Punaista ja mustaa

Glamouria, livemusiikkia, ja täynnä tuntemattomia oleva juhlasali herkullisine ruokineen ja päihdyttävine drinkkeineen odottaa! Astu siis sisälle naamiaisteemaisiin tanssiaisiin, ja unohda arkesi hetkeksi tässä vaihtoehtoiseen Ceresin todellisuuteen sijoittuvassa tapahtumassa.
User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 620
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Punaista ja mustaa

Post by Tinanja » Sun Nov 25, 2018 3:06 pm

Yksi palvelusväestä avasi oven Ingvildille, joka oli vain hetkeä aiemmin astunut vankkureista alas kävelläkseen sisälle suureen, hyvin kauniiseen taloon. Nainen vain niiasi ja nyökkäsi lyhyesti kiitokseksi astellessaan korkojensa kopinan saattelemana peremmälle musiikin ja muiden vieraiden sekaan tietäen tasan tarkkaan, että hän asuineen tulisi kääntämään tänään katseen jos toisenkin. Ingvild nautti tälläisistä tapahtumista, joissa saattoi piilottaa henkilöllisyytensä lisäksi kaikkitavoitteensa. Ei tarvinnut esittää mitään tai pitää tavoitteita mielessään ties missä tilanteissa, vaan sai nauttia musiikista, seurasta sekä hyvästä ruuasta ja juomasta. Tänne oli hyvä kadota kaikkien sekaan, ehkä tanssia muutamat tanssit, flirttailla hyvännäköisten miesten kanssa sekä nauttia illasta. Oli myös onnekasta, että nämä tanssiaiset olivat samalla naamiaiset -Ingvild oli ottanut asussaan kaiken hyödyn irti lähes punaisista hiuksistaan, ja teettänyt itselleen maskin, joka punavalkoisuudellaan kuvasi kettua. Kevyt naamio peitti nenän, kapeita silmäreikiä lukuunottamatta. Siitä naamio kapeni lähemmäs korvia, ja hiusten sekaan. Hiuspantaan kiinnitetyt korvat päälaella viimeistelivät naamion, ja hiukset oli pujoteltu kauniille, runsaalle nutturalle naisen takaraivolle joidenkin hiussortuvien kehystäessä kasvoja. Tulipunainen huulipuna ja korostetut poskipäät saivat kasvonpiirteet näyttämään kapeammilta, ja sopimaan erittäin hyvin naamioon - sekä tämän asun teemaan. Yllään Ingvildillä oli huulipunaan sointuvan punaisen värinen mekko, jonka tarkat yksityiskohdat olivat lähes valkeita luoden kontrastia muutoin niin rohkean väriseen asuun.

Koko mekko näytti olevan tehty pelkästään Ingvildiä varten: se korosti naisen kehon parhaita puolia, ja liikkeessä illuusio siitä ei ainakaan häiriintynyt. Mekko jätti olkapäät paljaiksi, mutta hihat jatkuivat olkavarren puolestavälistä aina lähemmäs rannetta leveten alaspäin. Korsettimainen yläosa kavensi lanteita ja korosti rintoja, eikä paljasta ihoa anteliaasti esittelevä kaula-aukko mekossa ainakaan vähentänyt sitä kuvaa. Yksityiskohtaiset, valkeat ja kullanväriset koristeet punaisessa mekossa, hillityn röyhelön ja pitsin seassa loivat yläosaan eleganttia juhlavuutta. Mekko ei ollut kovin alaspäin levenevä, mutta kangasta siinä oli paljon: Ingvildin kävellessä laskosten välistä pilkisti valkeaa kangasta, ja hetkittäin mekon helma oli lähes kokonaan punavalkea. Toisinaan rohkea halkio vilautti jalkaakin sen verran, että katsojan mielenkiinto pysyisi yllä. Kangasta oli lisäksi kerätty kauniiksi, koristeelliseksi rusetiksi kohtaan, jossa alaselkä alkoi vaihtua lantioksi ja jaloiksi. Muutamat kullanväriset sormukset, roikkuvat korvakorut ja yksinkertainen, kaunis riipus kaulassa koristivat lisäksi Ingvildin olemusta naisen kävellessä tanssiaissalin läpi. Hän otti ohimenevältä tarjoilijalta lasin juoma aitselleen, maistaen sitä hitaasti, hymyillen vastaantulijoille ja iskien toisinaan jollekulle silmääkin.

Voi kyllä, illasta tulisi vielä mukava, nainen ajatteli hymyillen.

User avatar
Kide
Posts: 485
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Punaista ja mustaa

Post by Kide » Wed Nov 28, 2018 7:41 pm

Ezram oli empinyt, kun hänelle oli tarjottu erilaista iltaa töiden parissa. Iltaa, jota hän ei viettäisikään armeijan vaatteissa muita samannäköisiä komentaen, vaan pukuloiston seassa valtavassa kartanossa muutaman valitun toverin kanssa. Kun Ezram asteli loisteliaan pihan poikki neljän ystävänsä kiiltävänmustat saappaat takanaan soratiellä rahisten, empi hän edelleen. Hänen kuvitelmissaan luvassa olisi pitkästyttävää seisoskelua väentungoksen lämmittämässä tilassa hiostava maski naamalla. Jos hän olisi jäänyt paimentamaan harjoituksia, olisi hän sentään saanut seisoa raikkaassa ulkoilmassa. Mutta tämän homman piti olla jonkinlainen kunnia, ja olihan se toki vaihtelua, joten mies loihti hymyn kasvoilleen palvelijan avatessa hänelle oven.
Viisi mustapukuista miestä jäivät seisomaan puolikaareen kartanon valtavaa, tyhjää tanssisalia ihmettelemään ja odottamaan vieraiden saapumista. Ja kun väkeä alkoi virrata lähes tasaisena tahtina sisään, levittäytyivät miehet muutaman sanan vaihdettuaan ympäri kartanoa valvomaan tanssiaisia.
"Tarkoitus on valvoa, mutta myös sulautua. Herra Whittin toive on, että olette kuin osa vieraita. Nyt on lupa viihtyä ja viihdyttää, seurustella ja tanssia, kunhan vain pidätte myös silmänne auki ongelmien varalta." Ezram muisteli heidän saamiaan ohjeita eikä hänen pian enää tarvinnut yrittää pitää hymyä kasvoillaan vaan se pysyi siellä luonnostaan, kun nuori mies katseli etenkin naisten pukuloistoa. Vartalon kaaria hyväileviä asuja, melkein liikaakin paljastavia kaula-aukkoja ja kaiken vain kiinnostavammaksi tekeviä naamioita. Hänen oma yksinkertainen musta nahkanaamionsa, joka ulottui otsan puolivälistä poskipäille ja puolittain nenän päälle, ei pian tuntunut enää niin vastenmieliseltä. Mies tuskin enää muisti koko kapistusta seuraillessaan nimettömyydessään lähes mystisiltä tuntuvia vieraita.
Ezram väisti ohitseen käsikynkässä purjehtivaa naisjoukkoa muodollisesti nyökäten ja oli jo hipaissut kengänkannoilla toisiaan ennen kuin ohjesanat kaikuivat uudelleen hänen päässään. Tarkoitus oli sulautua, eikä huutaa eleillä armeijan läsnäoloa. Mies nykäisi takkiaan helmasta paremmin istuvaksi ja lupasi itselleen karistaa armeijan muodollisuudet mielestään täksi illaksi. Hänen reisien puoliväliin yltävä musta, tyköistuva takki oli napitettu edestä kokonaan kiinni, jolloin sen alla oleva tumma liivi, joka oli peitetty kultaisilla kirjailuilla ja pienillä punertavilla yksityiskohdilla, jäi piiloon. Tosin samanlainen, mutta hillitympi kultainen kirjailu jatkui takin napituksen ympärillä koko miehustan matkalta ja kurotteli viimeisiä kiemuroitaan korkeaksi taitettuun kaulukseenkin. Myös taitetut hihansuut olivat saaneet oman osansa kultaisista kuvioista. Punainen, yksinkertaisesti kaulalle kietaistu ohut huivi pilkisti vain hieman esiin. Takista alaspäin sen sijaan Ezramilla oli yllään pelkää mustaa: suorat mustat housut, joiden lahkeet uppoutuivat heti polven jälkeen alkaviin pikimustiin, kauniiksi kiillotettuihin saappaisiin. Armeijan viisikolla oli kaikilla samanlainen asu. Housut ja kengät heiltä löytyi ennestäänkin, mutta takit heille oli teetetty tätä tilaisuutta varten ja "mahdollisia tulevia tilanteita varten". Mittatilauksesta huolimatta Ezram joutui pyörittelemään tuon tuostakin leveitä harteitaan, jotka venyttivät hieman liiankin tiukasti istuvan takin saumoja. Hän oli odottanut jotain yksinkertaista, mutta laadukasta, jolla heidän sulautumisensa mahdollistettiin, mutta räätäli ei ollut nähtävästi malttanut olla käyttämättä mantereen symbolin värejä. Onneksi tosin näinkin hillitysti, jottei heidän tehtävänsä ollut täysin mahdoton. Eikäpähän mantereen symbolin käyttäminen tälle viisikolle kuulunutkaan - ainakaan vielä.

Annettuaan silmiensä kieppua tanssilattian vallanneiden, kauniin aaltoilevasti liikkuvien vieraiden seassa hetken Ezram päätti ottaa seuraavan askeleen kohti joukkoon sulautumista; juoman. Hän kiristi niskaan mustalla nauhalla sitomansa poninhännän tiukemmalle ja nykäisi takkiaan jälleen parempaan asentoon. Sentään vain takki tuntui liian tiukalta, hiertävät housut olisivat olleet kieltämättä paljon tympeämpi ongelma.
Ezram suuntasi lähintä tarjoilijaa kohti, mutta napattuaan lasillisen tuon tarjottimelta hänen huomionsa varastikin jokin muu kuin tanssilattian pyörteet; loistavan punaiseen mekkoon sonnustautunut neiti erottui hillitympien sävyjen seasta kuin kultakala harmaakylkisten eväkkäiden joukosta. Ehkä täällä saattoikin viihtyä, Ezram mietti hänen askeleiden kulkiessa jo naista kohti.
"Joko joku haluaa löytää teidät muiden seasta helposti tai neidillä on mahdottoman hyvä maku. Toivoisin jälkimmäistä, mutta rahani laittaisin likoon ensimmäisen puolesta", Ezram totesi kevyesti virnistäen pysähdyttyään Ingvildin vierelle. Hän saattoi vain toivoa, että ehtisi juttelemaan naisen kanssa edes hetken, ennen kuin tuon puoliso kaappaisi vaimonsa taas matkaansa, kuten Ezram oletti. Hänen antoi katseensa kierrellä vain naisen naamiolla ja asun kruunaavissa korvissa, vaikka oli kauempaa huomannut myös alempaa löytyvän useampia katseen kiinnittäviä yksityiskohtia, joihin olisi mielellään palannut.

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 620
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Punaista ja mustaa

Post by Tinanja » Thu Nov 29, 2018 6:53 pm

Ingvildin huomio oli liikkunut puolihuolimattomasti muissa vieraissa, mutta myös soittajissa, tarjoilijoissa ja ennen kaikkea suuressa tanssiaissalissa. Harva paikka saattoi kehuskella tämänkaltaisella koreudella ja huolittelulla, eikä nainen laittanut kaikkea tätä hienoutta lainkaan pahakseen. Hän maistoi hitaasti raikasta, hyvin laadukasta juomaansa, kun kuuli sivultaan matalan äänen. Ingvildin maalatuille huulille levisi hymy tämän kääntyessä katsomaan tulijaa, joka paljastui tummiin sonnustautuneeksi mieheksi. Hitaasti hänen sanojensa aikana naisen katse vaelteli tuon päästä varpaisiin ja takaisin juuri, kun tuo lopetti. Häntä puhutellut mies oli pukeutunut yksinkertaisen kauniisti koristeltuun asuun, mustaan ja kultaan. Punainen huivi vilahti tämän vaatteiden lomasta tuoden vähän lisää ryhtiä asuun. Ingvild ei jaksanut kuvitella, kuinka kauan tämän jaloissa olevia saappaita oli puhdistettu ja kiillotettu tilannetta varten. Suoraselkäisyys ja hyvin hillityt eleet saivat Ingvildin maskinsa takana hieman kohottamaan kulmiaan, kun hän ei osannut laittaa arviotaan tuosta oikeastaan vielä mihinkään. Mutta yhtä kaikki - miesseura oli aina tervetullutta.

Tuon miehen lopettaessa keskustelunaloituksensa hymy Ingvildin kasvoilla vähän levisi, ja hän niiasi kohteliaasti, mutta samalla ehkä vähän ilkikurisestikin tälle. Toki liike tarjosi varmasti hyvän näköalan avaraan kaula-aukkoon, mutta lasista vapaalla kädellä käännetty helma vilautti myös sopivasti paljasta reittä ja näytti kauniita korkokenkiä Ingvildin jaloissa.
"Jos te, hyvä herra, olette se, joka minua täältä etsii, ette ole vielä hukanneet rahojanne", ilkikurinen hymy nousi Ingvildin huulille tämän noustessa niiauksestaan takaisin täyteen pituuteensa. Eiköhän tästä ainakin tanssin saisi vielä illan aikana, nainen mietti maistaessaan hieman juomaansa kirkkaasta lasista. "On kunnia tavata teidät, herra", nainen sanoi sitten nyökäten vielä tuolle hymyn säteillessä edelleen naisen kasvoilla.

User avatar
Kide
Posts: 485
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Punaista ja mustaa

Post by Kide » Fri Dec 07, 2018 9:47 am

Ezram huomasi heti, ettei tämä nainen niiannut hillitysti kuin nuoret tyttöset, vaan esitteli avujaan huolettomalla ilkikurisuudella saaden Ezramin suupielet nytkähtämään hieman ylöspäin, kun tämä tarttui mahdollisuuteen ja antoi oman katseensa sivellä naista ylhäältä aina siroihin korkokenkiin asti. Myös Ingvildin vastaus vahvisti Ezramin mielikuvaa vahvasta persoonasta, jonka korvien välissä tapahtui muutakin liikettä kuin silmien räpsytystä ja se jos jokin oli virkistävää tällaisissa piireissä. Eikä edes miestä odottamassa mustasukkaisesti nurkan takana - ehkä täällä tosiaan saattoi viihtyä.
"Kunpa vain olisin tiennyt mitä etsiä, niin olisin tullut jo paljon aiemmin", Ezram totesi vastaten Ingvildin virneeseen omallaan. Ehkä hänkään ei vielä ollut tallannut kaikkea karismaansa armeijan mutaan, kun ei ollut onnistunut säikyttämään moista naista matkoihinsa heti. Toki siisti poninhäntä, pois leikattu parta ja tällainen asu tekivät jo paljon.
Kunnia alkoi Ezramista tuntua hänestä aina vain kauemmaksi liukuneelta käsitteeltä, mutta hän ei antanut ajatuksen heijastua kasvoilleen. Niin omituiselta kuin se tuntuikin, tänään hän voisi laittaa armeijan velvoitteet taka-alalle ja olla kuin kuka tahansa. Kunhan pitäisi silmänsä auki, kuten oli luvattu.
"Kunnia on ehdottomasti minun puolellani, neiti. Mutta nimettömyys lienee jonkinlainen teema täällä", Ezram sipaisi maskinsa alareunaa, "joten sanokaa vain Ezram. Palveluksessanne, hyvä neiti..?" Ezram vastasi kevyesti kumartaen, nosti Ingvildin käden omaansa ja suikkasi kämmenen yläpuolelle ilmaan suukon. Käden päästettyään hän suoristautui katsomaan naista odottavasti.

Esittelyjen jälkeen Ezram maistoi viimein haalean kullankeltaista juomaansa, jonka täyteläisen hedelmäinen maku yllätti iloisesti. Väristään päätellen hän oli odottanut juomaa laimeaksi, tai ainakin laimennetuksi, mutta läpikuultavan vaaleasta sävystään huolimatta siihen oli saatu upotettua puolen hedelmätarhan maut.
"Onko neiti ehtinyt käymään vielä parvella?" Ezram kysyi tarjoten käsivarttaan Ingvildille. Jos tällainen neito oli täällä ilman seuralaista, Ezram todellakin tarttuisi mahdollisuuteen.
"Uskoisin sieltä avautuvan lumoavan näyn tanssijoiden pyörteisiin", mies lisäsi hymyillen. Lisäksi hänelle avautuisi mahdollisuus tyhjentää viinilasi jos toinenkin ja kerätä rohkeutta kysyä neitiä tanssimaan.

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 620
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Punaista ja mustaa

Post by Tinanja » Mon Dec 10, 2018 6:14 pm

Ilkikurinen hymy Ingvildin kasvoilla levisi vähän lisää naisen huomataessa että hänen keskustelukumppaninsa vastasi hänen hymyynsä omalla virneellään. Tästä voisi kieltämättä tulla ihan viihdyttävää - eihän tuo vaikuttanut lainkaan niin vakavalta miltä ensisilmäyksellä olikaan vaikuttanut. Mutta yhtä kaikkea, tämä nostatti vastauksellaan hymyn naisen huulille, ja hän voisi hyvin lähteä tähän leikkiin mukaan… katsomaan mihin tämä menisi. Hänellä ei ollut nimittäin aikomustakaan tylsistyä koko iltaa yksin täällä parin viinilasillisen kanssa. Nyt pieni hiljaisuus antoi myös aikaa tarkastella tuota paremmin päästä varpaisiin. Taakse poninhännälle vedetyt hiukset, kiillotetut saappaat, tarkkaan suoristetut vaatteet, vaikka mustia olivatkin, loivat kyllä tiettyä arvokkuutta tuon naamion takana piilottelevan miehen olemukseen.

“Ingvild”, nainen vastasi tuon kysymykseen hymyillen, kun tuo päästi hitaasti hänen kädestään irti. Pieni silmänisku korosti vain vastausta. “Erittäin miellyttävä tavata teidät… Ezram”, no, jos tuo kerran halusi että he sinuttelisivat toisiaan, niin hän voisi hyvin jatkaa tällä samalla linjalla.

Ingvild vastasi leveällä hymyllä ja lyhyellä, hyvin hallitulla päänpudistuksella Ezramin kysymykseen siitä, oliko hän jo nähnyt parven. Vastahan hän oli saapunut tänne! Tuon toki sitä ei tarvinnut tietää, joten lyhyt, pienen hymyn siivittämä päänpudistus aloitti vastauksen tuolle miehelle, joka juuri oli esitellyt itsensä Ezramiksi.
“Ikävä kyllä en ole nähnyt vielä parvea tai sen loistetta”, Ingvild vastasi sitten, mutta ojensi kättään Ezramia kohden. “Mutta näkisin sen mielelläni… ja olen varma, että näin komea seura varmasti tekisi kokemuksesta vieläkin loisteliaamman”, voi kyllä, hän tiesi nuoleskelevansa tuota tällä kommentillaan, mutta eikö se ollut tarkoituskin? Ehkäpä tuo… hieman varautunut mies vielä kehtaisi pyytää hänet tanssilattiallekin jossain vaiheessa iltaa? Siitä voisi tullakin mielenkiintoista varsinkin, kun tuolla ei näyttänyt olevan mitään hänen… asunsa parhaimpien puolien esittelyä vastaan.

User avatar
Kide
Posts: 485
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Punaista ja mustaa

Post by Kide » Sat Dec 15, 2018 4:06 pm

Ingvild. Kaunis nimi kauniille neidille, Ezram mietti naista katsellessaan. Tuon pudistaessa päätään hänen kysymykselleen tanssisalin parvesta, heiluivat nutturalta irti jätetyt punaiset kiharat viehkeästi kapeiden kasvojen molemmin puolin varastaen Ezramin huomion. Naisen hiuksethan hohtivat lähes yhtä punaisena kuin tuon huulet. Ezram ei saattanut muistaa milloin olisi viimeksi nähnyt tällaista punapäätä, jonka hiukset hohtivat vaaleassa tilassa ja runsaassa valaistuksessa upeasti eri punaisen sävyissä.
"Luulen, että se olette te, neiti Ingvild, joka tulee tekemään kokemuksesta paljon paremman", Ezram vastasi virnistäen ja kohotti hieman käsivarttaan, jotta Ingvild saisi vaivattomasti pujotettua kätensä sen ali. "Eiköhän siis mennä." Ezram lähti luotsaamaan heitä portaita kohti, raivaten hienovaraisesti tietä toistensa lomassa tungeksivien vieraiden seassa. Päästyään majesteettisen leveät portaat ylös asti he saivat huomata, etteivät olleet ainoat parven näkymiä ihailemaan tahtoneet. Hetken ympärilleen katseltuaan Ezram löysi kuin löysikin katseellaan pienen tyhjän raon saliin avautuvan, mitä kauneimmin kaiverruksin koristellun kaiteen vierestä, ja kuljetti Ingvildin sinne. Hän ojensi käsivarttaan, josta Ingvild piteli kiinni, kaidetta kohti ohjaten naisen ottamaan parhaan katselupaikan saliin, ja jäi itse takaviistoon puolittain vieressä näkyä katselevan pariskunnan ja puolittain Ingvildin taakse. Ainakin hän sai hyvän syyn kumartua melkein Ingvildiin kiinni nähdäkseen itsekin. Mutta yhtä paljon kuin hänen huomiotaan varasti naisesta hehkuva lämpö, veti sitä puoleensa myös alas avautuva näky.
"Ei ihme, että puolet vieraista ovat pakkautuneet tänne", Ezram totesi itsekin yllättyneenä näyn kiehtovuudesta. Hän oli piipahtanut parvella tovereidensa kanssa heti aluksi, mutta ennen kuin vieraita oli juuri saapunut saati tanssiminen alkanut. Ezram ei voinut sanoa liiemmin koskaan välittäneensä turhasta prameudesta ja tällaisesta mahtipontisuudesta, mutta tällainen kartano ylväästi koristeltuna sekä kukin että vierain ja yhdistettynä kauniiseen musiikkiin oli hänenkin aistejaan hivelevä tapahtuma. Varsinkin, kun jollain omituisella tuurilla hän oli onnistunut saamaan seurakseen tällaisen neidon.
Parin siemauksen jälkeen Ezram sai jo oman lasinsa pohjan näkyviin ja huomasi ettei Ingvildinkään pitelemää juomaa ollut paljoa jäljellä. Jos täällä jotain olisi pitänyt muuttaa, niin juomalasien kokoa. Onneksi apu löytyi läheltä Ezramin kurkistaessa taakseen, ja pienellä käden heilautuksella vähän matkan päässä puikkelehtiva tarjoilija muutti suuntansa heitä kohti.
"Maistuisiko neidille uusi lasillinen?" Ezram kääntyi kysymään Ingvildiltä, hipaisten naisen käsivartta ojentaessaan omaansa poimiakseen Ingvildinkin melkein tyhjentyneen lasin. Pian kaksikolla oli jo käsissään uudet, täydet lasit ja tarjoilija lähti taiteilemaan takaisin väen sekaan tasapainotellen kahta uutta tyhjää lasia tarjottimellaan.

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 620
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Punaista ja mustaa

Post by Tinanja » Sat Dec 22, 2018 2:08 pm

Ingvild vastasi leveällä, lämpimällä hymyllä Ezramin kommenttiin siitä, että ilta olisi valoisampi hänen seurassaan. Tuo ainakin osasi nuolla saappaita täällä, ehkä muussakin elämässään? Ingvildin kasvoille levinnyt hymy levisi vähän enemmän tämän kävellessä hyvin hallituin, kevein askelin Ezramin vierellä portaikkoa kohden. Korot kopisivat lattiaa vasten, mutta sitä oli lähes mahdoton kuulla siinä kaiken musiikin, väenpaljouden ja keskustelun seassa. Ingvild tosin otti jokaisen vastaantulevan katseen vastaan sillä samalla arvolla, ilkikurisuudellaan, jolla Ezraminkin kanssa oli vielä hetkiä aiemmin jutellut. He löysivätkin pian paikkansa kaiteen viereltä. Tanssilattialle avautuvassa näkymässä oli kieltämättä jotain romanttisen kaunista: tanssivia pareja, koristeita ja valoja näiden yläpuolella... ja kaunista musiikkia askelten tahtia ohjaamassa. Maagikko ei ainakaan katunut päätöstään lähteä viettämään mukavaa iltaa tänne.
"Tämä kieltämättä on kaunis paikka...", naisen katse vaelteli tanssilattiassa, koristeissa ja kohosi hitaasti takaisin Ezramiin, jolle nainen hymyili leveästi, silmää vähän iskien. "Valitsit hyvän paikan täältä ylhäältä."

Tyhjä viinilasi vaihtui pian täydempään, eikä Ingvild voinut olla huomaamatta, että Ezramille viini kyllä maistui. Ehkä se rohkaisi tätä pyytämään häntä vielä jossain vaiheessa iltaa tanssilattiallekin? Ingvild maistoi hitaasti viiniään, katsellen jälleen muitakin juhlissa olijoita hetkellisesti ennen kuin käänsi katseensa takaisin Ezramiin.
"Taisimme päästä jo yhteisymmärrykseen siitä, että minä en odota... muita seuralaisia tänne, mutta... entä sinä? Oletko itseksesi täällä?"

User avatar
Kide
Posts: 485
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Punaista ja mustaa

Post by Kide » Tue Jan 01, 2019 7:16 pm

Oli helppo uppoutua viinin rentouttamana niin musiikkiin kuin näkymiin sekä alhaalla tanssisalissa että lähempänä. Ezram ymmärsi saavuttaneensa tavoitteensa rentoutua ja sulautua vasta, kun Ingvild kysyi hänen mahdollisesta seurastaan. Mies oli todellakin onnistunut hetkeksi unohtamaan, miksi edes oli täällä.
"Niinkin voisi sanoa. En tosin tullut yksin, mutta seuraani ei myöskään odoteta muualla." Jollei kukaan saisi päähänsä häiritä tätä tapahtumaa. Ezram ei edes ajatellut kuinka oudoilta hänen sanansa saattoivat kuulostaa, ei ennen kuin oli ne lausunut. "Tarkoitan siis, että ystäväni osaavat vallan hyvin viihdyttää itseään." Sitä tuskin voitiin sanoa parannukseksi miehen edelliseen toteamukseen verrattuna ja syy löytyi hänen vieressään hohtavista punaisista hiuksista ja maskin alle piilotetuista siroista kasvoista.
"Niin hyvät näkymät kuin täältä onkin, kenties haluaisit päästä itsekin kokeilemaan miltä meno tanssilattialla näyttää?" Ezram vaihtoi aihetta nopeasti alas saliin vilkaistuaan. Hän käänsi katseensa takaisin Ingvildiin. "Voin ainoastaan luvata parhaimmista yrityksistäni huolimatta astuvani neidin varpaille, mutta jos olette valmis ottamaan sen riskin..." Ezram kumarsi toinen käsi selän takana ja tarjosi toista kämmen avoinna Ingvildin eteen. Ehkä ei ollut etiketin mukaista hoitaa tanssiin pyyntöä, kun he eivät vielä olleet lähelläkään tanssilattiaa, mutta Ezram taluttaisi Ingvildin kädestä alas ja tanssilattialle asti enemmän kuin mielellään.

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 620
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Punaista ja mustaa

Post by Tinanja » Wed Jan 16, 2019 9:59 am

Ezramin sitä epäröintiä, hassusti valittuja sanoja ja selittelyä tämän jälkeen hänen kysymykseensä miehen seurasta näissä tanssiaisissa saattoi sanoa kieltämättä jopa söpöksi. Ainakaan tämä ei kommenttiensa ja vastauksiensa perusteella todennäköisesti viettänyt aikaansa kapakoissa ja muissa nimeltä mainitsemattomissa juottoloissa naisia vikitellen - siihen tuolla nuorellamiehellä ei näyttänyt olevan lainkaan rutiinia. Mutta se ei missään tapauksessa ollut illan viettämisen kannalta huono juttu - kohteliaisuudet ja sanojen hakeminen, niiden selittäminen ja turhankin suoraselkäinen ja vaikea olemus vain saivat Ingvildin hymyilemään valloittavasti Ezramille tämän sanojen myötä. Ehkä olisi aika vähän suorasukaistaa keskustelua ja katsoa, paljonko tuon siististi pukeutuneen nuoren miehen rajoja saattoikaan venyttää.
"Siinä tapauksessa en tunne huonoa omaatuntoa, jos varaan seurasi loppuillaksi...", Ingvild hymyili vhänä tyhjentyneen viinilasinsa takaa laskiessaan sen hitaasti huuliltaan. Punaisiksi maalatuissa huulissa ei näkynyt jälkeäkään siitä, että nainen oli juuri juonut viiniä - ne näyttivät yhtä huolitelluilta kuin Ingvildin tänne saapuessaan.

Ingvild sai tyhjän viinilasinsa juuri sopivasti työnnettyä ohimenevän tarjoilijan tarjottimelle, kun Ezram näytti keränneen viininjuonnillaan sopivasti rohkeutta kysyäkseen häntä tanssimaan. Siinä oli jotain samaa kuin aiemmassa selittelyssä, joskin suoraselkäinen ja selkeästi harjoiteltu kumarrus peitti sen. Pieni kulmien kuristus Ingvildin osalta katosi samantien kun se oli siihen ilmaantunutkin hymyn tieltä Ingvildin nyökätessä ja tarttuessa miehen käteen.
"Enköhän minä voi ottaa sen riskin näin komean nuorenmiehen seurassa tanssilattialla", naisen hymy muuttui hetkeksi kieltämättä ilkikuriseksi Ezramin kääntyessä ja lähtiessä johdattamaan häntä kohti portaikkoa.

Maagikko ei edes peitellyt sitä, että oli väkijoukkoa hyväksikäyttäen muutaman kerran ennen portaita painautunut vähän turhankin lähelle Ezramia, ja mukamas hakenut tasapainoaan tarjoten hyvän näköalan mekon avarasta kaula-aukosta sisään - ja kaikki tämä hymy huulillaan. Ingvild tosin väljempiin portaisiin Ezramin rinnalla päästyään oli jo suoristanut selkänsä ja pienestä haparoinnista ei näyttänyt olevan tietoakaan tämän astellessa punaisessa mekossa mustiin pukeutuneen miehen rinnalla alas tanssilattialle musiikin säestäessä heidän eeppistä matkaansa.
"Olen varma, että illasta tulee vielä ikimuistoinen", Ingvild sanoi laskiessaan toisen kätensä Ezramin olkapäälle tanssilattialla ja seuraavan kappaleen alkuaskeleiden aikana jo silmää iskiessään painautuessa vähän lähemmäs tuota. Tämä olisi varmasti yksi illan kohokohdista ainakin Ingvildin silmissä - ne tunnit tansseja opetellessa eivät varmasti olleet menneet hukkaan, kun palkinto niistä oli tanssia tälläisissä juhlissa komean, hymyilevän miehen kanssa.

User avatar
Kide
Posts: 485
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Punaista ja mustaa

Post by Kide » Mon Jan 21, 2019 8:30 pm

Ezram ihmetteli mistä oli ansainnut tällaisen onnen, että oli törmännyt juuri Ingvildiin, kun hän katseli naisen ilkikurista hymyä heidän lähtiessään puikkelehtimaan alakertaan. Ezram ei pistänyt myöskään lainkaan pahakseen tuntiessaan naisen painautuvan ajoittain lähemmäs heidän etsiessään parveilevien vieraiden seasta tietä portaikkoa kohti. Päin vastoin mies vain tiukensi otettaan naisesta aina tuntiessaan tuon hivuttautuvan lähemmäs, nauttien punaisten hiusten tuoksusta ja mekon anteliaasta miehuksesta.

"Sinun kanssasi en epäile sitä hetkeäkään", Ezram vastasi Ingvildille leveä hymy kasvoillaan, heidän päästyään tanssilattialle. Mies saattoi vain toivoa onnensa jatkuvan ja seuraavan kappaleen olevan temmoltaan ja tyyliltään edes jokseenkin tuttu. Ehkä kauan sitten osana opintoja opetellut tanssiaskeleet palautuisivat hänen mieleensä tarpeeksi sulavasti, jotta Ingvild voisi nauttia tanssista. Kukapa olisi uskonut, että Ezram Barragan tuli tanssineeksi muun kuin miekkansa kanssa.
Ezram kiepautti kätensä pehmeästi Ingvildin selän taakse ja antoi naisen valita hänelle sopivan tanssiasennon, joka paljastui hyvin läheiseksi. Se vain sopi Ezramille, joka ei saanut leveällä hymyllä varustettua katsettaan irti Ingvildin leikittelevästä ilmeestä.
Ezramin onni jatkui ja seuraava kappale kuulosti etäisesti tutulta. Lihasmuistiaan pienestä pitäen käyttämään tottunut mies löysi oikeat askeleet yllättävän nopeasti, ja onneksi vieressä pyörivistä pareista saattoi nopeasti varastaa mallia. Eivätkä Ingvildin sirot korkokengätkään joutuneet suurten saappaiden tallaamiksi. Pikku hiljaa Ezram saattoi sanoa jopa nauttivansa Ingvildin läheisyyden ja naisen katselun lisäksi itse tanssistakin. Olihan siinä jotain kiehtovaa, musiikin ja liikkeiden yhteensulautumisessa.

Ensimmäinen kappale läheni jo loppuaan, kun toinen tanssin aaltoihin uppoutunut pari pyörähteli turhankin huolimattomasti ja lopulta tanssiparinsa silmiin unohtunut mies törmäsi olkapäällään Ezramin selkään. Myös Ezram oli antanut viinin, musiikin, tanssin ja etenkin Ingvildin imaista itsensä unohtamaan alkuperäisen syyn hänen täällä ololleen, mutta törmäys napsautti sotilaan ajatukset hetkessä takaisin miehen alkuperäiseen tehtävään. Ezramin refleksit tulivat selkärangasta eikä hän edes tajunnut niitä ennen kuin oli irrottanut toisen kätensä Ingvildin kädestä ja tavoitteli sillä kylkeään vyön korkeudelta samalla kun veti toisella kädellään naisen selkänsä taakse ympäri pyörähtäessään. Suuri koura puristi tyhjää ilmaa siinä missä miekan kahva tavallisesti odotti Ezramin tuiman katseen haroessa tanssijoita. Toisen miehen pahoittelu oli hukkua musiikin ja askelten kopinan alle, kun tuo jatkoi juuri häiriintymättä tanssiaan katse takaisin pariinsa palanneena, tuskin edes huomaten aiheuttaneensa toisen parin tanssin keskeytymisen. Ezram sen sijaan vilkuili ympärilleen poninhäntä heilahdellen kuin ei olisi voinut uskoa, että kyseessä oli pelkkä törmäys, pelkkä vahinko. Muut tanssijat heidän ympärillään jatkoivat askellustaan kuitenkin entiseen tahtiin eikä mikään viitannut suunniteltuun häiriköintiin. Ezram laski miekkaa tavoitelleen kätensä vierelleen samalla kun kääntyi ympäri ja nosti hieman hämmentyneen ja jopa häpeilevän katseensa Ingvildiin.
"Krhmm, pahoitteluni. Sallitteko meidän jatkaa siitä mihin jäimme?" hän kysyi varovasti, hieraisi hermostuneesti niskaansa ja tarjosi kättään uudestaan Ingvildille toivoen, ettei ollut säikäyttänyt seuralaistaan etsimään seuraavaksi itselleen vakaahermoisemman tanssiparin.

Post Reply