Lohikäärmeen jalanjäljillä

Suuri manner on täynnä kaupunkeja, kyliä ja tutkimattomia kolkkia, joihin matkalainen saattaa eksyä.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Lohikäärmeen jalanjäljillä

Post by Tinanja »

//Pelin aiemmat viestit löydät täältä. Ja Lumikettu Elinorin kanssa tänne ^^

Tinanja oli itse asiassa yllättynyt, että keli ja tien pohja oli kohtalaisen hyvässä kunnossa. Kävely ei ollut kovin raskasta, ja se oli aina hyvä matkanteon kannalta - matka saattaisi jopa edetä kohtalaiseen tahtiin. Aurinkokin toisinaan yritti pilkottaa pilvien välistä lämmittäen hieman kulkijoita, ja saaden ainakin mielen pirteämmäksi. Haltianainen käveli tasaisin, pitkin askelin ja kuunteli Elinorin vastauksia hänen aivan liian uteliaisiin kysymyksiinsä. Tinanja tiesi, etteivät kaikki pitäneet utelusta, mutta Elinor vaikutti siltä, ettei hän ollut vielä ainakaan mennyt rajan yli siinä, mitä hän uteli.

"Kuulostaa kieltämättä mukavalta", Tinanja sanoi hymyillen ja nyökkäsi vielä viimein Elinorin sanoille siitä, että harrastamisen kuului olla mukavaa. Siitä nainen kyllä oli samaa mieltä.

He jatkoivat jonkin aikaa melko lailla hiljaisuuden vallitessa näkemättä tai kuulematta mitään erikoista: vastaan tuli väsyneen näköinen ratsastaja, joka ei vilkaissutkaan heihin, ja he näkivät tienlaidassa joitain eläinten jälkiä. Mikään ei kuitenkaan viitannut siihen lohikäärmeeseen, joka vain päiviä aiemmin oli noussut Phoeben alta ja tuhonnut lähtiessään puoli kaupunkia. Haltian selkäpiitä pitkin kulkivat pienet kylmät väreet tämän ajatellessa asiaa tarkemmin, sitten tuo pudisti päätään hieman ja vilkaisi ohimennen Elinoriin.

"Noin viiden päivämatkan päässä on Harjavan Kievari, matkalla ennen Bestlaa", Tinanja sanoi. "Se voisi olla ihan hyvä osoite tai suunnitelmanalku? Ehkä sielläkin on nähty jotain?" haltia kysyi sitten. Sitä paitsi, he kävelivät jo pohjoisinta tietä vuoriston läheisyyteen, joten jos he näkisivät lohikäärmeen, tai voisivat asialle jotakin tehdä, se todennäköisesti olisi tällä reitillä.
Lumikettu

Re: Lohikäärmeen jalanjäljillä

Post by Lumikettu »

Elinor hieman siristi silmiään auringon pienelle valonsäteelle, sen pilkahdellessa välillä pilvien välistä. Hän pysyi hyvin Tinanjan kulkuvauhdissa, mikä oli tälle sopiva vauhti. Elinor yritti katsella ympärilleen mahdollisen lohikäärmeen varalta, muttei hänkään mitään siihen viittaavaa nähnyt. Tuntui kuin kaikki se hävitys mitä hän oli todistanut, olisi ollut unta. "Luulisi että se otus olisi jättänyt jälkeensä jotain mitä seurata." Tuo tuumasi itsekseen mutisten hiljaa.
Ainoa mihin hänen katseensa pysähtyi hetkeksi oli yksinäisen ja väsyneen näköinen ratsastaja. Liekö ollut kovinkin kauan matkallaan. Hän kuitenkin toivoi, että tuo oli lähellä määränpäätään, jotta pääsisi lepäämään.
Ratsastaja muistutti häntä ystävästä kotipuolessa. Kuinka niin monet kerrat hän oli odottanut porttien luona ystävänsä paluuta metsästysretkeltä ja kuinka väsynyt mies oli ollut palatessaan yrittäen kätkeä sen leveän hymynsä alle. Muistikuva sai naisen vähän hymyilemään mutta tuo havahtui Tinanjan ehdotukseen matkasuunnitelmasta.

-"Minusta tuo kuullostaa hyvälle suunnitelmalle. Jos hyvä onni on myötä, joku on voinutkin nähdä jotakin. Ehkä meillä on mahdollisuus nähdä se kun kuljemme kohti vuoristoa? Pohdin vain, mitä teemme jos näemme sen? Seuraammeko vai yrittäisimmekö ehkä puhua sille? Tiedän, että voi kuulostaa järjettömän pelottavalle, mutta jos pysymme turvallisen välimatkan päässä, se ei ehkä suuttuisi tai kokisi meitä uhaksi?" Elinor vastasi jakaen mietteensä matkakumppanilleen. Hän ei osannut sanoa kuinka järkevältä hänen ajatuksensa kuulostaisi. Häntä jännitti ajatuskin olennon kohtaamisesta ja pelotti miten se ehkä käyttäytyisi jos sitä edes yrittikään lähestyä.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Lohikäärmeen jalanjäljillä

Post by Tinanja »

"Itse asiassa... en tiedä?" Tinanja naurahti, nyt ensimmäistä kertaa ehkä hetken aikaa jopa hermostuneelta kuulostaneena. "Se kuitenkin tuhosi puoli kaupunkia lähtiessään, joten... ehkä en ensimmäisenä yrittäisi lähestyä sitä...", kyllä hänellä edes vähän itsesuojeluvaistoa toisinaan oli. Ehkä se olennon suuri koko, ja sen konkreettisen kohtaamisen ajattelu sai pienen itsesuojelun heräämään Tinanjan mielessä. "Ja... ehkä sen tarkkailun jälkeen voi katsoa, mitä... voisi tehdä, miten edetä?" Tinanja astui parin kuopan ylitse tiellä ja vilkaisi Elinoriin kysyvänä. Olikohan tuo samaa mieltä hänen kanssaan?

He olivat ehtineet jo kohtalaisen pitkälle Phoebesta, vaikka matka tuntui muuten pelkästään alkaneen. Oli mukavaa, kun Elinoristakin idea Harjavan kievarista ja Bestlasta oli kuulostanut hyvältä. Se olikin varmaan yksi ainoista paikoista, joihin tästä oli järkevä mennä - maan keskiosat vuorten välissä ammottivat tyhjyyttään satunnaisia maatiloja lukuunottamatta.
"Loogisintahan sille.. lohikäärmeelle olisi kulkea vuoristoon, mutta mitä jos... se ei olekaan lähtenyt sinne?" entä jos he eivät näkisi jälkeäkään siitä valtavasta olennosta, joka oli melkein saanut jo Tinanjan sydämen pysähtymään kertaalleen. "Ja... kai se laskeutuessaan jättää jotakin jälkiä?" tuo vilkaisi Elinoriin kysyvänä.
Lumikettu

Re: Lohikäärmeen jalanjäljillä

Post by Lumikettu »

Elinor huomasi Tinanjan hermostuneen olemuksen. Ei hänen ollut tarkoitus aiheuttaa hänelle lisää huolta. Vaikka puolhaltia olikin hyvin kiinnostunut olennosta, ei hän tietenkään aikonut turvallisuutta unohtaa. Tuo hymyili vähän pudistaen päätään.
-"En tietenkään aikonut ihan niin suoraan mennä tekemään tuttavuutta sen kanssa. Tokihan sitä pitää ensin tarkkailla miten se käyttäytyy ja ehkä sitten pohtia miten edetä. Innostuin vain vähän liikaa.. Muistan kyllä edelleen sen näyn siitä mitä se saa aikaiseksi. Ei sitä tuhoa voi unohtaa" tuo sanoi hiljaa samalla yrittäen myös katsoa mihin astua kuoppaisella tiellä.
Tinanjan lause sai naisen mietteliääksi. Jos se ei menisikään vuoristoon, niin minne sitten? Hän oli samaa mieltä siitä, että se jättäisi edes jotain jälkiä mitä seurailla, mutta hänkään ei ollut nähnyt vielä mitään siihen viittaavaa.
-"Luulisi ainakin. Sen verran ison olennon jäljet kyllä huomaisi. Mutta jos se ei menisi vuoriston suuntaan, niin minne se voisi kulkea? Jokin yhtä autio paikkako?" Elinor pohti ja naurahti vähän nolonakin.
-"Minulla ei hirveästi ole kokemusta jäljittämisestä. Olen ollut kyllä metsällä aikaisemmin, mutta lähinnä hoidin ruokapuolen tai hoidin loukkaantumisia. Toivottavasti joku on nähnyt jotain."
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Lohikäärmeen jalanjäljillä

Post by Tinanja »

Tinanja hymyili hieman tuolle naiselle, kun tämä korjasi sanojaan. Hän ei kuitenkaan sanonut mitään enää, jatkoi vain kävelyään Elinorin vierellä ja katseli ohimennen harvoja vastaantulijoita ja sitä, näyttivätkö nämä rauhallisilta vai hermostuneilta. Hiljaisuus onneksi ei tuntunut kovin painostavalta, enemmän sellaiselta mukavalta, molemminpuoliselta ymmärrykseltä siitä, että aina ei tarvinnut olla äänessä. Se sai Tinanjankin hetkeksi rentoutumaan ja vaipumaan ajatuksiinsa.

Naisten matka kulki pian hiljaisuuden vallitessa eteenpäin, hyvää tahtia hieman kostealla hiekkatiellä. Matka kulki sulavasti parin päivän aikana Harjavan kievaria kohden, eivätkä he juurikaan nähneet merkkejä siitä olennosta, joka oli tuhonnut puoli Phoebea noustessaan ylös maan alta, keskustorin kohdalta. Vain päivämatkaa ennen Harjavan kievaria Tinanja kuitenkin pysähtyi katselemaan metsänreunaa, tienviertä ja sitä, miten puut näyttivät kaatuneen vastikään. Hän vilkaisi kysyvästi Elinoriin - näyttikö tuo siltä, että se voisi olla lohikäärmeen aiheuttamaa?
"Tuo näyttää aika luonnottomalta", nainen sanoi sitten ja kohensi laukkunsa asentoa olkapäällään astellessaan lähemmäs kaatuneita puita ja repeytyneitä kuorenkappaleita tien sivussa.

Sää oli kostea, ja se sai jäljet näyttämään tuoreilta, mutta oli selvää, että jokin valtava olento oli laskeutunut siihen. Kovalla hiekkatiellä oli suuria painautumia, kynnenjälkiä jopa? Vesi oli huuhtonut niitä hieman epämääräisemmän muotoiseksi, joten oli vaikea sanoa, oliko kyseessä ollut lohikäärme, tai jokin sitä vastaava olento. Vahingot puihin kuitenkin kertoivat omaa karua kieltään siitä, minkä kokoinen olento oli ollut kyseessä. Puunrungot olivat katkenneet kymmenisen metrin korkeudelta, suurinpiirtein kaikki samalta korkeudelta, parinkymmenen metrin säteeltä.
Tinanja asteli hitaasti keskelle tätä keskelle tienviertä, metsänreunaa muodostunutta tuhoutunutta aluetta ja rypisti kulmiaan. Olivatko he osuneet keskelle aluetta, jolle lohikäärme oli laskeutunut?
Lumikettu

Re: Lohikäärmeen jalanjäljillä

Post by Lumikettu »

Matkan taittuessa hiljaisuudessa, sai Elinorin vaipumaan ajoittain ajatuksiinsa. Hänen mietteensä vaeltelivat milloin lohikäärmeen mysteerissä, milloin ystävänsä voinnin huolehtimisessa kotipuolessa ja toisinaan siinä mitä Artemisia kaikesta sanoisi. Uskoisiko hän jos kuulisi lohikäärmeestä? Häntä ei haitannut hiljaisuus joka vallitsi matkatoverusten välillä. Enemmän hän olisi ollut huolissaan, jos olisi pitänyt koittaa keksiä puheenaiheita jatkuvasti. Puolhaltia yritti katsella ympärilleen mahdollisten jälkien varalta, joita olento olisi voinut jättää taakseen. Vastaantulevat ihmiset näyttivät kuitenkin niin rauhallisilta, että Elinorista alkoi tuntua kuin kaikki olisi ollut pahaa unta minkä hän oli todistanut omilla silmillään.

Elinor pysähtyi Tinanjan viereen katselemaan metsänreunaa ja kaatuneita puita. Nainen myönsi niiden asennon ja maahan painautuneiden jalanjälkien olevan sellaisia, mitä hänen tuntemansa pedot eivät voisi saada aikaan. Hän nyökkäsi Tinanjalle ja tämän sanoille siitä, että jäljet näyttivät luonnottomille. Elinor käveli lähemmäs epäselviä jälkiä hiekassa ja kyykistyi tutkimaan niitä.
-"Huono mennä sanomaan varmaksi ovatko nämä lohikäärmeen.. Iso olento se ilmeisesti on.. Yksikään peto jonka minä tiedän ei jätä taakseen näin ikävää jälkeä. Onkohan tästä kauan?" Tämä pohti nousten ylös kyykystä katsoen katkenneita puunrunkoja ja sitten vilkaisten matkakumppaniinsa.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Lohikäärmeen jalanjäljillä

Post by Tinanja »

Puut olivat katkenneet siitä kymmenisen metrin korkeudelta, ja niiden oksat olivat aukean puolelta katkenneet. Jäljet näyttivät painautuneen syvälle hiekka- ja savipohjaiseen maahan, ja suurimmat kuopat olivat jopa keränneet jo hieman vettä pohjalleen. Sädettä tällä kaikella hävityksellä ja tuholla näytti olevan parisenkymmentä metriä, mikä ei Tinanjasta kuulostanut tai näyttänyt lainkaan liioittelevalta, varsinkin jos hänen pitäisi omia muistojaan ja näkemäänsä uskoa. Olihan hän nähnyt sen Phoeben alta nousseen, epäilyttävästi lohikäärmettä tai jotakin muuta vastaavaa olentoa muistuttavan olennon, ja kokoa sillä ainakin oli riittänyt.

Naisen askeleet johdattivat tämän metsänreunaa myöten, katsomaan maahan tallaantuneita ja pudonneita oksia, jotka eivät olleet vielä menettäneet väriään. Tämä vilkaisi ohimennen Elinoriin kuullessaan naisen arviot ja kysymyksen. Tinanja oli pitkään hiljaa ja katseli ympärilleen. "No... koko ainakin täsmää todennäköisesti?" tämä vilkaisi Elinoriin ohimennen ja katsoi yhtä painaumista. Se oli varmaan pari kertaa hänen päänsä kokoinen ja sai Tinanjan nielaisemaan. "Ja puunoksat eivät näytä olevan kuivuneet, joten... ei tästä varmaan ole kuin korkeintaan päiviä...", tämä lisäsi vielä mietteliäänä. "Eivätkä jäljet ole tallaantuneet tai menneet huonoiksi, joten... ehkä olemme jäljillä ainakin?" nainen nielaisi vähän, katseli arvioiden Elinoriin ja sitten katsoi jälkiä, puunoksia, kieltämättä mietteliäänä. "Eikä tästä ole pitkä matka vuoristoon linnuntietä", tuo huomautti vielä. Ehkä lohikäärme oli kuin olikin mennyt tästä?
Lumikettu

Re: Lohikäärmeen jalanjäljillä

Post by Lumikettu »

Elinor seurasi katseellaan Tinanjaa huomaten tämän hermostumisen. Kieltämättä Elinorillakin meni kylmiä väreitä selkäpiitä pitkin katsellessaan järkyttävää tuhoa mitä mahdollinen lohikäärmeen pelkkä laskeutuminen oli voinut aiheuttaa. Nainen kuunteli Tinanjan arvioita jäljistä sekä vastauksen kysymykseen, jonka hän oli aiemmin kysynyt. Elinor ei ollut koskaan nähnyt vastaavanlaisia jälkiä. Hän käveli katsomaan jokaista jälkeä maassa arvioiden.
-"Olen samaa mieltä. Uskon että tämä on olento jota etsimme. Toivottavasti se ei ole kovin häijy.. Vaikeaa kylläkään uskoa sen rauhanomainenkaan olevan, kun muistaa mitä se on jo tehnyt.. Toivottavasti löydämme vain yhden olennon.." Elinor totesi hiljaa katsellen vuoren suuntaan. Hän tunsi edelleen olevansa utelias, mutta jäljet nähneenä myös pelko alkoi astua naisen rauhalliseen olemukseen. Hän ei uskaltanut ajatella mitä voisikaan tapahtua, jos yhden sijaan niitä löytyisikin useampia. Tuo sitten katsoi Tinanjaa.
-"Oletko kunnossa? Mietin vain kun olet nähnyt olennon tekemässä tuhojaan ja nyt nämä jäljet.. Itselläni ainakin olisi varmasti vieläkin pelonsekaisemmat ajatukset.. Jäljet nähneenäkin kieltämättä vähän arveluttaa mitä meillä on vastassamme, mutta edelleen toivon löytävämme sen, jotta saamme selvyyttä mitä se aikoo.." Elinor pohti.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Lohikäärmeen jalanjäljillä

Post by Tinanja »

Tinanja nyökkäsi Elinorin ensimmäisille sanoille olennon luonteesta. "Toisaalta, jos tarkemmin miettii, niin en tiedä, miten muutenkaan se olisi voinut päästä kaupungin alta pois... Ehkä suurempi kysymys on se, miten se on sinne päässyt ja miten kauan se on siellä ollut...", nainen mietti ääneen katsoen puunrungossa olevaa kynnenjälkeä arvioiden. Nainen kohotti katseensa yllättyneenä kuullessaan Elinorin kysymyksen siitä, että oliko hän kunnossa. Tinanja naurahti, mutta siinä oli pieni hermostuminen mukana. "Mietin vain, milloin liika uteliaisuuteni koituu kohtalokseni", tämä totesi olkiaan kohauttaen, hymyillen vähän. Sitten tämä vakavoitui.
"Toisaalta... emme varmaan tästä saa tämän enempää irti?" Tinanja vilkaisi Elinoriin nopeasti, katsellen vielä kertaalleen suuria kynnenjälkiä maassa. "Ehkä pitäisi jatkaa matkaa ja katsoa, näkisimmekö sen niin etäältä, ettei se näkisi meitä?" nainen kysyi sitten, ympärilleen ohimennen vilkaisten ennen kuin astui hitaasti, muutamalla pitkällä askeleella takaisin hiekkatielle lähteäkseen jatkaakseen matkaa eteenpäin. Ehkä heitä vielä onnistaisi, eivätkä he sattuisi telomaan itseään siinä sivussa työntäessään nenänsä paikkoihin, joihin se ei kuulunut?
Lumikettu

Re: Lohikäärmeen jalanjäljillä

Post by Lumikettu »

//Pahoittelen että vastaamiseni on jälleen kestänyt.. Voin olla vähän "ruosteessa",mutta eiköhän se tästä. :) //

Elinor kuunteli Tinanjan mietteitä alkaen pian pohtia samaa. Kuinka kauan olento oli viihtynyt kaupungin alla ilman että kukaan oli tietänyt siitä mitään? Ja miten se oli sinne päätynyt? Oliko se löytänyt jostain onkalon ja seurannut sitä? Nainen pudisti päätään itsekseen omille ajatuksilleen jatkaen matkatoverinsa kuuntelemista. Hän oli huomannut tämän hermostuneen olemuksen, mikä ei ollut ihme kun mietti millaisen tuhon he olivat nähneet ja Tinanja kokenut. Se oli totta, ettei jälkien perusteella voinut päätellä muuta kuin ehkä koon. Elinor koitti sivuuttaa oman pelkonsa joka koitti hiljaa tulla jännityksen rinnalle.
-"Niin.. Emme me kyllä täältä käsin saa selville juurikaan mitään. Ehkä löydämme sen kun jatkamme matkaa.. Jos onnistumme löytämään sen, on varmaankin parasta pitää siihen välimatkaa ja koittaa löytää paikka jonne voimme piiloutua, ehkä siten vältämme sen suututtamisen? Olen valmis jatkamaan matkaamme, jos sinä olet?" Elinor sanoi vähän hymyillen astellen samalla tämän rinnalle.
Locked