Näkemiin, Tessa

Toisiksi suurinta merenrantakaupunkia kutsutaan myös Ceresin sivistyksen kehdoksi ja ainut julkinen kirjasto koko mantereella sijaitseekin Phoebessa. Kaupunki on vanha, mutta nyt sen turvallisuutta ja vakautta on koetellut katastrofi: kaupungin alta nousi ikiaikainen lohikäärme, joka matkallaan tuhosi osan kaupungista.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Näkemiin, Tessa

Post by Tinanja »

Palkkasoturi naurahti hyväntuulisesti Tessan kommentille neidittelystä ennen kuin seurasi naista kahvilalle, avaten tälle oven. Pian mies astui peremmälle herkulliselta aamiaisruokien sekoitukselta tuoksuvaan kahvilaan, jonka sisustus kaikessa yksinkertaisuudessaan oli hyvin toimiva ja käytännöllinen, ja yllättävän valoisa nyt, kun ikkunaluukut oli avattu raolleen. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Ranyard nautti aamiaista kyseisessä kahvilassa korttelinkulmassa ja näky, ja tuoksu olivat jo tulleet tutuiksi. Palkkasoturi näytti kuitenkin aiempina kertoina osuneen paikalle toisen tarjoilijan ollessa töissä, sillä tuota tummasilmäistä ja lähes mustahiuksista naista mies ei ollut nähnyt täällä aiemmin. Tessa kuitenkin näytti tuntevan tämän nimeltäkin, ja tämä saikin Ranyardin luomaan hyvin arvioivan katseen tuohon Tessan kanssa keskustelevaan naiseen. Ganjaksi nimetty tarjoilija näyttikin venyttelevän sanojaan katsoessaan ensin häntä, ja sitten Tessaa. Pieni virne kohosi Ranyardin huulille, mutta tämä ei sanonut mitään kuunnellessaan Tessan ja Ganjan välistä keskustelua.

Ilmeisesti tämä Ganja, sekä Tessa tunsivat toisensa, ja hyvänpäiväntoivotuksien lisäksi nämä näyttivät tietävän toisistaan yhtä sun toista, kuten perheenjäsenistä, ehkä töistäkin? Ranyard kurtisti tuskin huomattavasti otsaansa miettiessään kaksikon suhdetta näiden lyhyen sananvaihdon aikana. Eniten miehelle kuitenkin tuntui olevan viihdettä se, miten Ganjan katse osui harva se heti arvioimaan häntä päästä varpaisiin - eikä tämä ollut ainut, Ranyard oli kääntänyt useammankin asiakkaan huomion sisään kävellessään.

“Se vähän riippuu siitä, miten kauan aiot jatkaa ystäväsi kanssa keskustelua?” Ranyard virnisti Tessalle vähän, mutta virne oli aivan yhtä leveä tämän katsoessa Ganjaan. “Mutta…jos kerran ruuasta puhuttiin, niin lisäksi leivän ja puuron päälle voisi laittaa reilusti voita. Ja tuo kannullinen simaa tai vettä, jos se on varmasti puhdasta”, totesi Ranayrd nyökäten muutoin hyväksyvästi Tessan äsken tekemälle tilaukselle.
“Tuo nurkkapöytä?” Ranyard ehdotti hetken päästä kääntäessään huomion Tessaan, nyökätessään erästä nurkkapöytää kohden. Se oli sopivasti aseteltu niin, että siitä näkisi koko kahvilan, kaikki sisään- ja uloslähtevät henkilöt. Melkein vastausta odottamatta Ranyard suuntasikin kulkunsa sinne istuen nurkkaan selkä sitä ja seinää kohden.

“Onko tässä jokin tarina, jonka haluaisin kuulla?” Ranyardin katse vaelteli merkitsevästi Tessan ja Ganjan väliä Tessankin viimein istuessa pöydän ääreen ja Ganjan lähtiessä hakemaan heidän tilaustaan.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Näkemiin, Tessa

Post by Kide »

Tällä kertaa Tessa ei vastannutkaan Ranyardin virneeseen samanmoisella vaan nyökkäsi kevyt hymy huulillaan miehen sanoille ja lisäykselle tilaukseen ennen kuin kääntyi Ganjan puoleen.
"Mulle riittää vesi."
Tessa tiesi tuon puolhaltian rekisteröivän jokaisen eleen ja ilmeen ja vetävän niistä omat johtopäätöksensä. Totuutta Ganjankaan mielikuvitus ei pystyisi keksimään, mutta epäilemättä paljon muuta supatettavaa muille tarjoilijoille.
Ganja näytti odottavan Ranyardinkin kaivavan rahapussinsa esiin, mutta hänen yllätyksekseen Tessa latoi kolikoita pöydälle molempien tilausten edestä. Tessan onneksi hänellä sattui olemaan juuri riittävästi rahaa mukanaan. Sujautettuaan enää pari hassua kolikkoa sisältävän rahapussin takaisin taskuun ja luotuaan viimeisen ainakin päällepäin lämpimän hymyn Ganjaan, kääntyi Tessa vilkaisemaan Ranyardin ehdottamaa pöytää.
"Sopii."

Pieni huokaus karkasi Tessan huulilta hänen istuessaan Ranyardia vastapäätä. Hän epäili ettei palkkasoturi valinnut istumapaikkaansa seinää vasten sattumalta, mutta paikka selkä tiskille päin sopi Tessalle oikein hyvin - Ganja oli mukava nainen, mutta turhankin kärkäs päätelmissään ja etenkin niiden jakamisessa muille.
"Tarina?" Tessa puuskahti ravistaen kevyesti päätään. "Ehkä tässä onkin... Semmonen tarina, joka opettaa tiedonvälittäjän ja juoruajan eron. Mää saan kuulla tästä vielä ensi kuussakin. Ei sillä että mää suuremmin välittäisin, mutta... Noh, juorut on aina juoruja ja niillä on paha tapa paisua." Tessa nosti katseensa Ranyardiin ja hiljalleen hänen turhautunut ilmeensa alkoi korvaantua hymyllä.
"Toisaalta, juuri nyt siitä saattaa olla jopa hyötyä, jos mun seurassa huhutaan liikkuvan haarniskoidun karhun." Nyt Tessakin virnisti. Hän luotti siihen, että Ranyard osasi ottaa hänen viimeisen kuvauksensa hyvällä.

Ruuan tulossa ei kestänyt kauaa ja tuoksuvasta aamiaisesta nauttiva kaksikko hiljeni hetkeksi maiskautuksia lukuunottamatta. Edellinen ilta ja yö olivat venähtäneet melko pitkäksi ja oli selvää, että heillä molemmilla oli kuoppa mahassaan. Paksu ja täyteläinen puuro ja tuore leipä täyttivät kuitenkin tehokkaasti kyseisiä kuoppia. Kun puurolautasen reunoilla oli enää ohuita rantuja puuroutuneita leseitä ja hilloa, nojautui Tessa taaksepäin tuolillaan ja mutusti viimeisiä suupaloja leivästään autuas hymy huulillaan.
"Joko se oli tää pirullinen nälkä tai sitten tämä leipä on oikeasti pirullisen hyvää", Tessa totesi suupalojen välissä ja huuhteli viimeiset muruset suustaan vesilasillisensa lopulla. "Näyttäis siltä, että sullekin maistui", hän lisäsi hymyillen. Naisen katse laskeutui Ranyardin alunperin tuplasti suurempaan annokseen, joka oli vain kadonnut. Tessa hymähti huvittuneena. "Mää en ole koskaan ymmärtänyt, mihin te miehet tuon kaiken ruuan mahdutatte. Vaan ainakaan sulla ei pitäis heti olla nälkä. Sää mahdatkin oottaa jo matkaan pääsyä?" Toisin kuin Tessa, joka ei erityisesti odottanut paluuta arkeen. Tikarin paino hameen taskun läpi hänen jalkaansa vasten toi jonkinlaista lohtua, vaikkakin kovin niukasti.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Näkemiin, Tessa

Post by Tinanja »

Ranyardin huulilta karkasi hyväntahtoinen naurahdus Tessan verratessa kommentissaan häntä karhuksi. Mies melkein oli jo vastaamassa jotakin ilkikurista, mutta nielaisi sanansa viime hetkellä Ganjan kantaessa isolla tarjottimella kasan ruokaa heidän pöytäänsä. Ranyardin eteen laskettiin iso, sileäksi keitettyä kaurapuuroa täynnä oleva lautanen, runsaalla hillosilmällä koristeltuna. Pekoni ja munat tuoksuivat paremmilta, mitä mies oli hetkeen kuvitellutkaan - ja vasta siinä vaiheessa, kun tuoreen leivän tuoksu kiemurteli Ranyardin nenään, tämä tajusi miten nälkäinen oli ollut. Ruoka upposiki palkkasoturin suusta alas paremmin kuin hyvin, ja viimein Tessan tapaan lautasensa tyhjentänyt mies nojautui paremmin tuolinsa selkänojaa vasten saaden sen kitisemään tyytymättömänä. Viimeinen pala leipää löysi vielä tiensä miehen suuhun tämän kohottaessa katseensa Tessaan ja tuon kysymykseen.

“Olenhan minä nyt ainakin tuplasti isompikin kuin sinä”, Ranyardin kasvoille levisi hetkeksi ilkikurinen virne tämän vilkaistessa Tessaan naisen ihmeteltyä annoskokoja. Sitä paitsi, Ranyard tiesi, ettei pelkkä puuro pitäisi nälkää tien päällä, ja olivathan muna ja pekoni ihan älyttömän hyviä, siitä ei päässyt yli eikä ympäri. Eikä tien päällä olisi tälläisiä ruokailumahdollisuuksia kovin usein, joten nyt niistä vielä oli nautittava.
Ranyard nyökkäsi lyhyesti Tessan kysymykselle siiät, että oliko hän jo odottamassa matkaan pääsyä. No ei ehkä sitä, mutta enemmänkin Phoeben taakseen jättämistä. Ei ollut hyvä viipyä liian pitkään yhdessä paikassa, ehtisi rutinoitua liiaksi, eikä se ollut koskaan hyvä - varsinkaan hänen ammatissaan. “Täytyy ostaa vähän ruokatarvikkeita vielä ennen kuin suuntaa porteista ulos, mutta kyllä… kaipa tässä pitäisi alkaa lähtemään”, Ranyard vahvisti vielä ajatuksiaan muutamilla sanoilla, ennen kuin heidän matkansa kulki kahvilasta ulos torinlaidalle. Ei ollut vaikea huomata, että Ranyard oli matkustanut aiemminkin. Miehen hyvin nopeasti hoidetut ostokset ruokien osalta sisälsivät hyvin säilyviä ruokia, jotka mahtuivat pieneen tilaan: kuivattua ja suolattua lihaa ja kalaa, kuivia ruoka-aineita sekä joitain kuivattuja hedelmiä. Muutama tuore hedelmä löysi tiensä satulalaukkujen päälimmäiseksi isojen, kankaisiin käärittyjen tuoreiden leipien lisäksi.

Viimein Ranyard pyöräytti riimunnarun roikkumaan Nazin satulan nuppiin ennen kuin nousi tottuneesti ratsunsa selkään. Satula narahti miehen painon alla, haarniska kolisi hieman liikkeen siirtäessä metallilevyjä toisiaan vasten. Ohimenevä rapsutus paikallaan melkein torkkuvan ratsun kaulalle näytti lähinnä tavalta tai rutiinilta kuin varsinaiselta harkitulta teolta. Sen sijaan harkittua oli se, miten Ranyard käänsi Nazin kevyellä pohkeenpainalluksella lähes paikallaan Tessaa kohden ratsun kenkien raapiessa katukivetystä.
“Etsin sinua Wanhasta Lohikäärmeestä, kun tulen Phoebeen seuraavan kerran”, Ranyard lupasi, hymyn levitessä miehen kasvoille. Tämä näytti siltä, että odotti kyllä matkaa, ja tien päälle lähtemistä, mutta jos jokin veti häntä takaisinpäin, olivat ne Tessan kanssa vietetyt mukavat yöt aika korkealla kyseisellä listalla.

Lyhyiden näkemiin-hyvästien jälkeen Nazin pitkän rauhalliset askeleet lähtivät kuljettamaan palkkasoturia kohti Phoeben portteja ja Dionea, jossa miehen seuraava määränpää olisi.

//Kiitos taas mielenkiintoisesta pelistä!
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Näkemiin, Tessa

Post by Kide »

Tessasta tuntui, että Ranyard halusi päästä matkaan paljon palavammin kuin mitä tuon nyökkäyksestä ja sanoista kävi ilmi. Se ei ollut ihme. Levottomassa kaupungissi riitti varmasti töitä palkkasoturille, mutta Phoeben tilanteessa sellaisia töitä olisi vaikeaa jollei jopa mahdotonta tehdä valitsematta jonkinlaista puolta itselleen. Tai jos valinnan jätti tekemättä altisti itsensä entistä suuremmille ongelmille. Vaarallisille ongelmille, kuten Tessa oli saanut huomata.
Tessa piti hymyn kasvoillaan synkkenevistä ajatuksistaan huolimatta jottei tartuttaisi niitä Ranyardiin. Lähteköön mies matkaan hyvillä mielin ja hymy suupielessä, kun siihen kykeni. Tessa sen sijaan joutaisi ja joutuisi murehtimaan aivan tarpeeksi myöhemminkin.

Tessa kulki vielä Ranyardin mukana torilla, selvästi miehen kanssa yhdessä pysytellen, mutta sopivan etäisyyden etenkin kahvilan edustalla pitäen. Oli parempi välttää turhia juoruja, mutta ottaa samalla ilo irti hyödyllisistä. Tessa halusi nauttia näistä viimeisistä hänelle tarjotuista huolettomista hetkistä eikä hän voinut kieltää, etteikö häntä olisi myös kiinnostanut mitä palkkasoturi laukkuihinsa mukaan poimisi. Hän osoitteli mitä turhimpia tavaroita ja ihmeellisiä ruokia keräten tuhahduksia ja naurahduksia Ranyardilta, joka kiersi määrätietoisesti eteenpäin keräten tehokkaasti vain mukaansa tarvitsemansa. Naz näytti käyskentelevän ihmisvilinässä tottuneesti, vaikka tuon korvat kääntyilivätkin sinne tänne voimakkaimpien äänien perässä. Epäilemättä palkkasoturin ratsun täytyi olla tottunut kaikkeen.

Lopulta mies oli tyytyväinen matkatavaroihinsa ja Naz sai uuden painolastin selkäänsä.
"Ja mää tarjoon sun ekan juoman sitten", Tessa vastasi Ranyardin lupaukseen ja taputti kevyesti Nazin kaulaa ennen kuin pienen virneen saattelemana huiskautti kättään palkkasoturille ja kääntyi kulkemaan omaan suuntaansa. Naisen kasvoilla viipyilevä hymy rapisi alaspäin jokaisen askeleen tahdissa. Oli aika palata arkeen ja sen Tessa oli tiennytkin, mutta silti ruoka tuntui yhtäkkiä aiempaa raskaammalta hänen vatsanpohjassaan. Hän loi muutaman varovaisen vilkaisun ympärilleen ja kiiruhti kotiinsa. Hänellä oli yllättäen kovin paljas ja turvaton olo. Mutta tulevastakin sotkusta selvittäisiin, nainen vakuutti itselleen. Tarvittiin vain sopivia sanoja ja senhän hän jo osasi.

// Kiitos itsellesi! //
Locked