia, jos kerran tänne asti tulin niiden takia; tässähän melkein mukavassa seurassa ja kylläisenä vallan unohtaa." Vaikka tokihan lämmin pesu houkutteli... Mutta Vilutar oli järkevä olento, hän tiesi että koirain kennelissä ei todellakaan ollut puhdasta, ja kun pyöri samoissa tiloissa koirien kanssa, alkoi haista siltä missä ne pyörivät. Oli siis järkevintä palata vasta kun koirat oli katsastettu, ja sitten käydä pesulle ja petiin.

"Kuka tietää, ehkä sieltä löytyy jo joku karvakuonoinen kaveri tueksi ja turvaksi!", hän sitten naurahti, joskaan ei uskonut että majatalon henkilökunta tulisi nauttimaan haukkuvasta vieraasta, puhumattakaan siitä jos kyseessä oli mahdollisesti vähemmän sisäsiisti pentu.
"Jos nämä koirat ovat yhtä hyviä kuin sanot, siitä ei liene liikaa vaivaa?", hän sitten varmisti vielä.

Post Reply