Asiakaspalautetta

Meren rannalla, Lown lahden kupeessa sijaitsee maan suurin ja tärkein kauppapaikka on Dione, joka jakautuu useisiin eri kaupunginosiin aina rikkaiden suurista kartanoista pieniin, arvottomiin hökkeleihin sataman sivulla. Dionesta kulkija löytää kaiken laillisen ja laittoman, mikäli vain tietää, mitä etsii.
Locked
Kuparirapu
Rakuza
Posts: 431
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Asiakaspalautetta

Post by Kuparirapu » Thu Jan 24, 2019 7:27 pm

//Anlie paikalle, on aika keskustella Alenan työpanoksesta Nimettömän kanssa//

Viereltä ohitse tunkevan kalakauppiaan yhä sätkivät tuotteet olivat liata Nimettömän viitan, mutta hän tyytyi vain heilauttamaan kättään ja harppomaan eteenpäin. Hän ei avannut suutaan antaakseen Palar Thardinin ylpeiden ja nokkavien valitusten valua kuuluviin, koska pelkäsi lipeävänsä sanoissaan. Nimetön oli synkällä mielellä, paitsi jouduttuaan selvittämään asioita yhden alaisensa kanssa niin myös valvottuaan koko seuraavan yön samaisen alaisen virheitä paikkaamassa. Kuinka paljon työtä yksi typerys saattoikaan aiheuttaa... Ja nyt, koristavana kirsikkana tähän typeryyden annoslajitelmaan oli asettunut neiti Alena. Nimetön oli lähettänyt alaisensa jo useampi päivä sitten naisen luokse noutamaan tämän hankkimia tietoja. Mutta nainen ei ollut tuntunut kuulevan edes suoraa vihjausta siitä kenen palkolliselle oli puhunut. Hän oli kuulemma tyynesti vain todennut 'ottavansa mitat ainoastaan asiakkaalta suoraan' tai samantapaista. Nimetön hengitti syvään, käyden läpi kauan sitten oppimansa rauhoittumisjärjestyksen.
Mitään ei oltu vielä menetetty, tämä oli vielä oikaistavissa. Hänen tuli olla kärsivällinen ja katsoa aina kaksi askelta pidemmälle kuin muut. Siten hän selviäisi. Sillä hän aina selviäisi.
Tutun pukuliikkeen ovi aukesi kevyesti ja Palar Thardin harppoi sisään vaivautumatta suuremmin ilmoittamaan itsestään. Huomatessaan Alenan palvelevan vielä jotakuta hän asteli sivummalle, muka tarkastelemaan erään sovitusnuken ylle puettua kaunista iltapukua. Mutta vaikka Nimettömän silmät seurasivat kankaan pehmeitä poimuja, hänen koko huomionsa oli suunnattu kohti vaatturia. Hän oli äärimmäisen utelias kuulemaan naisen syy järjestää tällainen kohtaus. Ja jos tämä kuvitteli hänen tulevan paikalle joka kerta vain kutsuttaessa niin...

User avatar
Anlie
Posts: 127
Joined: Sat Feb 17, 2018 5:15 pm

Re: Asiakaspalautetta

Post by Anlie » Sun Jan 27, 2019 8:46 pm

Yllättävän nopeasti Mirayan vierailun jälkeen Thardinin lakeija olikin ilmestynyt Alenan ovelle, mutta yllättävän monta päivää oli mennyt herralta itseltään vaivautua paikalle. Puolittain toiveikkaana, puolittain harmissaan siitä, että ehkä tieto oli vaihtanut omistajaa ilman häntäkin, Alena oli alkanut pohtia vaihtoehtojaan omien huoliensa suhteen. Ovi kuitenkin lopulta kolahti ja vaatturi pakotti itsensä nyökkäämään tervehdykseksi sisäänastujalle, ettei olisi herättänyt kummeksuvia ajatuksia vakiasiakkaassaan. Hienoinen tyytyväisyyden läikähdys kuitenkin väritti aitoutta Alenan ystävälliseen hymyyn kun hän ojensi huolella pakatun vaatteen omistajalleen.
"Sinusta on tullut kovin suosittu, liekö sinulla enää lainkaan aikaa meille vanhoille asiakkaille", asiakas totesi naurahtaen ja silmäili selvästi uteliaana sisälle astellutta herrasmiestä. "Teidän ei tarvitse kantaa asiasta huolta, en kärsisi nähdä kullannuppujanne muiden vaatteissa."Vastaus, joka sai kuulijassaan aikaan hyväksyvää nyökyttelyä ja kovaäänistä päivittelyä kasvupyrähdysten vauhdista.
Kopisevien korkojen vaiettua huoneeseen laskeutui hetkeksi hiljaisuus, kunnes Alenan hame kahahti tämän siirtäessä painoa jalalta toiselle. "Hän tulee olemaan tyrmäävä tuossa, vai mitä luulette?" Alena vilkaisi Nimetöntä ja siirsi katseensa siihen tummansiniseen iltapukuun jota tämä oli tarkastelevinaan. "Niin miellyttävä kontrasti siihen vaaleaan hipiään. Mutta arvoisa herra Thardin on varmaan tullut tiedustelemaan tilauksestaan?"
Alena piti äänensä neutraalina, varoen vaikutelmaa ylimielisyydestä. Se kiihkeys millä mies oli Killan kokouksessa supattanut nostatti edelleen Alenan niskavillat pystyyn, eikä hän tahallaan halunnut ärsyttää Thardinia, ainakaan vielä. Tietenkin jos tämä käyttäytyisi arvaamattomasti, kun neidistä oli kyse, sille hän ei mahtaisi mitään. "Saataisin tarvita lisää aikaa, emmekä ole sopineet vielä hinnastakaan. Yksityiskohdat ovat piruja, mutta pienellä käsityöläisellä ei ole varaa niitä sivuuttaa, ymmärrättehän."

Kuparirapu
Rakuza
Posts: 431
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Asiakaspalautetta

Post by Kuparirapu » Sun Feb 03, 2019 2:20 pm

Jos katse olisi voinut koskettaa, olisi edellisestä asiakkaasta tuntunut kuin koko matkan ovelle asti hänen ohimollaan olisi pidelty tikaria. Oven kolahdettua kiinni Nimettömän silmät olivat vielä hetken oveen liimattuja, kuin yllyttäen jotakuta vielä astumaan sisään. Vieläkö joku haluaisi tulla hänen harmikseen? Tai tunkemaan hänen suunnitelmiensa väliin kaikenmaailman typeryyksineen?
Kun Alena sitten rikkoi hiljaisuuden, Nimetön kääntyi miltei teennäisen rauhallisesti tätä kohti. Palar Thardinin kasvoilla ei normaalistikaan ollut hymyä, mutta tällä kertaa sille oli myös syynsä.
"Aivan oikein. Olette nopea-älyinen, neiti Alena," hän lausui kylmän mairealla äänellä, joka oli kuin jäiset sormet olisivat hieroneet kuulijan niskaa. Sitten mies käveli Alenan eteen, jättäen vain muutaman askeleen verran tilaa. Ja sekin silkasta kohteliaisuudesta, jos totta puhutaan.

"Entäs nämä kuluneet päivät, jotka olen joutunut kuluttamaan pystyäkseni tulemaan tänne henkilökohtisesti? Eivätkö ne ole sopineet tilaukseni edistämiseen, vai palaatteko sen pariin sitten kun se vain teille sopii?" Nimetön kysyi painellen peukaloaan kävelykeppinsä kädensijan kaiverruksissa. "Ja kuinka sitten ehdotatte, että hinnoittelemme tietonne tästä eteenpäin? Sanamäärän mukaan, kenties. Vaiko sen mukaan, monenko henkilön elämää ne samaan aikaan koskettavat?"
Sitten miehen kasvoilta näyttivät katoavan viimeisetkin rippeet aiemmasta roolista, ja Palar Thardinin kasvot kääntyivät myrkylliseen tyytymättömyyteen.
"Mitä oikein yritätte?" hän kysyi ääni terävänä ja pistävänä. "En muista missään kohtaa sanoneeni, että olisin kykenevä tai edes halukas keskustelemaan asiasta myöhemmin kanssanne henkilökohtaisesti. Kuvitteletteko minulla olevan aikaa saapua tänne milloin vain se teille sattuisi sopimaan? Vai oletteko mielestänne kuullut jotain niin tärkeää, ettei kontaktini olisi voinut sitä ymmärtää? Että minun täytyisi kuulla se itse?"
Nimetön ei liikahtanut askeltakaan, mutta sanojensa kautta hän olisi yhtä hyvin voinut pidellä Alenaa hartioista kiinni.
"Kenties muita asiakkaitanne on ollut helppo pyöritellä mihin suuntaan haluatte, mutta tämä sopimus on minun päätökselläni solmittu ja se tapahtuu minun ehdoillani. Jos olette vähäkään niin nokkela kuin luulette, ette unohda sitä!"
Nimetön antoi heidän välilleen laskeutua lasinohut hiljaisuus, kunnes lopulta hän liikkui askeleen sivulle ja päästi Alenan hetkeksi silmistään.
"No? Mitä olette sitten saaneet selville?"

User avatar
Anlie
Posts: 127
Joined: Sat Feb 17, 2018 5:15 pm

Re: Asiakaspalautetta

Post by Anlie » Sat Feb 09, 2019 2:54 pm

Ei edes ilmeen värähdystä ilmiselvään kiusoitteluun - Alena olisi voinut huokaista pettymyksestä. Mutta mies asteli lähemmäs ja Alena joutui taistelemaan vastaan halua perääntyä muutama askel taaksepäin, vetämällä kätensä tiukkaan puuskaan, vastaten yhtälaista imelyyttä tihkuvalla hymyllä asiakkaansa sanoihin. Hän ei voisi näyttää heikkouden merkkejä, jos lainkaan aikoi hyötyä tästä tilanteesta jonka oli itselleen järjestänyt.

Thardin kuitenkin jatkoi hänelle puhumista kuin ymmärtämättömälle lapselle ja lopulta kuroi heidän välisen välimatkan umpeen paljaalla halveksunnalla, murentaen kohteliaan roolinsa lopullisesti. Näemmä tämä ei enää kokenut tarvitsevansa tai jaksanut ylläpitää rooliaan, asia mistä Alena oli sekä hyvillään että huolestunut. Jokin syyhän Thardinilla oli piiloutua maskinsa taakse ja sen raottaminen toisi tämän vain lähemmäs aivan liian monessa suhteessa. Alena ei halunnut sotkeutua tämän kudelmaan yhtään sen enempää kuin olisi hänen itsensä kannalta tarpeen. Mutta kuinka pitkälle tätä kiihkoa saattoi työntää ennen kuin lanka katkeaisi ja tilanne karkaisi käsistä... Alena oli kiitollinen ettei käsien puuskasta erottanut niiden vapinaa. Itsesuojeluvaiston varoittelusta huolimatta Alenaa huvitti; närkästyneestä vuodatuksesta huolimatta Palar Thardin oli silti tullut ja osoitti sillä asian tärkeyden. Ja millainen vuodatus, Alenan hymyn kulmaa nykäisi ärtymys, johon hän kiitollisena tarttui ja lietsoi polttamaan pelon pois tieltään. Nainen antoi hymynsä sulaa tympääntyneeksi viivaksi.

"Mitä nyt nuoresta tytöstä voi saada selville", Alena tiuskaisi takaisin, pitäen visusti paikkansa ja etäisyytensä Thardiniin. "Ja ei, en ole unohtanut, mutta te näemmä kuumapäisyydessänne olette unohtaneet että minä en ole yksi sätkynukeistanne", hänen äänensä oli vakaa mutta kipakka, särähtäen tahattomasti viimeisen sanan kohdalla inhosta. Jos Thardinin olemus jo itsessään ei olisi aiheuttanut hiipivää kihelmöintä Alenan iholla, oli naisen itsestäänselvyytenä pitäminen viimeinen pisara. Vaatturi ei missään nimessä halunnut asettautua siihen kuoppaan mihin Thardin oli häntä työntämässä. "Jos meidän välillämme on sopimus, oletan saavani työstäni sovitun vastineen. Pahainen juoksupoika ovellani kitisemässä tuskin tekee lupauksia herransa puolesta."

Alena veti syvään henkeä ettei kiihtyisi enempää ja menisi itsepäisyydessään liian pitkälle. Hitunen nöyryyttä, sitä hän tarvitsisi, ei liikaa vaan ei liian vähänkään. Laskien katseensa lattiaan Alena jatkoi pehmeämmällä äänenpainolla: "Kerron teille mitä mitä tiedän ja toivon että te puolestanne voisitte auttaa minua, herra Thardin. En voisi pyytää tätä keneltäkään muulta, en edes apulaiseltanne, oli hän sitten kuinka taitava tahansa. Ymmärrättehän, eräs kertoi minulle kerran että hän voi tehdä huhuista totta", varovasti liikkuen, Alena kiersi rauhallisesti miehen ympäri tämän takaa, niin läheltä että hänen hameensa helmat hipaisivat tämän jalkoja, pysähtyen pienoisen matkan päähän tämän eteen, "Ja olisi hirvittävän jännittävää nähdä pystyykö hän siihen todella."
"Mutta pyyntöni on kovin vähäpätöinen siihen verrattuna että nuori tyttö löytyy aamunkoitteessa katuojasta hylättynä ja häpäistynä", Alena kääntyi takaisin Thardinin puoleen ja loi tähän tutkivan katseen, "Mitä te haluatte neiti Cabrasta ei kuulu minulle, mutta en halua hänen henkeään kontolleni."

Kuparirapu
Rakuza
Posts: 431
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Asiakaspalautetta

Post by Kuparirapu » Thu Feb 14, 2019 9:09 pm

Nimetön ei kääntynyt, mutta sisimmässään hän olisi halunnut kohdata Alenan katseen ja nauraa. Nauraa ääneen tuolle typerälle naiselle, joka julisti olevansa muuta kuin hänen työkalunsa edistämässä hänen suunnitelmiaan. Jos hän niin haluaisi ja käyttäisi kaikki vaivansa yhteen päämäärään, olisi koko tämä kaupunki ja kaikki sen asukkaat hänen kämmenellään. Mutta sellaisen aseman ylläpitäminen vaatisi enemmän vaivaa kuin hänen nykyinen tilanteensa.
Ja sitä paitsi, ihmisiä ja muita olentoja oli paljon helpompi manipuloida kun he luulivat toimivansa omasta vapaasta tahdostaan.

Kuullessaan vaatturin seuraavat sanat Nimetön kääntyi katsomaan naista, kohottaen kulmaansa aavistuksen verran. Ensin arvon kapteeni ja nyt tämä nainen...mistä lähtien oli yleistä vaatia maksua omasta velastaan tai korvausta työstä joka ei ollut edes vielä valmis? Mutta hienoinen ero Alenan sanoissa vihjasi tämän sovittelevan keskustelua edistääkseen asiaansa, joten Nimetönkin päätti pysyä sivistyneenä. Hailakat silmät seurasivat Alenan askeleita kunnes tämä pysähtyi hänen eteensä.
"Sen tulen arvioimaan itse, vähäpätöinen ei tarkoita merkityksetöntä," hän totesi, äänessään hienoinen terävyys. "Ja neiti Cabra...olen miltei pahoillani että katsotte minun suunnittelevan jotain niin yksioikoista hänen suhteensa. Tosin vastaisuudessa neuvoisin teitä olemaan tuhlaamatta turhaan ajatuksia siihen, kehen välittämänne tiedot mahtavat vaikuttaa tai miten. Teidän kätenne ja omatuntonne tulevat pysymään niin puhtaina, jollette itse päätä toisin."
Thardinin kasvojen takana Nimetön punnitsi vaatturin sanoja ja hän painoi tämän sanojen takana olleen ajatuksen mieleensä. Toivottavasti Alena ei erehtyisi tuntemaan syyllisyyttä tekojensa kautta, muuten Nimettömän olisi kohdeltava naista epävarmana kohtana suunnitelmissaan. Vai kohdistuiko tuo huoli yksin neiti Cabraan? Tuskin, he olivat tavanneet kenties kahdesti ja sellaisella ei vielä ystävyyttä luotu.
Vai kenties vaatturi oli varpaillaan vain, koska hän oli sotkemassa nuorta Cabraa juuri Thardiniin? Kyllä, sen täytyi olla syy. Thardinissa oli tuntemattoman uhka, johon Alena katsoi nyt työntävänsä neiti Cabran kuin lampaan teuraalle.
"Toivottavasti ymmärrätte, mitä tämä tarkoittaa teidän kannaltanne," Thardin lausui yllättäen hyvin tasaisella äänellä. Ilman uhkaa, mutta samalla vailla muuta sävyä opastamaan kuulijaa tulkitsemaan keskustelun saamaa käännettä. "Ne palvelukset, joista puhuitte, voivat olla rahassa mittaamattomia. Kenties koska ne ovat liian arvokkaita, tai sitten koska pelkällä rahalla ei ole mahdollista toteuttaa sitä mihin minä kykenen. Luotan siihen, että teidän selvittämänne tiedot tulevat osoittautumaan samalla tavalla arvokkaiksi minulle, niin myös teidän pyyntönne tulee toteutumaan. Kertokaa siis, mitä te haluatte tapahtuvan?"
Thardinin viimeisissä sanoissa oli havaittavissa jopa hienoisen utelias sävy. Mies oli rehellisesti utelias kuulemaan mitä Alena mahtaisi haluta häneltä, eli miten korkealle naisen kunnianhimo voisi yltää tilaisuuden tarjoutuessa sen toteutumiseen.

User avatar
Anlie
Posts: 127
Joined: Sat Feb 17, 2018 5:15 pm

Re: Asiakaspalautetta

Post by Anlie » Wed Feb 20, 2019 6:22 pm

Alenan mieleen putkahti hävyttömän paljon myrkyllisen maireasti lausuttuja sanoja, jotka vaatturi olisi mielellään tikannut asiakkaansa naamatauluun, mutta kuitenkin, ne olivat vain sanoja jotka toisivat hetken tyydytyksen ja musertaisivat sitten koko tilaisuuden alleen. Alena tyytyi tuhahtamaan ääneen ja hänen huulensä kääntyivät epäilevään mutruun.
Hän olisi halunnut muistuttaa miestä monestakin asiasta, siitä miten koko tätä keskustelua ei käytäisi jos hän ei tietoon kiinnittäisi huomiota, ja siitä, miten helppoa olisi vihjata tarpeen tullen miten pahaista vaatturia oli uhattu ja kiristetty Mirayan suhteen, minkä jälkeen Thardinin kasvot saattaisivat olla käyttökelvottomat Dionessa. Olikin että ne eivät ehkä toppauksineen olleet ne ainoat missä mies kulki, mistäpä hän sitä tiesi. Tämän viimeisistä sanoista päätellen uhkailu päätyisi kuitenkin vain Alenan omaksi vahingoksi, vailla potentiaalista hyötyä. Mikä olisi pahinta mitä Thardin voisi tehdä? Ei Mirayakaan täysin puolustuskyvytön ollut.
"Yhdentekevää onko suunnitelmanne yksioikoinen vai umpikiero, jos lopputulos on sama." Alena puuskahti turhautuneena, mutta kohautti sitten olkapäitään korostaakseen välinpitämätöntä äänensävyään: "Täytyy ihmetellä mitä niin sievä tyttö on tehnyt että on saanut takiaisen helmoihinsa."

Puheen kääntyessä hänen pyyntöönstä, Alenan kasvoille levisi tahattomasti aito, miltein varovainen hymy. Sivuuttaen täysin Thardinin yrityksen määritellä arvoa tälle vaihtokaupalle, naurettavaa pullistelua ja saivartelua, mutta ajatus siitä että hänen suunnitelmansa saattaisi olla toteutumassa, näinkin pienessä ajassa ja loppujen lopuksi hyvinkin pienellä vaivalla - uusi pala paikalleen kuvassa jota hän oli ryhtynyt hahmottelemaan sillä sekunnilla kun oli lopullisesti kääntänyt selkänsä Charanille. Thardinin uteliaisuus kuitenkin sai Alenan mielen hetkeksi epäröimään. Halusiko hän paljastaa tuolle miehelle mitään, edes näitä muutamaa juonnetta elämästää, voisiko tuo sen avulla kaivaa esille enemmän vaatturista ja ... Alena pysäytti ajatuksenjuoksunsa. Miehen mielenkiinto oli täysin muualla, liiallinen epäily ja itsekeskeisyys ei saisi estää häntä tarttumasta ainutkertaiseen tilaisuuteen.

"Herra Thardin on ehkäpä kuullut että kauppias Meadhran liiketoiminta keskustorin laidalla tulee päättymään ennemmin tai myöhemmin tämän kevään aikana", Alena ei turhaan vaivautunut avaamaan yksityiskohtia, Thardin voisi olla asiasta tietoinen tai ei, se ei vaikuttanut hänen pyyntöönsä mitenkään. Kaupunki oli todella terästäytynyt omaan pussiinsa pelaavien kauppiaiden kitkemisessä ja Alena oli saanut vain yhdistellä lauseita kun juoni oli avautunut hänen korvilleen kuin itsestään. Ainoa jännityselementti tarinassa taisi olla se milloin tarinan läpinäkyvyys tulisi valkenemaan Meadhralle itselleen. "Niin sääli, sellaiset tilat vailla kunnioitettavaa kauppiasta. Varmasti kaupunki haluaa valita vuokralaisensa nyt hieman paremmin, jonkun johon he voivat luottaa."
"Mitä haluaisin nähdä herra Thardin," Alenan katse kiinnittyi tämän hailakoihin silmiin, "on että he tekevät oikean valinnan niistä kaikista nimistä joita heidän eteensä tullaan kiikuttamaan."

Kuparirapu
Rakuza
Posts: 431
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Asiakaspalautetta

Post by Kuparirapu » Thu Mar 07, 2019 6:54 pm

"Minulla ei ole ollut iloa tavata häntä henkilökohtaisesti mutta tunnen hänet...maineen perusteella," Thardin totesi nyökäten hieman. Alenan sanojen perusteella kauppias taisi olla syvemmällä ongelmissa kuin hän oli koskaan arvannutkaan, mutta Nimetön piti yllä kuvaa että olisi tiennyt tai arvannut tämän jo aiemmin.
"Oletteko varma, että haluatte odottaa? Jos viranomaiset sattuvat pääsemään hänen jäljilleen aiemmin, voisi hänen työnsä loppua tuosta vain," Nimetön sanoi vihjaillen ja napsautti sormiaan paljonpuhuvasti. Samalla hän joutui toteamaan olevansa jopa hieman tyytyväinen Alenaan. Nainen osasi näemmä olla kohtuudella itsekäs, ja se oli hyvä. Liian varovaiset eivät päässeet tässä maailmassa pitkälle.

"Hmmm...kyllä. Uskon että voin järjestää asiaa teille edulliseksi," hän jatkoi mietteliäästi. "Mutta yksin minun kauttani asia ei voi ratketa, teidän on toki ajettava asiaa omalla tahollanne parhaanne mukaan. Uskottavuuden takia, ymmärrättehän. Muut tiloja havittelevat voisivat epäillä jotain, jos tällainen tilaisuus putoaisi näennäisesti ilman vaivaa syliinne. En usko että haluatte joutu vastakkain kenenkään toisen ammattikuntanne edustajan kanssa. Sen mukaan mitä tiedän kaupunkin kauppiaista, pelkästään muista räätäleistä ja vaattureista tässä kaupungissa, vaikuttaa siltä että teillä ei olisi paljoakaan sananvaltaa julkisessa keskustelussa. Ainakaan vielä..."
Thardin kallisti päätään pienesti, antaen äänessään kuuluvan ylemmyydentunteen näkyä muos kasvoillaan. Jokainen pieni tönäisy, jokainen pureva kommentti toisi esille jonkinlaisen reaktion. Ja sitä kautta hän ymmärtäisi yhä enemmän mitä Alenan mielessä minäkin hetkenä liikkui.
"Ryhdyn järjestämään asiaa, ja olen tarpeen mukaan yhteydessä. Mutta kuten sanoin, odotan teidänkin esittävän osanne oman kiltanne piirissä. Mutta siitä myöhemmin. Nyt...neiti Cabra."
Nimetön laski molemmat kätensä kävelykeppinsä kahvalle keskitti pistävän katseensa Alenaan.
"Palan jo halusta kuulla, mitä olette saanut selville hänestä."

User avatar
Anlie
Posts: 127
Joined: Sat Feb 17, 2018 5:15 pm

Re: Asiakaspalautetta

Post by Anlie » Thu Mar 21, 2019 11:27 am

Thardinin sormien napsautukselle Alena pudisteli päätään, puoliksi tuhahtaen, puoliksi naurahtaen: "Ei ole mitään syytä olla kärsimätön, asia hoituu kyllä omalla painollaan, siitä en ole huolissani", mutta tämän seuraavien sanojen myötä naisen ilme jälleen tiukentui. Ei niinkään piikiksi tarkoitetusta vähättelystä, vaan olettamuksesta että vaatturi lepäisi laakereillaan samalla kun luottaisi kaiken työn Thardinille. Alena huitaisi kädellään kärsimättömästi välinpitämättömän eleen. "Liikuttavaa että ajattelette mainettani, mutta pelkonne on turha. Ainoa syy siihen miksi pyydän apuanne on varmistaakseni ettei kaikki työni valu hukkaan." Toki aina oli mahdollisuus siihen että tilaisuus lipuisi ohitse jonkin muotoseikan takia, Alenan omasta ponnistelusta huolimatta, mutta hän oli jo päättänyt voitostaan, eikä epävarmuustekijöiden ajattelu, saati sitten ääneen lausuminen, tullut kyseeseen.

Hiljaisuus laskeutui jälleen näiden välille kun Alena mietti avaisiko suutaan sittenkään uudelleen. Lopulta vaatturi ei enää kestänyt miehen selkäpiitä karmivaa katsetta. Voimatta vastustaa kiusausta Alena lateli aluksi varsin kyllästyneellä äänellä asioita mitä kuka tahansa kevyellä jutustelulla voisi Mirayasta saada irti, todeten sivulauseessa että itseasiassa neitihän oli ollut hänen asiakkaansa jo jonkin aikaa. Asia, minkä hän olisi kertonut jo aiemmin ellei Thardin "olisi ollut niin kovin kiivas ja kiireinen tilauksensa suhteen". Etsien ärsyyntymisen merkkejä Thardinin kasvoilta Alena pysähtyi muka miettimään seuraavia sanojaan, jatkaen kuitenkin ennen kuin hänen asiakkaansa ehtisi hoputtaa.

"Hän tuntuu olevan jo täysvaltainen osa Lohikäärmeen miehistöä ja on kovin kiintynyt työnantajaansa, ainakin sen perusteella miten tarkasti tyttö sen mainetta varjelee", Alena vaikutti vakavissaan pohtivan asiaa, "Miltein yhtä tarkasti kuin omaansa. Vähissä vaatteissa tanssiminen ja viihdyttäminen luulisi herättävän huomiota, mutta toistaiseksi tämä sivutoimi vaikuttaa pysyneen juorujen suhteen kurissa", Alena jatkoi vielä muutamalla lauseella mainiten miten asia Mirayan tilausten kautta tuli hänen tietoonsa. Koko tilanne tuntui Alenasta hämmentävältä. Puolihuolimaton kommentteihin, kohtelias naurahduksiin ja epämääräisiin vihjauksiin verrattuna suoraan puhuminen sai Alenan tuntemaan itsensä puolialastomaksi. Olisi varmasti ollut helpompaa puhua Thardinin ohitse, kuin tätä ei olisi ollut, mutta hän pakotti itsensä vilkaisemaan keskustelukumppaniaan aika-ajoin, etsiäkseen edes jonkinlaisia vihjeitä siitä mitä tämä ehkä jo tiesi, mitä ei.

"Neiti viettää tänään iltansa jonkinnäköisessä tapaamisessa, en tiedä siitä sen tarkemmin kuin että kutsu tuli yllättäen ja seura on varsin virallista", Alena nyökäytti päätään kohti nurkassa seisovaa tummanpuhuvaa asua, "Sekä ilmeisen tärkeää, tuskin tukkukauppiaita varten teetellään monen kymmenen denen arvoista asua. Rahat tosin toi Lohikäärmeen juoksupoika, joten saattoivat ne olla hyvän kapteenimmekin rahoja." Alena kohautti olkapäitään viimeisen lausahduksensa kohdalla. Hänen koko kertomuksensa tuntui merkityksettömältä, eikä Alena voinut ymmärtää mitä Thardin tiedonhalullaan oikein etsi. Paitsi ehkä sitä paikkaa missä Mirayan pyörähtelyä olisi voinut seurata, mutta senkin asian olisi voinut kysyä suoraan ja välttyä turhilta yksityiskohdilta. Thardin tuskin kommentoisi saiko selville mitä halusikin, mutta jos tämä haluaisi edes yhden tarkennuksen...

Kuparirapu
Rakuza
Posts: 431
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Asiakaspalautetta

Post by Kuparirapu » Tue Mar 26, 2019 10:22 pm

Thardin ei sanonut mitään, hän kuunteli. Mutta juuri hänen katseensa paljasti miten tarkasti hän arvioikaan jokaista tiedonmurua joita Alena asetti hänen eteensä. Jossain kohtaa hän armahti vaatturia hieman ja käänsi katseensa mietteliäästi sivummalle, naputellen sormellaan kävelykepin kädensijaa.
"Kovin kiintynyt työnantajaansa?" Nimetön ajatteli huvittuneesti. Se taisi olla totta, mutta oliko tuo kiintymys molemminpuolista? Ja kuinka syvälle se mahtoikaan ulottua...?
Sitten miehen pää kääntyi terävästi Alenaa kohti, toinen kulma kohoten uteliaana.
"Hän tanssii vapaa-ajallaan? Vai niin, vai niin...," Thardin totesi mietteliäästi, ja hänen toinen suupielensä kohosi pieneen hymyyn. Viimeinkin tuo nainen oli osoittanut, että osasi hankkia tietoa hintansa katteeksi. Mutta sitä Nimetön ei aikonut ääneen sanoa ainakaan vielä. Sen sijaan hän suuntasi Alenan viittaamaa pukua kohti ja silmäili sitä nyt uudenlaisella mielenkiinnolla.

"Ja hän ei vihjannut sanallakaan, kuka mahtaisi olla tämän tapaamisen takana? Sääli," mies lausui kuljettaen hitaasti sormeaan puvun pehmeiden laskosten seassa olevaa saumaa pitkin. Se tieto ei häntä toisaalta paljoa auttaisi, tässä ajassa hän ei ehtisi mitenkään järjestää korvia paikalle kuulemaan tuon tapaamisen yksityiskohdista. Mutta tästä oli ollut apua, paljon enemmän kuin Nimetön oli odottanut astuessaan aiemmin liikkeen ovesta sisään. Harmi kyllä Alena ei vain osannut käyttäytyä aivan kuten Nimetön olisi halunnut, mutta olisiko hänellä käytössään noin oma-aloitteista ja viime kädessä viekasta henkilöä jos tämä tietäisi tarpeeksi osatakseen pelätä häntä?
Jostain muistojen hämärästä Nimettömän mieleen nousi yllättäen möreä, töykeä ääni joka oli aina opettanut häntä kuin hän olisi ollut vähä-älyinen:
"Käske koiraa noutamaan, niin se voi tehdä sen tai sitten kieltäytyä pelkän uhman takia. Mutta jos palkitset kun se noutaa itse, niin voit luottaa että se tulee noutamaan itse myös tulevaisuudessa."
"Vaikuttaa siltä, että arvon kapteeni on mieltynyt tähän uuteen työntekijäänsä. Jopa hellyyttävän paljon," Thardin totesi kuulostaen huvittuneelta ja kääntyen Alenaa kohti. Hän mittaili naista katseellaan, arvioiden paljonko hänen kannattaisi palkita koiraa sen noudettua kiltisti, ja sanoi lopulta:
"Tämä on kiinnostavaa, hyvin kiinnostavaa, ja toivottavasti myös hyödyllistä tulevaa ajatellen. Kenties olitte oikeassa siinä, että minun kannatti saapua tänne kuulemaan tämä henkilökohtaisesti. Olette ansainneet palkkionne, neiti Alena."
Thardinin kasvoilla näkyi hymy, mutta siinä oli jotain hivenen hermostuttavaa. Mies kääntyi ja purjehti sulavin askelin Alenan eteen, kuin herrasmies konsanaan lähestyy daamia tanssilattialla. Mutta jokin hänen hymyssään sai eleen muistuttamaan kuin käärme olisi luikerrellut uhrinsa iholle.
"Ryhdyn ajamaan teidän asiaanne eteenpäin, ja toivon teidänkin pitävän korvanne auki muiden hyödyllisten pikku juorujen suhteen."
Sitten Thardin ojensi vapaan kätensä, hitaalla mutta varmalla liikkeellä, tarttuakseen Alenan toiseen kämmeneeseen ja kohottaakseen sen heidän välilleen, jolloin oli kuin käärmeen suomuinen iho olisi kiertynyt hitaasti pehmeän kaulan ympärille.
"Mutta älkää enää ikinä olettako etukäteen saapumistani. Te lähetätte sanan minulle, ja tulen arvoioimaan itse tilanteen vaatimat toimenpiteet."
Ja painaakseen sanoilleen pisteen Nimetön kumartui hipaistakseen Alenan rystysiä viileillä huulillaan lyhyesti. Sitten hän suoristautui ja nyökkäsi vielä kohteliaasti.
"Toivotan teille työn iloa, neiti Alena. Voitte viedä yhtäläisen kohteliaat terveiset neiti Cabralle, seuraavan kerran kun hän sattuu saapumaan liikkeeseenne."

User avatar
Anlie
Posts: 127
Joined: Sat Feb 17, 2018 5:15 pm

Re: Asiakaspalautetta

Post by Anlie » Sun Apr 14, 2019 4:33 pm

Ainakin jokin yksityiskohta herätti Thardinin mielenkiinnon, siitä Alena oli hyvillään. Sen varjolla Thardin ei voisi perääntyä että hän ei ollut tuonut tämän tietoisuuteen mitään mitään uutta. Miehen vinottainen hymy sai Alenan toivomaan että Miraya säilyttäisi tanssiessaan edes hitusen häveliäisyyttä, mutta arveli ajatuksensa turhaksi.
Thardin puhui ja käyttäytyi kuin olisi isokin peluri tiedonvaihdossa, mutta kovin vähän tämä loppujen lopuksi tuntui kohteestaan tietävän. Äkkiseltään Alena pystyi kehittämään vähintään tusinan syitä asialle, aina valheellisesta pullistelusta lähtien päättyen typeriin juoksupoikiin, mutta yksi selitys saattoi olla hänen asemansa ainoana lenkkinä metsästäjän ja tämän saaliin välillä. Alena ei ollut varma pitikö hän tästä nimenomaisesta arvauksesta, se kun saattaisi tuoda mukanaan yhtälailla etuja kuin ongelmiakin.

Thardin vaikutti tyytyväiseltä kuulemaansa. Äkillinen suunnanmuutos ja milteinpä suoranainen myönnytys sai Alenan silmät laajenemaan hämmästyksestä. Reaktio, mikä nopeasti tiukentui epäileväksi miehen astellessa lähemmäs. Tyytyväisyys ei laimentanut Alenan silmissä lainkaan Thardinista huokuvaa tietoisuutta ylilyöntiasemasta ja uhkaa sen epäröimättömästä hyödyntämisestä. Pelko valtasi alaa Alenan mielessä niin, että Thardinin huulten koskettaessa hänen kämmenselkäänsä hän jähmettyi täysin ja taustalle jäänyt raivo tämän ylimielisyyttä ja itsevarmuutta kohtaan jäi taustalle. Hilliten halunsa nykäistä kätensä takaisin voimalla, Alena asetteli ne korostetun rauhallisesti uumalleen, peittäen rystysiään polttavan tunteen toisen kämmenensä suojaan.
"Kuten haluatte, herra Thardin", Alena vastasi vakaan värittömästi painaessaan päänsä ja niiatessaan asiakkaalleen. "Kiitos, olette kovin ystävällinen. Toivon todella että voitte tehdä jotakin pienen pyyntöni eteen. Ja... Toivotan teille onnea jahtiinne", haltia hymyili ja hamusi jälleen hienoista ivaa ääneensä.

Oven kolahdettua kiinni Thardinin jäljestä Alena läimäytti avokämmenellään pöytäänsä ja kirosi ääneen. Kämmenen kihelmöinti tuntui miltein miellyttävältä, antoi kiukulle hieman enemmän tilaa ja selkeytti Alenan ajatuksia, saaden hänet miltein toivomaan että olisi pöytänsä sijaan voinut läimäyttää sitä raivostuttavaa paskiaista. Olisihan hänen pitänyt muistaa miten kitkerältä omanarvoisen aseman hakeminen aluksi maistui. "Kärsivällisyyttä", Alena huokaisi Mirayan puvulle alkaessaan nyörittää sitä sovitusnuken yltä.

//Kiitos pelistä, ja kumarrus!

Locked