Punaisen rohdoksen valmistus (Zahir Atherton)

Olet varmasti itsekin miettinyt toisinaan, miten omien hahmojen lisäksi muiden hahmot reagoivat erikoiseen, jopa mahdottomaan tilanteeseen? Ehkä olet pohtinut, miltä jokin oman elämäsi tilanne näyttäisi joko oman tai toisen pelaajan hahmon näkökulmasta?
Locked
Kuparirapu
Rakuza
Posts: 505
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Punaisen rohdoksen valmistus (Zahir Atherton)

Post by Kuparirapu » Sat Apr 25, 2020 5:59 pm

//Pieni kuvaus kaikkien tuntemasta maagikosta, Zahirista//

Pieni kuparikattila alkoi hiljallee porisemaan sen alle asetetun hehkuvan hiilloksen lämmöstä. Sen viereen tilavalla työtasolla odotti nippu sinisiä elokukkia, pienet varrentyngät vastaleikatun vihreitä. Hoikat kämmenet keräsivät kukat yhteen ja pudottivat ne kuumaan veteen jossa ne jäivät kellumaan pinnalle. Varmistettuaan, että vesi höyrysi tarpeeksi lempeällä tahdilla ja läheinen ikkuna oli raollaan höyryjen tuulettamiseksi, Zahir pyyhkäisi käsiään ja siirtyi keräilemään muita rohdonvalmistukseen tarvittavia työvälineitä. Tyylikäs musta huhmare ja survin, sen vierelle siistiin riviin pieniä ainemittoja. Pienellä nokalla varustettu kulho ja sen päälle puhdas valkea kangas. Zahirin sormet kiersivät tottunein ottein ohuen narun kulhon reunalle ja kiristi kankaan paikoilleen. Kattilasta kuuluva porina kutsui miestä antamaan sille huomiota, ja hämmentäen varovaisesti hän totesi viimeisenkin elokukan uponneen pohjaa kohti ja osan nesteestä kiehuneen pois. Rohdoksen pohja alkoi siis olla valmista työstettäväksi.

Zahir siirsi höyryävän kattilan paksujen kintaiden avulla ja kallisti varovaisesti sen sisällön odottavaan kulhoon. Miehen liikkeet olivat kokeneen hitaita mutta tarkkoja, varoen ettei pisarakaan kuumasta nesteestä valunut pöydälle tai roiskahtanut hänen päälleen. Keiteyt elokukat jäivät kankaan päälle kuin keitetyt vihannekset kun taas niiden sisältämä parantava neste valui kankaan läpi kulhoon. Kankaan läpi hitaasti siivilöityvä neste oli jo väriltään rohkaisevan punertavaa, mutta vielä ohutta ja tehotonta. Antaessaan keitoksen viilentyä hetken aikaa Zahir siirsi padan sivuun pesua varten ja valikoi sitten muita tärkeitä ainesosia. Hänen hyvin varustellussa rohdoskaapissaan oli riveittän purkkeja täynnä ainesosia, ja katosta roikkuivat kuivumassa olevat kasvit. Zahir keräsi tottunein ottein tarvitsemansa purkit käsiinsä ja palasi työtasolle jatkamaan.
Yhä kosteat elokukat peittyivät kankaan sisään ja ne siirrettiin syrjään, osaava rohdoksentekijä osasi käyttää niitä vielä ainakin toisen kerran ja Zahirin asiantuntemus oli varsin mittava. Yhtä isoa annosta parantavaa rohdosta hän ei niistä saisi irti, mutta maagikko ei aikonut haaskata raaka-aineita joista oli maksanut.
Purkeista hän mittasi huhmareeseen kuivattua kotkansulkaa, tarpeellinen vahvistava ainesosa hyvään rohdokseen. Sen seuraksi hän lisäsi hiukkasen hienon hienoa luupölyä, jotta laiha neste sakeutuisi. Kuivatut kasvinosat rahisivat huhmareen hiertäessä ne yhä pienemmiksi ja pienemmiksi osiksi. Tässäkin Zahir työskenteli kärsivällisesti ja verkkaisesti. Liian kiireellä ainesosat eivät sekoittuneet kunnolla ja pahimmillaan rohtoon voisi jäädä sattumia. Päästyään haluamaansa hienojakoiseen koostumukseen Zahir lisäsi jauheen elokukkaliemeen vähän kerrallaan, sekoittaen toisella kädellään levein pyörein liikkein. Liemen väri alkoi muuttua syvemmän punaiseksi, ja tyytyväisenä Zahir pani merkille ettei sen pinnalle muodostunut epäpuhtauksista kielivää tahmeaa vaahtoa. Tämä tapahtui usein jos liemeen lisättiin keittovaiheessa esimerkiksi sokeria, vain siksi että sen maku kuulemma paranisi hiukkasen. Zahri ei halunnut moista, hänen rohdoksillaan oli mainetta siksi että ne toimivat. Ei siksi että pienten lasten olisi helpompi niellä sitä lusikallinen sairaana.
Työtason päässä odottivat lasiset rohdospullot ja korkit, valmiina täytettäväksi. Asetellessaan laakean kannun nokkaa ensimmäisen suulle Zahir kuuli askeleita huoneen suljetun oven takaa, mutta ei nostanut katsettaan. Hänen perheensä tiesi jättää hänet rauhaan kun hän työskenteli, rohdoksenteko vaati kärsivällisyyden lisäksi herkeämätöntä huomiota ja vakaita käsiä. Ja punaisen nesteen valuessa hiljaa pulloon askeleet poistuivat oven takaa kuten Zahir oli olettanutkin.
Neljä täyttä annosta, mutta viides pullo jäi vajaaksi. Joku toinen olisi kenties myynyt sen pienemmällä hinnalla päästäkseen siitä eroon, mutta ei Zahir. Hän painoi korkit tiukasti pullojen suille, varmistaaksen niiden olevan ilmatiiviitä, ja siirsi ne sitten rohdoskaappinsa ylähyllylle. Elokukkarohdoksen oli näet hyvä antaa levätä jonkin aikaa pullossaan, ja vasta sitten se olisi tehokkaimmillaan. Vajaa pullo olisi hänen koe-eränsä, josta hän voisi nähdä milloin muut olisivat valmiita.
Asetettuaan muut ainekset paikoilleen mies sulki rohdoskaapin ja lukitsi sen huolella. Jäljellä olisi vielä työtason ja -välineiden puhdistus, mutta Zahirin jäljiltä jäi harvoin suurempaa sotkua. Hän toimi täsmällisesti, harkitusti ja vakaasti. Ja lopputulos puhuisi puolestaan kun asiakkaat vaihtaisivat rohdokset hyvään kultaan.

Locked