Sienikauppoja

Meren rannalla, Lown lahden kupeessa sijaitsee maan suurin ja tärkein kauppapaikka on Dione, joka jakautuu useisiin eri kaupunginosiin aina rikkaiden suurista kartanoista pieniin, arvottomiin hökkeleihin sataman sivulla. Dionesta kulkija löytää kaiken laillisen ja laittoman, mikäli vain tietää, mitä etsii.
User avatar
Viherkivi
Posts: 154
Joined: Sat Sep 02, 2017 5:01 pm
Location: Vantaa, Finland
Contact:

Re: Sienikauppoja

Post by Viherkivi »

Xhay ei varsinaisesti tuntenut Vildin mainitsemaa parantajaakaan, mutta vaihtelun vuoksi mainittu nimi kilisti edes jotain kelloa. Tuo parantaja ei tainnut oleilla tässä kaupunginosassa tai lähellä, mutta Xhay oli kuullut nimen mainittavan joissain yhteyksissä, varsinkin silloin kun Harakalla ei ollutkaan tarjota tarvittavia jauheita tai pillereitä niitä tarvitseville.

Puolipeikko katseli kuinka kolikot vilahtivat jemmaan nopeammin kuin ruoantähteet sian suuhun, ja hän ainakin halusi uskoa että oli tehnyt oikean valinnan vaihtokauppaa ehdottaessaan. Hän siirteli sienikekojaan hieman ja asetteli sitten muutaman kuivatun lörppäsuu-sienen paljulle. Ne olivat mustia, ryppyisiä pylpyröitä, jotka eivät vaikuttaneet tavallista korvasientä kummemmilta. Tosin, korvasienetkin piti ryöpätä huolellisesti tai sitten oli tosi kyseessä.

"Tässä kaupungissa jyllää lajiennakkoluuloja, joita monikaan ei huomaa.", hän sitten sanoi, vaikka ei uskonutkaan Vildin oikein ymmärtävän tai tiedostavan moisten asioiden päälle. Hännällinen tai teräväkorvainen useimmin tiedosti muiden ennakkoluulot huomattavasti helpommin... Vaikka nyt, kun Xhay silmäili veliveikkosta tarkemmin, hän ei ollutkaan ihan täysin varma tämänkään lajitaustoista.
"Minun pitäisi oppia lukemaan ja kirjoittamaan, mutta en ole tähän mennessä löytänyt halukasta opettajaa.", hän sitten selitti, vaikka ei uskonutkaan ukkelin osaavan kumpaakaan -- MUTTA jos tämä oli oikeasti parantajan leivissä, saattoi hän tuntea jonkun oppineemman. "Väittävät usein ettei karvainen ja hännällinen opi muuta kuin varastelemaan.", Xhay sitten jatkoi ja hänen ilmeensä synkkeni hieman, "Tarvitsisin tuutorin, jonkun joka näkisi potentiaalini."

Puolipeikko kaapaisi muutaman muun ei-halutun sienen pois paljulta ja takaisin rasiaansa. Jäljelle olivat jääneet vain ne, joita Vild tuntui haluavan eniten. Xhay piti katseen ukkelissa, ettei tämä vain saisi mitään nokkelia ideoita kuten viiden sormen alennusta ja käpälämäkeä. Ja halusihan keittiömestari myös tietää, ymmärtäisikö Vild mitä hän ajoi oikein takaa.
Kuparirapu
Rakuza
Posts: 652
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Sienikauppoja

Post by Kuparirapu »

Vildin kulmat rypistyivät hetkeksi, ja niin myös Nimetön silmäili peikkoa tutkivasti. Jopas osasi häntäniekka nostaa pöydälle kummallisen pyynnön. Tuollaisista ei sitä paitsi yleensä puhuttu ventovieraiden kanssa. Lukutaidon puute ei ollut suurikana häpeä, moni selvisi kehdosta hautaan avaamatta ainuttakan kirjaa, mutta sen ääneen mainitseminen oli helppo tapa tuoda luokkaerot keskusteluun. Ja se saattoi tietyissä piireissä päättyä onnettomasti.
"Sellainen on rikkaiden puuhaa," Vild sanoi hitaasti, ilmeisesti koska ei halunnut loukata peikkoa mutta ilmaisi silti mitä oli itse asiasta mieltä. "Kaikki ei halua tuijottaa koukeroita jotka juoksee pitkin ja poikin papereita..."
Näiden höpinöiden takaa Nimetön kuitenkin yllätti itsensä pohtimassa, kuka peikolle parhaiten sopisi kirjoittamista opettamaan. Mitään velvoitetta hänellä ei siihen ollut, kuten mies itselleen muistutti. Hän voisi sienet saatuaan heittää tämän koko keskustelun mielestään, kunnes joskus tarvitsisi peikon palveluksia uudestaan. Eikä väliä vaikka peikko kantaisi kaunaa Vildille, paikalle saapuisi varmasti joku aivan eri niminen ja näköinen.
Mutta mitä enemmän Nimetön asiaa mietti, sitä helpommalta hänestä tuntui vain toteuttaa tämä pyyntö. Tunne oli vieläkin sen verran vieraan tuntuinen, että hänen oli tavan takia muisteltava peikon hänelle antamaa leipää. Olikohan tuo livauttanut sekaan jotain sienistään tehdäkseen hänestä suostuvaisemman...

"Hmm," Vild murahteli ja naputteli sormillaan leukaansa. "Mutta jos se kelpaa hopean sijasta, niin kyllä minä kysyn. Jotkut osaavat kirjoittaa, ihan varmasti. Lukeakin, vaikka hitaasti. Mustajuuri ainakin...ehkä Tillip, Grosta...ei ei, kun Grosta tippui laiturilta."
Äkkiä Vild nosti katseensa, kuin muistaessaan että Xhay oli yhä hänen edessään, ja räpytellen nopeasti sanoi:
"Minä kysyn jonkun. Lähetän tänne, jotta voi opettaa sinua. Kyllä joku löytyy, minä olen varma. Sopiiko sellainen?"
Sanojensa päätteeksi hän ojensi kättään, tarjoten elettä täysin vilpittömän näköisesti. Aamu näytti jo vaalentaneen taivasta, ja pian kadulla alkaisivat kulkea ensimmäiset vastaantulijat.
User avatar
Viherkivi
Posts: 154
Joined: Sat Sep 02, 2017 5:01 pm
Location: Vantaa, Finland
Contact:

Re: Sienikauppoja

Post by Viherkivi »

Taas tuo elämän murjoma miekkonen mainitsi nimiä, joita Xhay ei tuntenut. Hänellä oli omat epäluulonsa tämän vaihtokaupan reiluudesta -- niinkin paljon kuin Xhay halusi uskoa muiden luontaiseen hyvyyteen, oli helpompaa uskoa... no, jos ei pahuuteen, niin ainakin piittaamattomuuteen. No jaa, hän mietiskeli keskenään, eipä muutama menetetty sieni ollut NIIN suuri tappio. Ei silloin kun tiesi niiden kasvupaikat.

"Merkit ja koukerot paperilla voi valjastaa, jos vain tietää mitä tekee. Ja minä haluan tietää.", Xhay totesi sitten, ja nyökäytti päätään, kun Vild viimein suostui tähän ehdotukseen. Kun veliveikkonen ojensi kätensä, Xhay tarttui siihen ja puristi lujasti. Tässä vaiheessa hänen oli pakko puskea luontainen herraspeikkoutensa hetkeksi syrjään, ja hän piti toisen miehen käden yllättävän lujassa otteessaan ja katsoi Vildiä silmiin.

"Valehtelijat ja huijarit kaltataan.", hän sanoi sitten, tehden selväksi että mikäli Vild yrittäisi keksiä jotain nokkelaa, hänen kävisi köpelösti. Joskaan Xhay ei ollut tietoinen siitä, että 'Vild' oli vain yksi maski muiden seassa. Ei puolipeikko ollut edes varma siitä tiesikö toinen mitä kalttaaminen edes tarkoitti. Niin tehtiin tavallisesti joillekin kasviksille -- niihin leikattiin muutama viilto ja sitten ne nakattiin kiehuvaan veteen, jotta niiden kuoret voitaisiin vain vetää pois vihanneksen päältä.

Tuskinpa keittiömestarista olisi oikeasti toteuttamaan uhkaustaan, nytkin hän tunsi miten hänen selkäpiitään pitkin kulki värähdys ja päänahkaan kihosi hikeä, ihan vain siitä hyvästä että oli puhunut näinkin suoraan ja jopa tylysti. Ei, se ei ollut Xhaylle luontaista, ja puistatus muistutti häntä siitä että hän oli oikeasti todellinen herraspeikko -- uskoivat muut peikoista mitä tahansa.

Hän päästi Vildin käden irti ja tukahdutti halun mennä heti pesemään kätensä kuumalla vedellä ja saippualla. Sen sijaan hän elehti kohti sieniä, yllyttäen miestä ottamaan hyödykkeet, nyt kun maksusta oltiin sovittu. Xhay epäili hieman, että hänen ovelleen ei opettajaa ilmestyisi vähään aikaan, jos koskaan, mutta... Aina kannatti yrittää.
Kuparirapu
Rakuza
Posts: 652
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Sienikauppoja

Post by Kuparirapu »

Peikon kättely tuntui tukevalta ja reilulta, seikat jotka Nimetön painoi mieleensä. Tästä arkipäiväisestä eleestä kun saattoi päätellä paljonkin toisesta henkilöstä sekä tietenkin vahvistaa näiden kuvaa sinusta. Siksi hän antoikin Vildin sormien kiertyä tahmeasti Xhayn kämmenen ympärille ja antaa kyynärvartensa roikkua löysästi ja voimattomasti ilmassa. Peikoin sanoihin nuhjuinen mies vastasi päässä seisovien silmien räpyttelevällä katseella ja lisäsi:
"Kaltataan ja nyljetään."
Löytyiköhän koko Dionesta toista henkilöä, jonka suusta moiset sanat olisivat olleet yhtä tyhjiä ja merkityksettömiä niiden lausujalle?

Irrotettuaan otteensa Vildin käsi laskeutui paljulla lepääville sienille, hipelöiden muutamaa kuin ne olisivat olleet arvokkaitakin aarteita. Samalla hänen toinen kätensä penkoi jälleen yhtä taskua takin uumenissa, levittäen lopulta paljulle muutaman rispaantuneen kangaslumpun. Kasattuaan sienet niiden päälle ja solmittuaan ne nyyteiksi Vild suoristautui, hymyillen niin että keltaiset hampaat välkkyivät huulten välistä.
"Minä kiitän tästä. Kerron terveisiä Pargakselle. Niin, ja kyselen tietenkin. Kyselen kuka voisi opettaa. Joku löytyy kyllä, ihan varmasti."
Hän nosti kätensä korkealle ja heilutti sitä kuin lähtevälle laivalle, vaikka seisoikin yhä vain muutaman askeleen päässä Xhaysta. Jatkaen heilutteluaan hän hoipersi muutaman askeleen sivuttain, ehti pysähtyä ennen kuin törmäsi porttiin ja avattuaan vilkaisi vielä kerran peikkoa:
"Minä kyselen, kuten sovittu."
Sen sanottuaan hän livahti kadulle ja lähti raahustamaan kömpelösti mutta rivakasti poispäin, nousevan auringon sivellessä hänen selkäänsä. Vasta kolmannen kulman taakse käännyttyään Nimetön suoristautui ja hieroi takinhihalla värin kasvoiltaan. Tämä oli ollut helppoa, ja kaikin puolin Nimetön katsoi jääneensä voitolle. Hän kuitenkin pani jälleen kerran merkille, kuinka helposti opettajan etsiminen tuolle peikolle oli istunut hänen muiden suunnitelmiensa lomaan. Nimettön pyrki pitämään oman etunsa aina ensimmäisenä, ja vaikka hän oli todennut pyynnön olevan kohtuullisen helppo toteuttaa, kummastutti se silti miestä itseään. Mutta lopulta hän päätti kuitata sen vain kaukonäköisyytenä tulevaa varten.
Ainahan hän voisi käyttää peikkoa johonkin, tarpeen mukaan.
User avatar
Viherkivi
Posts: 154
Joined: Sat Sep 02, 2017 5:01 pm
Location: Vantaa, Finland
Contact:

Re: Sienikauppoja

Post by Viherkivi »

Xhay katseli rauhallisen tyynesti kuinka toinen keräsi hyödykkeensä ja soperteli lupauksiaan hakea hänelle opettajaa. Totta puhuen Xhay halusi jo kovasti päästä pesulle ja painua maate, mutta hän odotti kärsivällisesti kuinka toinen melkein törmäsi porttiin ja liukeni sitten sisäpihalta. Xhay veti syvään henkeä, huomaten kuinka hän olikin ollut jännittynyt. Toinen asia, jonka hän huomasi... Toisesta ei jäänyt oikein mitään ominaistuoksua jälkeensä. Xhay ei voinut väittää, että hän olisi ollut yhtä taitava kuin moni muu vainuaja, mutta sitä oltaisiin voitu olettaa, että noinkin likaisesta ja keltahampaisesta olisi jäänyt jonkinlainen tuhti aromi -- mutta ukkelista ei ollut jäänyt.

Puolipeikko siristi silmiään epäilevästi hajuttomalle pulsulle, mutta nousi sitten nurin käännetyn soikon äärestä, ja meni kaivolle soikon kanssa. Hän ei todennäköisesti jaksaisi kuumentaa vettä isossa kattilassa, joten nopea kylmä peseytyminen saisi nyt tehdä tehtävänsä.

~*~

OoC: Peli on minun puolestani taputeltu valmiiksi. Kiitti seurasta!
Locked