Paikallistietoutta

Suuri manner on täynnä kaupunkeja, kyliä ja tutkimattomia kolkkia, joihin matkalainen saattaa eksyä.
Locked
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Paikallistietoutta

Post by Tinanja »

//Kide & majatalonpitäjä tänne ^^

Aleo Om'arda saattoi jopa sanoa nauttivasnsa kylään päätymisestä. Sentään hän pääsi haltioiden sivistyneempään seuraan ihmisten valloittamasta kaupungista ja typerien kohtaamisten tieltä. Ei tämä Atlasta voittanut, ei edes ollut lähellä sitä, mutta haltiakylä oli ehdottomasti parempi ratkaisu kuin mikään... ihmisasutus. Olivathan kaikki haltiat polveutuneet jumalista, vaikka Atlashaltiat heitä eniten muistuttuvatkin, ja olivat osanneet säilyttää perinteensä parhaiten. Haltia oli viettänyt ensimmäisen iltansa yksin kylään saavuttuaan itsensä siistimiseen: hän oli pesettänyt toisen vaatekertansa, ja itse nauttinut kuumasta, runsaasta kylvystä, jota oli höystetty luonnonantimilla tuoksua ja puhtautta tavoitellessa. Pitkälle iltaan tuo oli viihtynyt peilin edessä hiuksiaan hoitaessaan - tarkat rutiinit pitivät pitkät, vaaleat sortuvat aina niin siistin näköisinä, toisiinsa sotkeutumattomina, mutta ne vaativat aina toisinaan pitkällisen työn, jonka Aleo mielellään niille uhrasi. Tulihan hänen näyttää tärkeältä ja arvovaltaiselta tilanteessa kuin tilanteessa.

Nyt Aleo asteli aamun jo ollessa pitkällä alakertaan majatalossa, joka oli hänen makuunsa turhan vaatimaton, mutta selkeästi parempi kuin se ihmisten sekalainen rakennelma Phoebessa, jossa hänen ikävä kyllä oli ollut pakko viettää jonkin aikaa. Sen sijaan, että hän olisi tilannut itselleen aamiaista, mies asteli tiskin takana seisovan majatalonpitäjän luokse ja katsoi tätä kerran analysoivalla, arvioivalla katseella päästä varpaisiin ennen kuin kohotti katseensa takaisin tuon kasvoihin.
"Olisin kiinnostunut kylänne legendoista, ja tarinoista. Erityisesti niistä, joihin liittyy tarinan mukaan sankari, muinaiset esineet, alttarit tai muut vastaavat kiinnostavat kohteet", Aleo sanoi sitten. "Osaisitteko auttaa minua?" tämä kysyi sitten - yllättävän kohteliaasti jopa, sillä olihan tuokin haltia.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Paikallistietoutta

Post by Kide »

Ghilann, Seitsemän Kissan majatalon pitäjä, oli hyvin tyypillisen Thalassahaltianaisen näköinen. Hän oli hyvin pitkä ja hoikka, kasvonpiirteet olivat sirot joskin terävät ja pitkälle alaselkään ulottuvat suorat hiukset olivat pikimustat. Naisesta näki, ettei hän ollut enää nuori, mutta todellista ikää oli vaikea arvioida. Pikemminkin hänen olemuksensa kuin ulkonäkönsä paljasti, että hän oli seissyt kyseisen tiskin takana jo monen ja taas monen ihmisiän verran. Mustilta näyttävien, mantelimaisen vinojen ja kapeiden silmien katse oli tarkkaavainen ja älykäs, mutta myös ystävällinen, kuten kapeiden huulten pehmeä hymy.
Ghilann oli hyvin tottunut näkemään monenlaista matkalaista hänen majatalonsa suojissa, eikä ollut hätkähtänyt kylään vastikään saapunutta kuusihenkistä seuruetta, vaikka tuo joukko yksi erikoisimmista vähään aikaan olikin. Ghilann otti vieraat kuin vieraat hymyillen vastaan, vaikka tuon lämpimän hymynsä takaa majatalon pitäjä tarkkailikin kaikkea, mikä tavallisuudesta poikkesi ja veti katsetta puoleensa. Tottuneesti, vaivihkaa, hän pisti merkille matkalaisten rodun, iän, varusteet ja arvioi noiden käytöstä niin ympäristöön kuin toisiinsa.
Pienessä, tiiviissä kylässä tieto liikkui nopeasti, ja Ghilann oli yksi tiedon keskiöistä.

*

Ghilann teki jo valmisteluja varautuakseen pian koittavaan päivällisajan ruuhkaan, kun yksi edellisillan seurueen jäsenistä pysäytti hänen toimensa. Kyseessä oli joukosta ehkä selvimmin erottuva haltiamies, jonka ulkonäkö ja koko olemus olivat erikoisella tavalla silmiinpistävät. Aivan kuin tuo olisi kävellyt muita päätä ylempänä muunkin kuin pituutensa tähden. Ghilann ei voinut olla varma, eikä varsinkaan ymmärtää miksi, mutta hän epäili tuon olevan Atlashaltia. Nyt kyseisen haltiamiehen pistäväntarkka katse kävi peittelemättä läpi Ghilannin ulkoisen olemuksen yhdellä pitkällä vilkaisulla.
"Hyvää huomenta, kuinka voisin auttaa teitä tänään?" Ghilann kysyi lämpimästi hymyillen välittämättä Aleon katseesta. Hänen yllätyksekseen haltiamies ei ollutkaan myöhäistä aamupalaa vailla vaan tietoa. Eikä mitä tahansa tietoa vaan tuo eritteli hyvin tarkkaan kuinka halusi kuulla heidän legentoistaan, taruistaan ja heille merkittävistä kohteista. Kysymyksen yllättävyys sai naisen rypistämään aavistuksen tummia, ohuita kulmakarvojaan. Kyllähän monet matkalaiset olivat hyvää tarinaa tai nähtävyyttä vailla, mutta jokin tässä haltiassa vaikutti siltä, kuin tuo olisi etsinyt jotain tiettyä. Se taas sai majatalon emännän hieman varovaiseksi.
"Haluaisiko herra päästä nähtävyyksiä katsomaan vai kiinnostaako historia muuten vain?" Ghilann kysyi edelleen hymyillen, vaikka pieni ryppy tämän muuten kuulaan sileää ihoa kulmien välissä varjostikin.
"Meidän kylässä on niin kovin rauhallista, ettei täällä valitettavasti erityisen jännittäviä kertomuksia synny", hän lisäsi ehkä turhankin huolettomaan sävyyn.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Paikallistietoutta

Post by Tinanja »

Atlashaltian tarkkojen silmien katse ei voinut olla huomaamatta sitä pientä ryppyä, joka tuon haltianaisen kasvoille nousi, kun hän esitti kysymyksensä legendoista. Ehkä tämä ei oikein ymmärtänyt vielä tilanteen tärkeyttä? Asia oli siis pikimmiten korjattava mahdollisimman huolellisesti ja niin, että se kannustaisi tuota majatalonpitäjää avaamaan sanaisen arkkunsa Atlashaltioiden ja jumalten asian edistämiseksi.
"Olenpa epäkohtelias", Aleo sanoi päätään vähän pudistaen. "Olen Aleo Om'arda, Atlashaltioiden suurlähettiläs. Minut on lähetetty jumalten itsensä siunaamalle matkalle, jonka yhtenä välivaiheena on ilmeisesti teidän arvovaltaisen kauniin kotikylänne lähettyvillä sijaitseva legendan osa", Aleo jatkoi sitten huolitellulla, hitaalla äänensävyllään pää hieman kallellaan tuota naista katsoen. Kasvoilla oli se ilmeettömän virallinen kuori, kun tuo puhui - ja ulkonäkö oli viimeistäkin kulmakarvaa ja hiusta myöten huolitellun siisti. Sellainen, kuin Atlashaltioista kertovissa tarinoissa usein oli.
"Tietojeni mukaan tämä voisi mahdollisesti liittyä esimerkiksi jonkinnäköiseen patsaaseen, oveen tai muuhun asiaan, jonka voi lukita", Aleo totesi sitten. "Epäilen, että teillä, kaikien vuosien ja matkalaisten kokemisen jälkeen on kertynyt tiedonmurunen jos toinenkin lähialueeseen ja sen legendoihin liittyen. Ehkä voisitte ainakin ohjata minut oikeaan suuntaan?" Aleo ehdotti sitten, pieni, muutoin niin ilmeettömille kasvoille hallitusti kohotettu hymy saatteli vielä tuon sanoja.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Paikallistietoutta

Post by Kide »

Aleon virallinen esittely sai Ghilannin kohottamaan hieman kulmiaan. Mies todella oli atlashaltia, ja ainakin omien sanojensa mukaan heidän jonkinlainen lähettiläänsä. Ghilann oli kuullut ja nähnyt todellakin kaikenlaista, mutta jumalista harvemmin. Hän kuitenkin jätti tuon maininnan pohtimisen sikseen ja tyytyi hymyilemään hieman leveämmin, kun Aleo puhui heidän kylästään kauniina ja arvovaltaisena. Kunpa kaikki matkalaiset olisivat ymmärtäneet saman.
Ghilann kallisti hieman päätään, kun haltiamies alkoi tarkentamaan etsimäänsä. Niin kunnioitettavalta ja luotettavalta kuin tuon atlashaltian olemus vaikuttikin, kalvoi pieni epäilys Ghilannin mieltä. Mies näytti kuitenkin jo puoliksi tietävän mitä oli etsimässä, eikä tuon olisi vaikea saada tietoa kylän kivipatsaasta kyselemällä tarpeeksi usealta. Ja ei kai tuo patsas mikään salaisuus ollutkaan, olihan se vain parin kivenheiton päässä tieltä, kenen tahansa löydettävissä.
"Meillä on täällä yksi nähtävyys, jos sitä nyt sellaiseksi voi kutsua", Ghilann aloitti kertomaan kuin sanojaan maistellen. "Suuri kiviveistos, joka on ollut täällä niin kauan kuin muistetaan. Se on pohjoiseen vievän tien varrella, ensimmäisessä suuremmassa solassa tien oikealla puolen", hän jatkoi ja jäi tarkkailemaan ohikiitäväksi hetkeksi Aleon ilmeitä.
"Kuulisin kyllä mielelläni, miten te olette kuulleet patsaasta? Ja mitä odotatte löytävänne, sehän on vain kiveä?" Ghilann kysyi lopuksi, edelleen ystävällisesti puhuen, mutta aitoa ihmetystä äänessään.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Paikallistietoutta

Post by Tinanja »

Aleo kieltämättä näytti tyytyväiseltä siitä, että hänen kehunsa olivat osuneet ja uponneet tuohon majatalonpitäjään, ja tuo palkitsikin hänet siitä mielistelystä kertomalla patsaasta kylän ulkopuolella. Nähtävyydeksi tuo sitä kutsui, ja kertoi sen olevan suuri, ikiaikainen kiviveistos. Se kuulosti paremmalta kuin hyvältä, ja Aleo oli melko varma, että tämä voisi olla juuri se oikea paikka herättää sankari... oliko sankari muutettu kiveksi, horrostamaan, kun tämä odotti sitä oikeaa hetkellä? Vai oliko sankari lukittu tuon suuren patsaan sisälle, ja patsas oli vain muistutus siitä, mihin tämä oli jätetty horrostamaan? Jälkimmäinen kuulosti todennäköisemmältä, sillä eihän... ei sankari voinut olla tuon kokoinen, sehän olisi täysin järjetöntä. Aleo kuitenkin joutui nopeasti karistamaan ajatuksen päästään tuon majatalonpitäjän jatkessa kysymyksellä siitä, mitä hän tahtoi tästä nähtävyydestä.

"Atlashaltioiden kirjoitukset yltävät aina ajanlaskun alkuun ja lähes maailman luomiseen saakka", Aleo sanoi sitten, pieni, tyytyväinen ilme huulillaan. "Ja niitä on arkistoidemme kätköissä tuhansia ja taas tuhansia kääröjä ja kirjoja... ja minä olen viettänyt elämästäni suurimman osan niitä kartoittaen. Siellä oli maininta tästä kyseisestä legendasta ja mahdollisuudesta siihen, että jumalilla on ollut tekemistä asian kanssa. Sen, ja jumalten että Atlashaltioiden kunnian vuoksi olen lähtenyt suurelle matkalleni tutkimaan tätä legendaa. Tahdon ainakin nähdä paikan omin silmin", Aleo vastasi aina yhtä hallitulla sävyllään.
"Ja minä kiitän syvästi teitä tiedoistanne", Aleo totesi sitten nyökäten syvään, lähes kumarrusmaisesti. Mies kaivoi rahapussukastaan muutaman kultakolikon, ja laski ne sitten majatalonpitäjän eteen tiskille. "Tekisittekö runsaan, herkullisen ja hyvin valmistetun aamiaisen minulle? Voitte pitää vaihtorahat", tämä jatkoi sitten hymyillen vähän ennen kuin kääntyi, ja valitsi pian ikkunanvierisen paikan, jossa odottaa aamiaistaan.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Paikallistietoutta

Post by Kide »

Haltiamies näytti tyytyväiseltä kuultuaan kivipatsaasta, mietteliäältä jopa, kun taas Ghilann ei oikein tiennyt mitä hänen olisi pitänyt ajatella Aleon kertoessa atlashaltioiden historiaa. Miehen sanoista ja koko olemuksesta kuulsi läpi suunnaton ylpeys, eikä Ghilann tiennyt olisiko hänen pitänyt kuunnella asiakastaan haltioituneena vai sittenkin päätään puistellen ja toivoen, että se selvittäisi myös herra Om'ardan ajatukset. Haltiamiehen puhe suuresta matkastaan sai Ghilannin muistelemaan sitä joukkoa, jonka mukana mies oli saapunut. Kovin erikoisen joukon mies oli suurelle matkalleen valinnut, sillä siinä seurueessa ei hänen silmiinsä ollut ollut muuta suurta kuin silmiinpistävyys, epätavallisella tavalla.
"Tulossa aivan tuota pikaa, herra Om'arda", Ghilann vastasi Aleon pyynnölle aamiaisesta ja nyökkäsi tälle lämpimsti hymyillen. Hän kokosi tyytyväisesti rahat talteen Aleon lähdettyä pöytään odottamaan ja välitti tilauksen keittiön puolelle.

"Anteeksi mutta saisinko häiritä herraa vielä hetken?" Ghilann kysyi tarjoiltuaan hetken päästä runsaan kasviksista, munista, tuoreesta leivästä ja suuresta, höyryävästä teekupista koostuvan annoksen Aleon eteen. Ghilann oli saanut vapaat kädet aamiaisen suhteen ja uskoi siihen, että tämän näköinen haltia arvosti enemmän monipuolisuutta ruuassaan kuin lihan määrää.
"Kuulosti siltä kuin teillä olisi ollut enemmän tietoa patsaasta kuin meillä täällä kylässä, joten tiedättekö mikä patsaan tarkoitus on ja miksi sillä olisi tekemistä... jumalten kanssa?" Tämä kaikki särähti Ghilannin korvaan omituiselta, mutta toisaalta oli myös herättänyt tuon mielenkiinnon.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Paikallistietoutta

Post by Tinanja »

Aleo oli yllättynyt siitä, miten mukava majatalon täysipuinen tuoli oli siitä huolikmatta, että se oli selkeästi jo nähnyt oman osansa kulkijoista. Tuo aina yhtä ylpeän näköinen Atlashaltia jäi katselemaan ikkunasta ulos ja vakavasti harkitsi jo sitä, että menisi itsekseen katsomaan mitä sankarin legendasta saisi irti. Toisaalta hänelle oli ollut Tanamorissakin merkittävää hyötyä siitä vanhasta haltiamaagikosta, mutta oli epäselvää, miten tämä Atlashaltiaan jatkossa suhtautuisi, mikäli hän jättäisi tuon (ja muun seurueen) tässä käänteessä huomiotta. Mies ei voinut olla päästämättä pientä hymyä kasvoilleen ajatellssaan sitä hetkeä, kun voisi vain ilmoittaa ohimennen muulle seurueelle lähtevänsä Sankarin perään. Nämä saisivät jäädä muualle tai seurata häntä, se ei varsinaisesti haltiaa kiinnostanut... hän uskoi vakaasti tapaavansa erään esi-isistään, ja vapauttavan tämän vankilastaan vyötäisillään roikkuvalla seremoniallisella aseella... Ja pian paljastuisi, miten hän sen tekisi.

Tuo majatalonpitäjä toi pian hänelle aamiaisen, joka näytti yllättävän hyvältä siitä huolimatta ettei Aleo ollut määritellyt, mitä siihen tulisi sisällyttää. Aamiainen tuoksui ihan siedettävältä, ja monipuolisuudesta kertoi se, että Aleo näki samantien siellä muutamia osia, jotka varmasti voisi syödä. Aivan kaikesta tuo ei ollut varma ilman lähempää tarkastelua, mutta ruoka vaikutti mukiinmenevältä näin kaukana Atlaksesta... jumalista kauemmas vaelelleiden haltioiden asuttamassa paikassa. Mutta sen sijaan, että tuo majatalonpitäjä, nainen, olisi jättänyt hänet syömään aamiaistaan samantien, tuo jäi vielä häiritsemään häntä, sitä tosin pahoitellen.
Atlashaltia kohotti katseensa viimein tuohon majatalonpitäjään kuullessaan tämän hyvin tarkan ja tärkeisiin asioihin suunnatun kysymyksen. Ainut ongelma siinä oli se, ettei Aleolla ollut yhtään halua paljastaa kaikkea hänellä olevaa tietoa tuolle, mutta olisi epäkohteliasta jättää vastaamatta.
"Toki", mies käänsi huomionsa hitaasti takaisin aamiaiseensa sen näköisenä, että mielellään keskittyisi syömiseen enemmän kuin keskusteluun. "Uskon, että patsas liittyy Phoeben viimeaikaisiin tapahtumiin, sillä Atlaksessa kirjaamissamme legendoissa molempien kerrotaan olevan jumalien kädenjälkeä. Se, miten, siihen en osaa vastata ainakaan vielä asiaa tutkimatta lisää."
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Paikallistietoutta

Post by Kide »

Haltiamies ei näyttänyt järin iloiselta siitä, ettei hän päässyt heti aamiaiseensa käsiksi, mutta olettamansa poishäätävän kädenheilautuksen sijaan Ghilann saikin vastauksen. Aleon kertoma ei ollut aivan sitä, mitä majatalon pitäjä oli toivonut, mutta huomattavasti tyhjää parempi. Jopa heidän pieneen, kaukaiseen kyläänsä oli matkaajien mukana kulkenut tieto Phoebea kohdanneesta katastrofista, jonka aiheuttajana huhuttiin olleen lohikäärmeen. Ghilannin ilmeestä näki, ettei hän ymmärtänyt kuinka heidän ikivanha patsaansa voisi mitenkään liittyä kaukana olevan kaupungin tämän hetken tapahtumiin, mutta hän hymyili lopuksi kiitollisena.
"Toivottavasti asia selviää ja kenties mekin täällä kylässä saamme vielä tietää mikä merkitys patsaalla on", Ghilann totesi ja todellakin toivoi, että mikäli tämä kaikki jotenkin olikin totta ihmeellisyydestään huolimatta, tämä haltiaherra palaisi vielä kylään kertomaan löydöksistään.
"Hyvää ruokahalua, herra Om'arda", Ghilann lisäsi sievästi niiaten ennen kuin poistui antaen Aleolle ruokarauhan.

"Onkohan tämän vuoden omenoissa jotain vikaa, vai mistä näitä omituisia matkalaisia nyt putkahtaa..." Ghilann mietti takaisin tiskin taakse kävellessään. Se toinen erikoinen tapaus sentään oli liikkeellä yksin, joskin oli jo aiheuttanut hyvin paljon hämmennystä sekä erikoisen asunsa kuin myös kysymystensä suhteen, eikä Ghilann uskonut tämän seurueen ensisilmäyksellä käyttäytyvänkään yhtä oudosti. Olihan tämäkin herra suurlähettiläs hyvin asiallinen, vaikka ajatukset ehkä menivätkin jokseenkin outoja reittejä. Eikä kukaan heistä ollut sentään pukeutunut haarniskaan kuin sotaan lähdössä, toisin kuin se yksinäinen matkalainen. Ghilann puisteli päätään mustat hiukset hulmuten miettiessään kaikkea viime päivinä kuulemaansa ja näkemäänsä, ennen kuin palasi takaisin töidensä pariin.
Locked