Pappi ja pyhäinhäpäisijä

Toisiksi suurinta merenrantakaupunkia kutsutaan myös Ceresin sivistyksen kehdoksi ja ainut julkinen kirjasto koko mantereella sijaitseekin Phoebessa. Kaupunki on vanha, mutta nyt sen turvallisuutta ja vakautta on koetellut katastrofi: kaupungin alta nousi ikiaikainen lohikäärme, joka matkallaan tuhosi osan kaupungista.
Kuparirapu
Rakuza
Posts: 652
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Pappi ja pyhäinhäpäisijä

Post by Kuparirapu »

//Paikalle pyydetään Kide, Naenija ja poloinen Nafi//

Kylmä kuu kumotti taivaalla, terävien pilvenriekaleiden kiitäessä sen poikki. Samanlainen viima kävi tyhjillä kaduilla ujeltaen rakennusten seinissä ja kattojen harjoilla. Kujilla, katujen reunoja seuraten, marssi kuudesta hahmosta koostuva jono. Heistä ensimmäinen vilkaisi tienhaarassa hieman ympärilleen, ja osoittaen oikean tien jatkoi muut perässä seuraten. Hahmoista toinen oli muita lyhyempi, ja tuuli tarttui hänen yllään oleviin vaatteisiin repien niitä lepattamaan. Hahmo kietoi paremmin kätensä piiloon viileältä viimalta, ja jatkoi yhä paljaat jalat kiviä vasten pehmeästi läpsähdellen.

Lopulta joukko löysi etsimänsä, ja pysähtyen kujan varjoon he jäivät katsomaan tien toisella puolella olevaa taloa. Ensimmäinen hahmoista kääntyi ja kuiskasi:
"Tuolla hän on, Sanansaattaja. Tiedän sen, olen itsekin käynyt täällä."
"Ja lohikäärme oli hänellä jo silloin?" Shyal tarkisti silmäillen taloa tiukasti. Ensin puhunut hahmo, eräs Rheanhaltia, nyökkäsi.
"Olen pahoillani. Olisin voinut yrittää vapauttaa olennon jo silloin..."
Shyal pudisti päätään hiljensääkseen miehen.
"Et vielä silloin ollut nähnyt totuutta. Veljeni, et ole tehnyt mitään väärää."
Rheanhaltia kumarsi päätään kiitokseksi, ja Shyal kääntyi puhuttelemaan muita seuraajiaan.
"Veljeni ja toverini, tiedätte, että olemme pelastamassa lohikäärmettä, muutoksen tuojaa tältä haltianaiselta, joka on piilotellut sitä jo vuosia itsellään. Pakottanut sen pelkäksi lemmikkieläimeksi, sen ylvään aseman sijaan jonka olento ansaitsisi. Lohikäärme on kaikista tärkein, ilman sitä emme lähde. Mutta muistakaa, että Salinje ja hänen sanansaattajansa sallivat katumuksen, ja hyvityksen. Jos haltianainen on vapaasta tahdostaan valmis katumaan tekoaan ja hyvittämään sen, hän on oikeutettu liittymään meihin. Hänen on siis oltava mahdollisimman vahingoittumaton. "
"Mutta jos hän vastustaa totuutta, ja pyrkii jatkamaan rienaavia tapojaan...hän on oppiva mitä Lohikäärmeiden totuus on tekevä."
Muut nyökkäsivät vakavasti, ja nostivat kätensä kunnioittavaan eleeseen rintakehälleen. Shyal toisti eleen, ja kääntyen taloa kohti kuiskasi päättäväisyyden vahvistamalla äänellä:
"Menkäämme."

Kuin yhtenä kaikki kuusi lähtivät tien yli, kahden heistä kävellessä etunenässä ovelle. Toinen heistä nyki kahvasta muutaman kerran kovakouraisesti, mutta ovi oli lukittu. Kuin yhteisestä sopimuksesta kaksikko otti tukevan asennon, ja yhtä aikaa he loikkasivat hartia edellä ovea vasten. Se ei auennut, mutta rusahdus kahvan viereltä kertoi jonkin liikahtaneen.
Kaksikko vetäytyi ja iski uudelleen, heidän yhteisen voimansa murjoessa ovea väistämättä sisäänpäin. Puunsäleiden ropistessa maahan ja oven painuessa muutaman sentin sisäänpäin muut joukosta odottivat kärsivällisesti, vilkaisten silloin tällöin ettei kukaan tullut häiritsemään heitä.
Äänekäs kilahdus paljasti lukonkielen vääntyneen miltei irti, ja seuraava isku mursi sen lopulta kokonaan, antaen oven heilahtaa hämärään huoneeseen. Kaksikko väisti heti Shyalin astuessa ensimmäisenä sisään, ja seuraten sitten heti naisen perässä.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Pappi ja pyhäinhäpäisijä

Post by Kide »

Naenija heräsi rysähdykseen, jota säesti Nafi-liskon vihainen sähinä. Haltia kapsahti istumaan ja jäi ihmetellen kuuntelemaan mistä oli kyse. Nafi oli nukkunut tapansa mukaan emäntänsä sängyn jalkopäässä ja peruutti sieltä nyt selkä kyyryssä, koko ajan pientä sähinää pitäen emäntäänsä kohti. Nana kurotti laskemaan kätensä lemmikkinsä selän päälle rauhoitellakseen tätä. Nafin sähinä hiljenikin haltian silittäessä kevyesti liskon viileältä tuntuvaa suomupeitettä, kunnes kuului toinen rysähdys. Ja vielä kolmas. Naenija nappasi uudelleen sähisemisen aloittaneen liskon syliinsä ja heitti peiton pois päältään. Hän heilautti pitkät säärensä sängyn laidan yli rivakasti, mutta laski paljaat varpaansa hiljaa viileitä lattialankkuja vasten. Valkoinen, kokopitkä yöasu valahti sirojen säärten peitoksi lattiaa hipoen. Nana otti tottuneesti yhden askeleen vieressä olevaa pöytää kohti ja alkoi pimeässä hapuilla sieltä kynttilänjalkaa. Hätäisin liikkein ja erottamatta missä esine oli, Nana onnistui kolauttamaan kynttilänjalan ensin kumoon. Hapuiltuaan käsillään lisää haltia sai onnekseen todeta, että kynttiläntynkä oli kuitenkin pysynyt jalassa kiinni. Nana ohjasi toisella käsivarrellaan retkottavan Nafin hartioilleen, nosti kynttilänjalan pöydältä hieman vapisevin käsin ja siirsi sen liskon kuonon eteen. Lemmikki oli oppinut Nanan pyynnön ja tuhahti tottuneesti pienet lieskat kynttilää kohti, joka roihahti komeaan liekkiin valaisten himmeällä valollaan makuuhuoneen. Valosta sokaistuneita silmiään räpytellen Nana suuntasi kevyin, mutta nopein askelin makuukamarin ovea kohti. Haltia empi hetken suljetun oven edessä käsi ovenkahvalla. Jos kyseessä olisi ryöstö, mihin hän oli ensimmäisenä valmis uskomaan, olisi ehkä ollut viisainta vain paeta. Nana katsahti vielä taakseen. Pöydän yllä olevan ikkunan luukkujen raosta siivilöityi nyt aavistuksen omainen valonkajo - ilmeisesti kuu oli tullut esiin pilvien raosta. Naenija mietti, pystyisikö hän pakenemaan sitä kautta. Olisiko pudotus maahan liian pitkä? Mutta silloin hän jättäisi rakkaan asuntonsa varkaan armoille. Kaikki hänen tavaransa, tärkeät yrtit ja vastaanoton välineet. Kuka tietäisi millaiseen kaaokseen hän palaisi. Nana teki päätöksensä, hän puolustaisi taloaan. Ja ehkä Nafi riittäisi karkottamaan tunkeilijan.

Auetessaan makuuhuoneen ovi päästi tutun narahduksen, joka kaikui hiljaisessa talossa aavemaisesti. Ruskeat silmät kävivät pikaisesti läpi oleskeluhuoneen huomaamatta siellä mitään poikkeavaa. Mutta haltian lähtiessä kävelemään alakertaan vievää portaikkoa kohti, alkoi Nafi jälleen sähistä. Nana katsahti ihmeissään liskoaan, joka vain tuijotti herkeämättä portaita kohti. Hän pysähtyi kuuntelemaan lisää, mutta jos jotain kuultavaa oli, se peittyi Nafin sihinän ja tuulenpuuskan aiheuttaman ujelluksen alle. Nana mietti tepsisiköhän tunkeilijoihin vain pullea rahapussukka, jos Nafin näkeminen ei riittäisi karkottamaan heitä. Silloin Nana saisi ehkä säästettyä tärkeät ja arvokkaat tavaransa, joita koko alakerran vastaanotto oli hyllyt notkollaan. Haltia rohkaisi mielensä hänen sydämensä kiihtyvästä sykkeestä piittaamatta ja lähti astelemaan portaita alas - hänen täytyi suojella omaisuuttaan. Samalla Nana mietti, kuinka hän oli vuosikymmeniä saanut asua kodissaan häiriöittä - Phoebe oli todellakin käynyt levottomammaksi kaupungiksi kuin ennen.

Naenijan päästyä portaiden puoliväliin kynttilän valaisema näky sai hänet jähmettymään niille sijoilleen: alakerrassa häntä ei odottanut vain yksi pahainen rosvo vaan kokonainen joukkio niin ihmisiä kuin haltioita. Edelleen sähähtelevä Nafi köyristi selkäänsä ja levitti uhkaavasti siipensä. Lisko ei selvästikään pitänyt vallitsevasta ilmapiiristä. Naenijan hätääntynyt katse hyppeli tunkeilijasta toiseen, kunnes se kohtasi jollain tapaa tutut kasvot joukkion kärjessä.
"Ei kai? Mutta miksi?" ajatukset risteilivät Nanan päässä hänen tuijottaessaan ilmeisesti samaa naista, joka vielä pari päivää sitten oli kiihottanut kansaa torilla tarinoillaan lohikäärmeistä. Jokin tuossa naisessa sai kylmät väreet kiiruhtamaan Naenijan selässä ja hänen valmiiksi nopeutunut sydämen tykytys sai vauhtia entisestään. Nana ei saanut sanaa suustaan, hän pystyi vain tuijottamaan toista haltiaa. Kysymykset "ketä, miksi ja miten" risteilivät Nanan mielessä sellaisella nopeudella, ettei haltia saanut enää yhdestäkään ajatuksesta kiinni.
Kuparirapu
Rakuza
Posts: 652
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Pappi ja pyhäinhäpäisijä

Post by Kuparirapu »

Hämärässä huoneessa Shyal kykeni erottamaan joitakin huonekaluja, ja heti oven vierellä kookkaan hyllyn. Viitaten kädellään oven avannut kaksikko meni vasemmalla aukeavaan huoneeseen, muiden pysytellessä Shyalin lähellä.
"Etsikää kaikkialta, te kolme menkää ylös," Sha'lassanhaltia sanoi harppoen oikealla erottamiensa kaapien luo. Oliko lohikäärme niiden sisällä, johonkin häkkiin kahlittuna? Taaempaa kuulu kolinaa keittiötä tutkivan kaksikon availlessa kaappeja ja vetäessä niiden sisältä lattialle.
Sitten Shyal huomasi silmäkulmastaan valoa, ja kääntyessään hän näki portaissa haltianaisen. Siellä, hänen olkapäällään lohikäärme istu, siivet majesteetillisesti levitettynä ja kita avoinna. Shyal tunsi jälleen hartaan värähdyksen, mutta se ei estänyt häntä toimimasta.
"Napatkaa!" hän huusi ja välittömästi lähimmät kolme seuraajaa syöksähtivät haltianaista kohti. Kapeat portaikot pakotti heidät nousemaan yksi kerrallaan, mutta ensimmäinen heistä harppoi ylös valmiina tarttumaan lohikäärmeeseen. Valo heilahti ja portaiden huippu peitti mitä tapahtui, mutta kivulias ärähdys antoi hieman vihjettä. Yksi seuraajista horjahti, ja tovereidensa tuesta huolimatta rysähti raskaasti takaisin alempaan kerrokseen. Shyal saattoi erottaa tämän käden olevan tuoreesta verestä punainen.
"Lohikäärme! Vapauttakaa lohikäärme!" hän huudahti kahdelle muulle, jotka syöksyivät heti ylöspäin, yrittäen tarttua haltianaiseen tai lohikäärmeeseen.
Shyal säntäsi nopeasti portaiden juureen, viittoen keittiöön menneitä seuraajia ripeästi auttamaan haavoittunutta toveriaan.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Pappi ja pyhäinhäpäisijä

Post by Kide »

Naenijalle ei jäänyt aikaa koota ajatuksiaan tai kysyä mitä oli tekeillä, kun Sha'lassainhaltian käsky huudahti ilmoille.
"Napatkaa? Hänetkö?" Nana kääntyi nopeasti ympäri ja lähti nousemaan portaita takaisin ylös hätääntyneenä. Löysähkön yöpuvun pitkä helma tarttui toisen jalan alle ja haltia rysähti kipeästi portaita vasten juuri ennen kuin pääsi ylätasanteelle. Kynttilänjalka lennähti Nanan kädestä ja kolahtaessaan portaita vasten liekki oli jo sammunut. Samassa haltian harteilla tuntunut paino hellitti, kun Nafi ponkaisi syöksyyn parin askelman päähän ehtinyttä tunkeilijaa kohti.
"Nafi!" Naenija rääkäisi kauhuissaan ja kääntyi katsomaan taakseen. Ulko-ovelta hohkaavassa kuunvalossa Nana erotti juuri ja juuri kuinka liskon hampaat välähtivät sen törmätessä etunenässä tulevan miehen heitä päin kurotettuun käteen. Nafi iski hampaansa epäröimättä suureen kouraan kiinni ja syöksyn voimasta jysäytti käden miehen rintaa vasten horjuttaen tämän tasapainoa. Samassa lisko käännähti ja ponkaisi itsensä miehen rinnalta takaisin Nanaa kohti. Jostain adrenaliiniryöpyn uumenista Nana sai kaivettua itselleen oikeuden ja voiman käydä itsekin taistoon. Samaan aikaan kun Nafi sujahti hänen päänsä ohi ylimmälle porrastasanteelle pudottautui Nana portaan verran alaspäin. Hän koukisti oikean jalkansa ja potkaisi kaikin voimin vielä edellisestä tällistä hämmentynyttä miestä kohti. Jäämättä katsomaan osuiko hän kohteeseensa haltia käännähti saman tien ympäri ja rynnisti nelinkontin portaat ylös. Hän nappasi jatkuvaa sähinää pitävän Nafin syliinsä ja juoksi säärissä tuntuvasta kivusta piittaamatta takan vieressä olevaa tuolia kohti. Alakerrasta kuuluva rysähdys ja ähkäisy saivat Naenija värähtämään, mutta yhtä aikaa hän tunsi myös jonkinlaista ylpeyttä itsestään.

Porrastasanteen ja takan välisellä seinällä olevan pienen ikkunan suljettujen luukkujen raosta kuulsi juuri sen verran kylmää valoa, että Naenija pystyi erottamaan puisen tuolin ääriviivat.
"Lohikäärme! Vapauttakaa lohikäärme!" kaikui alakerrasta Nanan veret pysäyttävä käsky Sha'lassainhaltian äänellä. Samassa Nana tajusi tuon naisen puhuvan Nafista ja tuolin sijasta hän käännähtikin tarttumaan ikkunaluukkujen salpaan ja heilautti luukut auki. Ikkunasta työntyvä viileä yötuuli heilutteli haltian hiuksia ja yöpukua saaden hänet värähtämään. Hän tarttui toisessa kainalossaan pitämäänsä Nafiin ja hetkeäkään empimättä heilautti liskon kaksin käsin ikkunasta ulos. Portaista lähestyvä ryminä kertoi ettei Nanalla ollut aikaa sulkea ikkunaluukkuja, vaan hän saattoi vain toivoa Nafin pysyvän ulkona piilossa. Nana pyörähti uudelleen tuolia kohti ja tarttui sen selkänojaan kaksin käsin. Hän kohotti tuolin päänsä päälle sitä rystyset valkoisina puristaen ja ryntäsi portaita kohti. Seuraava tunkeilija oli juuri astumassa viimeisiä portaita.
"Mitä te haluatte?" Naenija huudahti vihaisesti, mutta myös pelkoa äänessään, ennen kuin ummisti silmänsä ja heilautti tuolin kaikin voimin tuota tunkeilijaa kohti: hän puolustaisi Nafia viimeiseen asti! Nafilla oli kuitenkin hyvin samanlaiset suunnitelmat: lisko ei jättäisi emäntäänsä pulaan. Niimpä se lennähtikin vain silmukan ulkona ja suuntasi jo kovaa vauhtia takaisin avonaista ikkunaa kohti.
Kuparirapu
Rakuza
Posts: 652
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Pappi ja pyhäinhäpäisijä

Post by Kuparirapu »

Portaita nouseva mieskaksikko kiiruhti Naenijan perään, mutta ensimmäinen heistä joutui pysähtymään ja suojaamaan kasvojaan puisen tuolin osuessa häntä päin. Hänen toverinsa kuitenkin pääsi livahtamaan perille ilman osumia ja tarttuen tuoliin hän tempaisi sen haltianaisen käsistä, heittäen sen kolisten lattiaa pitkin. Sanaakaan sanomatta mies lukitsi kätensä Nanan ranteen ympärille ja kaappasi tätä raa'asti niskasta, painaen haltianaisen pään kumaraan. Toinen mies tuli heidän vierelleen, hieroen ärtyneen näköisenä päätään.

Samaan aikaan Shyal jätti kaksi muuta seuraajaansa auttamaan vahingoittuneen miehen jaloilleen, ja kiiruhti portaita ylös toiseen kerrokseen. Vilkaistuaan ympärilleen hän marssi Naenijan eteen ja silmät palaen tivasi:
"Missä hän on? Missä?"
Naenijaa pitelevä mies painoi hänen päätään tiukemmin, ja sähähti:
"Ala puhua, pyhäinhäväitsijä! Minne ole piilottanut lohikäärmeen?"
Mutta enempää kukaan heistä ei ehtinyt kysyä, kun avoimesta ikkunasta syöksyi sisään tumma hahmo suoraan Naenijaa pitelevää miestä päin. Yllättyneenä kiljaisten tämä päästi naisesta, yrittäen pitää teräviä kynsiä ja hampaita poissa kasvoistaan.
"Siinä! Äkkiä, jotta hän ei katoa meiltä!" Shyal huusi syöksyen pientä lohikäärmettä kohti. Välittämättä räpyttelevistä siivistä tai terävistä selkäpiikeistä Sha'lassanhaltia yritti pidellä lohikäärmettä kiinni, viimeisen seuraajan vetäessä vyöltään kangassäkin esiin ja avatessa sen valmiiksi. Kaikki kolme olivat keskittyneet räpistelevään olentoon, unohtaen Nanan aivan tyystin.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Pappi ja pyhäinhäpäisijä

Post by Kide »

Heiveröisen haltian isku ei ollut kummoinen, vaikka tuolilla kokoa olikin, eikä Naenijalla ollut suunnitelmaa tämän pidemmälle. Hän oli toiminut hetken epätoivon vallassa ja sai nyt katua sitä, kun toinen yläkertaan ehtinyt mies riepotteli häntä niskasta. Nanan säärissä ja niskassa tuntui kivuliasta sykähtelyä samaan tahtiin hänen liian nopean sydämensä sykkeen kanssa. Nana ei ollut varma oliko kuu painunut pilvien taakse vai tuntuivatko lattialankut hänen katseensa edessä mustenevan ihan toisesta syystä. Lattialle paiskatun tuolin kolinan ja portaista kuuluvan jalkojen rummutuksen hän sen sijaan kuuli kivuliaan selvästi.

Tiukkaan sävyyn lausuttu kysymys sai Nanan nostamaan alaspäin painettua päätään, vaikka se tekikin kipeää. Hän ehti kohdata toisen haltianaisen tulistuneen ja samalla käsittämättömän määrätietoisen ilmeen ennen kuin häntä pitelevä mies tiukensi otettaan painaen Nanan kasvot jälleen lattiaa päin. Nana haukkoi henkeään kivusta ja pelosta, mutta pysyi vaiti. Hän saattoi vain toivoa, että Nafi olisi jo kaukana, vaikka hän pelkäsikin enemmän kuin koskaan ennen elämässään. Nana puristi kätensä nyrkkiin valmistautuessaan siihen, mitä ikinä hänelle seuraavaksi päätettäisiinkään tehdä, mutta yllättäen ilmaa halkoikin kova kirkaisu ja samassa paine hänen niskastaan hellitti. Nana lysähti lattialle polvilleen tuntien edelleen niskassaan puristetun kohdan kuumuuden, vaikka paino sen päältä oli poissa. Haltia alkoi ihmeissään vilkuilemaan ympärilleen ja yritti samalla koota sekavia ajatuksiaan ymmärtääkseen, mistä ihmeestä oikein oli kyse. Ruskeiden silmien katse ohjautui vaistomaisesti tuttua nahkaisten siipien aiheuttamaa huminaa ja läpsytystä kohti. Nähdessään Sha'lassainhaltian tarttuneen Nafiin, saaden liskon rääkäisemään korvia vihlovasti, viha Nanan sisällä kuohahti. Hän nousi lattialta kyykkyyn ja ponnisti kädet ojossa kohti toista naista, tarkoituksenaan taklata tämä kumoon.

Naenijaa aiemmin pidellyt mies oli Nafin hyökkäyksen järkyttämänä peruuttanut muutaman askeleen taaksepäin ja keskittyi vain painamaan toista kättään paidanhelmaan, joka värjäytyi koko ajan laajenevalta alueelta tummemmaksi. Täydessä vauhdissa sisään syöksynyt lisko oli kynsillään onnistunut vetämään syvät jäljet miehen ranteen yläpuolelle ja ne vuotivat vuolaasti. Tappeluihin tottumaton mies vain irvisteli kivusta ja tuijotti kättään, eikä kiinnittänyt edestään pakenevaan Naenijaan enää huomiota.
Kuparirapu
Rakuza
Posts: 652
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Pappi ja pyhäinhäpäisijä

Post by Kuparirapu »

Shyal saattoi tuntea käsiensä alla liikahtelevat, sileät suomut ja nahkaiset siivet, ja tämä sai hänet kamppailemaan kahta kovemmin pitääkseen lohikäärmeen otteessaan. Juuri kun hän oli saamassa olennon painettua itseään vasten, jokin törmäsi hänen melkoisella voimalla ja kaatoi Shyalin lattialaudoille. Samalla hän tunsi tylpän jomotuksen iskevän hänen leukansa tienoille. Lohikäärme lepatti hänen otteestaan lattialle ja sähisi vihaisen kuuloisesti, mutta Shyalin oli pakko keksittää huomionsa häntä päin hypänneeseen haltianaiseen.
"Sinä kuvittelet...sinä kehtaat kuvitella...että voisit pitää Muutoksen tuojaa piilossa," Sha'lassanhaltia sähähti vaarallisesti ja survaisi jalkapohjallaan Naenijan kauemmas itsestään. Käännähtäen ympäri hän nykäisi yllään olevan vaatteen auki ja levittäen sen käsissään kaappasi lohikäärmeen sen sisään. Pieni olento rimpuili ja sähisi, mutta sen äänessä kuului selvästi hätäinen sävy maailman pimetessä sen ympärillä.

Shyal kietoi vaatteen vielä muutaman kerran ympäri ja irrottaen sen vyötäisiltään antoi sen yhdelle seuraajistaan, joka piteli olentoa tiukassa otteessaan. Samalla portaista nousi yksi alas jääneistä, kädessään tukeva koivuhalko. Nähdessään Naenijan lattialla hän laski halon pään varoittavasti haltianaisen niskaa vasten, sanoen vain:
"Älä liiku jos ymmärrät oman etusi, häpäisijä."
Shyal kohottautui jaloilleen ja katsahti kättään pitelevää miestä.
"Oletko kunnossa, toverini?"
Mies nyökkäsi hitaasti, pyyhkien verta paidanhelmaansa. Sha'lassanhaltia siirsi huomionsa Naenijaan, ja kävellen tämän eteen hän sanoi käskevällä äänellä:
"Katso minua."

Odottaen, että nainen nosti ruskeat silmänsä häntä kohti, Shyal jatkoi:
"Se, että olet pitänyt Muutoksen tuojaa ja Salinjen sanansaattajaa piilossa ja alemmuudessa, erossa hänelle kuuluvasta arvosta ja ylpeydestä, on loukkaus sekä lohikäärmeitä että heidän luojaansa vastaan. KUKAAN kuolevaisten joukosta ei ole oikeutettu asettumaan heidän yläpuolelleen. Ei kukaan! Mutta tiedä, että Salinje ja hänen sanansaattajansa ovat armollisia, ja armahtavat ne jotka osoittavat katumusta."
Polvistuen haltianaisen tasolle Shyal vangitsi tämän katseen omaansa ja sanoi kiihkeällä äänellä:
"Rukoile armonantoa, rukoile se Tuulen ja Tulen valtioiden ja Tulen Jumalattaren nimessä. Luovuta elämäsi ja sielusi heille ja heidän palvelemiseensa, heidän totuutensa palvelemiseen, niin olet saava armahduksesi. Älä kiellä tämän maailman muutosta, hyväksy se ja ota se vastaan. Muutoin tulet katoamaan tämän vanhan maailman kanssa, puhdistavassa tulessa."

Shyalin sanoja kuunnellen hänen seuraajistaan kukaan ei ehtinyt kiinnittää huomiota punaiseen vaatteeseen, jonka yksi nurkka oli alkanut mustumaan hienoisesti.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Pappi ja pyhäinhäpäisijä

Post by Kide »

Kaksi naista rojahtivat lattialle sellaisella rytinällä, että alakerran katosta tumahti pieni pölypilvi leijailemaan vastaanottohuoneeseen. Portaiden juureen jäänyt kolmikko katsahti pölypilven aavemaista tanssia kuunvalossa kuulostellen samalla yläkerrassa jatkuvia kamppailun ääniä. Yksi kolmikosta katsahti aiemmin portaista tippunutta toveriaan kysyvästi. Toveri nyökkäsi varma katse silmissään, vaikka pitelikin kylkeään ja hengitti hyvin pinnallisesti. Hän jäi istumaan lattialle toisen toverinsa seisoessa vieressä ja seurasi kuinka kolmas mies nappasi portaiden toiselta puolelta pitkän polttupuun käteensä ja lähti harppomaan yläkertaan kaksi porrasta kerrallaan. Istumaan jääneen miehen mieleen nousi kysymys, oliko se pieni ja viheliäinen lisko todellakin kaiken tämän arvoista. Melkein säikähtäen hänen omia ajutuksiaan mies kuitenkin työnsi ne pois mielestään, pahoitteli ajatuksissaan Salinjelle hetkellistä heikkouttaan ja keskittyi kuuntelemaan puheesta päätellen hieman rauhoittunutta yläkertaa.

Jysähdettyään päin toista naista ja heidän molempien kaaduttua lattialle, Naenija puristi hetkeksi silmänsä kiinni ja henkäisi kipeästi; hän oli kaatunut puolittain kylki edellä Sha'lassainhaltian jalkojen päälle. Nafin sähinä ja rimpuilun äänet saivat Nanan kuitenkin terästäytymään. Hän rimpuili hieman eteenpäin ja iski nyrkkiin puristetulla kädellään suuremmin tähtäämättä jonnekin tummien hiusten reunustamia kasvoja kohti. Vaaleat rystyset iskeytyivät toisen haltian leukaluuhun ja heiveröisen käden isku kävi todennäköisesti yhtä kipeää Nanan käteen kuin Shyalin leukaan. Kipeää kättään puistellessaan Nana huomasi tumman hahmon sujahtavan sähisten pois heidän viereltään ja tästä onnistumisen tunteesta voimia saaden hän kohottautui polviensa varaan valmiina suojelemaan kuin omalta lapselta tuntuvaa liskoa. Tämä oli kuitenkin virhe, sillä samalla Nana jätti itsensä suojaamatta ja jäätyään ihmettelemään Sha'lassainhaltian sanoja hän sai niiden perästä kokea kipeän iskun palleaansa. Henkeään haukkoen kyyryyn painautunut Naenija luiskahti iskun voimasta lattiaa pitkin hieman kauemmaksi.

Nafi pystyi selvästi aistimaan emäntänsä tuskan ja sähisi hammasrivistö välkehtien, selkä köyryssä Shyalille, valmiina iskemään tämän kimppuun. Liskoa vastaan iskeytyikin käsien sijasta kangas, eikä otus ehtinyt tekemään mitään, kun hänet oli jo kapaloitu liikkumattomaksi. Nafi jatkoi sähinää ja rimpuilua turhaan, tiukkaan kiedottu vaate ei hellittänyt tämän ympäriltä. Nana pystyi erottamaan pelon liskonsa tukahdutetussa äänessä ja saatuaan taas vedettyä kunnolla henkeä, oli kohottautumaisillaan uudelleen toisen naisen kimppuun. Hänet kuitenkin pysäytti jokin kylmä ja karkea, joka asetettiin hänen niskaansa vasten varoittavien sanojen säestämänä. Naenija sai kohotettua sen verran päätään, että ehti nähdä punaisen ja sätkivän kangasmöykyn yhden Sha'lassainhaltian seuraajan otteessa.

Vastahakoisesti Naenija irotti katseensa yhä vähemmän rimpuilevasta ja sähisevästä kangaskääreestä ja käänsi vihaa leimuavat silmänsä kohtaamaan eteensä astelleen Sha'lassainhaltian. Nana kuunteli toista naista kädet nyrkkiin puristettuina ja naisen laskeutuessa hänen tasolleen Nanan teki mieli sylkäistä päin tämän kasvoja. Kylmän puuhalon pää hänen niskaansa vasten muistutti kuitenkin yrittämästä mitään. Osa Shyalin saarnasta painui kuuroille korville Nanan ajoittain keskittyessä kuuntelemaan mahdollisia Nafin päästämiä ääniä, jotka kuitenkin vähenivät pahaenteisesti. Nana tunsi pakokauhun puristavan rintaansa. Sha'lassainhaltian ilmeestä päätellen hän oli juuri saanut sanottavansa päätökseen ja näytti odottavan Nanalta jotain.
"Hän tukehtuu!" Nana kirkaisi päin edessään kyykkivää haltianaista ja käänsi laajentuneiden silmiensä katseen taas hiljentyneeseen kangasmöykkyyn. Nana lähti vaistomaiseti kurottautumaan Nafia pitelevää miestä kohti, mutta samassa rösöinen puuhalko painautui naisen niskaa vasten lujemmin, raapien naisen ihon pintaa ja nykien tummia hiuksia.
"Älä luulekaan", tokaisi halkoa pitelevä mies tiukan varoittavasti, mutta oli itsekin kääntänyt jo katseensa Nafia pitelevään toveriinsa. Samassa hetkessä toinen puoli punaisesti kankaasta roihahti liekkeihin ja palavasta aukosta räpiköi ulos Nafi, silmät loimuten ja sieraimet vielä sauhuten. Lisko räpsäytti siipensä auki sitä pitelevän miehen kasvoja päin, eikä tämä ehtinyt reagoimaan ennen kuin lisko oli jo loikannut sähisten syöksyyn Shyalia kohti.
Kuparirapu
Rakuza
Posts: 652
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Pappi ja pyhäinhäpäisijä

Post by Kuparirapu »

Sisimmässään Shyal miltei toivoi että haltianainen olisi ymmärtänyt totuuden. Että hän olisi antautunut heille, katuen ja luvaten uskollisuuttaan, ja tämä väkivalta olisi saatu päätökseen. Hän ei toivonut sitä itsensä takia, hän toivoi sitä haltianaisen tähden. Yksikin elämä lisää, joka kykenisi näkemään tulevan maailman, lohikäärmeiden hallitsevan maailman, oli taistelun arvoinen.
Mutta kuullessaan naisen vastauksen Shyalin kasvot synkkenivät ja hän kumartui lähemmäs.
"Kadu, tai jää ikuisesti synnin leimaamaksi!"
Mutta sitten ilmaa halkoi pelästynyt huuto, ja nähdessään lohikäärmeen murtautuvan liekkien seasta vapaaksi Shyalin huulilta karkasi epätoivoinen lyhyt kiljaisu:
"Ei!

Käännähtäen hän läiskäisi Naenijaa huumaavasti kämmenselällä kasvoihin, ennen kuin syöksyi lohikäärmeen luokse. Olentoa pidellyt seuralainen oli hätäpäissään pudottanut kankaan ja lohikäärme oli jälleen vapaa kiemurrellessaan kytevän kankaan alta, ja se näytti ymmärtävän kuka oli suurin uhka. Lohikäärmepappi pääsi kokemaan omassa nahassaan, miltä tämän pienen olennon kynnet tuntuivat sen loikatessa häntä kohti ja hamutessa hänen kasvojaan ja käsiään. Muut seuraajat näyttivät halukkailta auttaa, mutta kahden heistä vuotaessa jo verta he olivat hieman epävarmoja astumaan Shyalin ja lohikäärmeen väliin.
Kynnen pistäessä hänen poskeaan Shyal puri hampaana yhteen pistävältä kivulta, mutta hän ei ollut vihainen. Tai pikemminkin, hän ei ollut vihainen lohikäärmeelle. Poloinen oli varmaan opetettu kohtelemaan ketä tahansa vierasta vihollisena, ihan kuin jokin surkea koulutettu rakki. Mielikuva haltianaisesta kouluttamassa ylvästä olentoa temppuilemaan ja tottelemaan saivat vihan leimahtajaan jälleen Shyalin kasvoilla, ja kietoen kätensä lohikäärmeen ympärille ja painaen päänsä sen kaulaa vasten hän huusi:
"Hänet on sidottava! Tuokaa köyttä, mitä ikinä löydätte!"
Tämä näytti herättävän viimein hänen seuraajansa, kättään pitelevän miekkosen kiiruhtaessa alakertaan etsimään jotain köyttä. Halkoa pitelevä seuraaja tarttui Naenijaan ja kovakouraisesti sysäsi tämän sivummalle, pois tieltä, ja asettui hänen eteensä ettei haltianainen pääsisi hänen ohitseen.
Shyal puristi lohikäärmettä itseään vasten, kuiskien hiljaa rukousta Salinjelle että he saisivat olennon vahingoittumatta mukaansa. Jonnekin...jonnekin missä olento voisi saada sen kunnioituksen jonka hän ansaitsi. Lohikäärme sähisi ja yritti irrottautua, mutta Sha'lassanhaltia oli heltymätön.

Sitten yksi seuraajista palasi, käsissään ohut köysikieppi. Viittoen lohikäärmettä ensin pidelleen avukseen he tulivat Shyalin avuksi, ja lohikäärmepappi laski lohikäärmeen lattiaa vasten, pidellen sen päätä mahdollisimman hellästi alhaalla. Kaksi miestä painoivat olennon siivet sen kehonmyötäisesti ja ympäri sidottu köysi piti ne paikallaan. Lohikäärmeen kita napsahteli ja se sihisi, mutta kolmen tunkeilijan yhteisellä vaivannäöllä sen siivet ja jalat sidottiin kiinni. Ja viimeisenä he pujottivat pientä lenkkiä pienen liskon suun ympärille, ettei se voisi enää puhista tulta vapautuakseen.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Pappi ja pyhäinhäpäisijä

Post by Kide »

Kaksi Shyalin seuraajaa kuuntelivat alakerrasta vaitonaisina yläkerran tapahtumia. Lattialla istuvan toverinsa luokse jäänyt seuraaja kävi kurkistamassa repsottavan ulko-oven raosta pihalle ja koitti painaa ovea paremmin kiinni, jottei meteli kantautuisi naapuritaloihin. Hän raotti keittiön ikkunanluukkua nähdäkseen paremmin ja alkoi vaivihkaa tutkimaan hyllyjä ja laatikoita toisensa perään.
"Mitä oikein meinaat?" lattialla istuva mies kysyi kulmat kurtussa.
"Eikö meidän pitänyt..." Yläkerrasta kuuluva ryminä keskeytti istuvan miehen kysymyksen ja molemmat katsahtivat kattoa kuin olisivat voineet sen läpi nähdä mitä ylhäällä oikein tapahtui. Hetken päästä alakertaan asti kuului selkeästi Shyalin huudahdus: "Hänet on sidottava! Tuokaa köyttä..." Vasta tämä sai alakerran kaksikon havahtumaan ja juuri yhdestä lipastonlaatikosta muutaman pussukan käteensä noukkinut seuraaja alkoi kuumeisesti etsiä katseellaan köyttä. Nätisti kokoon pyöritetty köysikieppi löytyikin vastaanoton toisesta nurkasta. Seuraaja nappasi sen toiseen kouraansa ja harppoi juuri yläkerrasta portaat alas ehtinyttä toveriaan vastaan. Alas rynnännyt seuraaja nappasi köyden toverinsa kädestä ja katsahti hänen toisessa kädessä roikottamia pussukoita hieman kulmiaan kurtistaen.
"Pitäkää vahtia", köyden ottanut seuraaja tiuskaisi ja ryntäsi takaisin ylös. Kolina yläkerrasta väheni jälleen ja tilanne oli ilmeisesti jälleen joukkion hallussa.
"Meidänhän piti etsiä vain se lohikäärme", lattialla istuva mies tiuskaisi hiljaa toverilleen, joka palasi takaisin jatkamaan tutkimustyötään.
"Heillä on homma hallussa ja meillä aikaa", toinen seuraaja vastasi tälle olkiaan kohauttaen ja virnistäen ennen kuin jatkoi edessään avautuvan hyllykkön läpikäymistä pullo ja pussi kerrallaan.
"Sitä paitsi, tämä on ihan oikein sille pyhäinhäpäisijälle", seuraaja vielä jatkoi, noukittuaan ylähyllyltä raskaimmalta tuntuvan pussin. Lattialla istuva mies vain murahti tyytymättömästi ja päätti kokeilla, josko seisomaan nouseminen ei enää sattuisi niin vietävästi.

Naenijan ilme kirkastui ja hän henkäisi helpotuksesta, kun pieni, kiiltäväsuomuinen otus sujahti ulos vankilastaan. Ruskeat silmät kuitenkin laajenivat kauhusta saman tien, kun Nafi ei päättänytkään paeta vaan ryhtyä uuteen taistoon. Vaistomaisesti Nana yritti nousta ylös, mutta saman tien häntä vartioiva tunkeilija tarttui hänen olkapääänsä ja sysäsi Nanan sivummalle halkoaan uhkaavasti heilutellen. Seuraaja asettui Nanan ja liskon kanssa painivan Shyalin väliin hartioiden levyiseen haara-asentoon kuin olisi ollut ohittamaton muuri. Katsoessaan vartijaansa lattialta Nana totesi, että hänen olisi turha yrittääkään ohittaa tätä, vaikka Nafin kamppailun seuraaminen mitään tekemättä tuntuikin repivän haltian sydämen kahtia.

Kaikki oli ohi hyvin nopeasti ja Nafi oli kääritty tiukkaan pakettiin, tällä kertaa köydellä. Kyyneleet pyrkivät nousemaan Nanan silmiin, kun hän seurasi lemmikkinsä turhaa rimpuilua, jota säestivät epätoivoiset tuhahdukset. Nanan vartia naputteli kuunvalossa melkein hohtavalta näyttävää koivuklapia toista kämmentään vasten ja tuijotti herkeämättä Nanaa kuin vaaniva peto saalistaan. Nana yritti kuumeisesti muistella, mitä kaikkea tuo Sha'lassainhaltia olikaan sanonut - jos hän ei pystyisi fyysisesti tekemään Nafin eteen mitään, ehkä hän voisi edes sanoillaan horjuttaa tuon haltian asemaa. Nanan oli kuitenkin vaikea koota hätäisesti laukkaavia ajatuksiaan, eikä hän edelleenkään ymmärtänyt koko hyökkäyksen alkuperäistä syytä; sitä että Nafia luultiin lohikäärmeeksi.
"Kuvitteletko voivasi ajaa muutosta parempaan väkivalloin?" Naenija tiuskaisi lopulta. Se oli ainut asia, mihin hän osasi juuri nyt tarttua. Nanan vartija lopetti halon heiluttelun ja mulkaisi Nanaa varoittavasti. Nana sen sijaan tuijotti vain herkeämättä Sha'lassainhaltiaa, ruskeat silmät leimuten.
Locked