Vielä yksi kysymys

Toisiksi suurinta merenrantakaupunkia kutsutaan myös Ceresin sivistyksen kehdoksi ja ainut julkinen kirjasto koko mantereella sijaitseekin Phoebessa. Kaupunki on vanha, mutta nyt sen turvallisuutta ja vakautta on koetellut katastrofi: kaupungin alta nousi ikiaikainen lohikäärme, joka matkallaan tuhosi osan kaupungista.
Locked
sade
Posts: 36
Joined: Thu Jun 18, 2020 4:57 pm

Vielä yksi kysymys

Post by sade » Sat Oct 10, 2020 1:19 pm

//Akit4 ja Varitan!



Saralla oli tylsää. Tai miten sen nyt otti, olihan hänellä kyllä tekemistä, Sara mietti lakaistessaan Wanhan Lohikäärmeen lattiaa. Keskustan työmaalta poikettiin usein syömään ja juomaan ja puolet työmaan pölyistä ja maasta tuntui löytyvän sen jälkeen Lohikäärmeen lattialta. Sara kumartui nostamaan hiekan seasta jonkun vaatteista irronneen langanpätkän ja sujautti sen ruskean tunikansa taskuun. Hänellä olisi kohta tarpeeksi lankaa, jotta voisi punoa uuden nauhan, ehkä hiuksiinsa, sillä nykyinen tuntui olevan hieman liian lyhyt. Saran harmiksi hän ei ollut onnistunut löytämään juurikaan värikkäitä lankoja. Lohikäärmeen lattialta poimitut pätkät olivat lähes aina tasaisen harmaata tai ruskeaa, muutamaa haaleaa vihreää lukuunottamatta.

Huokaisten Sara nojasi luutaansa viitsimättä jatkaa lakaisua. Lattia olisi saman näköinen kuitenkin heti, kun hän kääntäisi selkänsä. Salista oli täynnä noin kolmasosa, mutta kukaan ei vaikuttanut kaipaavan mitään. Kaikista vähiten juttuseuraa. Iso osa paikallaolijoista näytti olevan samaa seuruetta, jotka vaikuttivat tulleen paikalle enemmänkin juttelemaan kuin hankkimaan itseään humalaan. Sara oli yrittänyt liikuskella yhteen vedettyjen pöytien ympärillä, mutta jostain syystä keskustelu oli vaikuttanut tyrehtyvän ja eräs mies oli kääntynyt sanomaan hänelle, että kiitos vain, he eivät tarvinneet mitään. Joten Sara oli joutunut luovuttamaan saamatta selville, mistä puhuttiin. Muut paikallaolijat olivatkin vakiokasvoja. Tuo nainen ei sanonut koskaan muuta kuin tilauksensa, tuo mies kertoi aina saman tarinan muistamatta, että Sara oli kuullut sen jo ainakin neljästi.

Jos tämä olisi tarina, oikea tarina, jota kerrottaisiin silloin, kun aurinko alkoi laskea, Sara mietti, nyt kuuluisi tapahtua jotain kiinnostavaa. Hän odotti hetken, mutta mitään ei tapahtunut. Lohikäärmeen puheensorina ei muuttunut, kukaan ei noussut seisomaan huutaen, että oli nähnyt ikkunasta ohilentävän lohikäärmeen, eikä ilmoittanut laivassaan olevan siivoojan paikkaa auki. Sara hylkäsi luudan seinänvierustalle ja otti seuraavaksi käteensä rätin. Jos hän seisoskelisi vielä kauan, päivän kiinnostavin asia saattaisi olla Tessan nuhteet, jotka houkuttelivat Saraa suunnilleen yhtä paljon kuin lattian lakaiseminen uudelleen. Ei sillä, että Tessa olisi ollut paikalla juuri silloin, mutta tavalla tai toisella tämä vaikutti saavan selville asiat, joita Lohikäärmeessä tapahtui. Niinpä Sara tyytyi kohtaloonsa ja alkoi pyyhkiä lähimpiä pöytiä kuvitellen, että oli tekemässä sitä laivassa, laivassa joka suuntaisi kohti paikkoja, joita kukaan ei ollut aikaisemmin nähnyt.

Locked