Palvelus

Meren rannalla, Lown lahden kupeessa sijaitsee maan suurin ja tärkein kauppapaikka on Dione, joka jakautuu useisiin eri kaupunginosiin aina rikkaiden suurista kartanoista pieniin, arvottomiin hökkeleihin sataman sivulla. Dionesta kulkija löytää kaiken laillisen ja laittoman, mikäli vain tietää, mitä etsii.
Post Reply
User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 587
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Palvelus

Post by Tinanja » Thu May 30, 2019 8:51 pm

Oli kulunut muutama päivä siitä, kun Valkoinen Lohikäärme oli jälleen saapunut matkaltaan Dioneen, ja olisi vain kaksi-korkeintaan kolme päivää siihen, että keula kääntyisi jälleen takaisin Drieneä kohtaan. Kaunis, mutta aivan liian painostavan kuuma ilma ei hidastanut työntekijöitä, jotka lastasivat jo ruumaa seuraavaa matkaa varten ja tekivät viimeisiä korjauksia laivaan. Aivan kuin jo normaalit rutiinit eivät olisi vieneet Saryan aikaa riittämiin, oli lisäksi tanssittava veitsenterällä uuden sopimuksen ja vanhojen… salaisten sopimusten kanssa puhumattakaan Rayashin veljen tekemisistä… Onneksi kaikkea sitä ei nyt tarvinnut ajatella, hänellä oli muitakin velvollisuuksiaan hoidettavanaan. Velvollisuudeksi kai tämänkin voisi laskea? Hänellä olisi hyvä tilaisuus yllättää Rayash positiivisesti… tai ainakin toivottavasti positiivisesti. Haltianainen kuitenkin oli varma, ettei saisi yksin asian eteen tehtyä mitään, Joten lyhyt koputus Mirayan valtaaman hytin ovelle oli terävä, ja vastauksen saatuaan Sarya astui sen kummempia kyselemättä sisälle hyttiin, työntäen oven perässään kiinni.
“Tarvitsen palveluksen”, Sarya ilmoitti sitten. Tervehdyksen virkaa toimitti ennen sanoja tehty lyhyt nyökkäys, mutta tapansa ja suorapuheisuutensa mukaan Valkoisen Lohikäärmeen perämies meni suoraan asiaan laivan toista kirjanpitäjää katsellen. Hän tarvitsisi apua ja tuo meikillä ilmettään kohentavaa, aina niin siististi mekkoihin pukeutunutta kirjanpitäjää parempaa neuvonantajaa tässä tilanteessa tuskin olisi. Haltianainen oli itse pukeutunut suoriin, mutta hyvin siisteihin mustiin housuihin, joiden lahkeet oli työnnetty nahkasaappaiden sisälle. Nahka tuon saappaissa oli kulunutta, varsi oli käännetty alaspäin puoleen sääreen. Vaikka nahka olikin ohutta, olivat kengät varmasti tässä kelissä lämpimät. Tummanvihreä hihaton paita oli sidottu vyötäisiltä kiinni asevyöllä, jolta roikkui naiselle tyypillisesti rahapussin lisäksi lyhyt, suora miekka, ja jonka alle oli työnnetty tupessaan puukko, mikäli töissä laivalla sitä tarvittaisiin. Asusta teki vähän säädyllisemmän ja siistimmän näköisen lyhyt, vyötäisille yltävä liivi, jonka väri oli musta, tai ainakin lähes musta.

“Eikä Rayash, Eldrin tai kukaan muukaan saa kuulla asiasta sanaakaan, ennen kuin päätän toisin”, tämä katsoi nyt vakavana Mirayaa sanojaan vielä tarkentaen, ennen kuin ilme hitaasti pehmeni, ja pieni, ensin tuskin huomattava hymy levisi haltianaisen kasvoille.
“Tarvitsen mekon… ja en sellaista osaa ostaa tai valita itse”, Sarya totesi sitten, vedettyään henkeä terävästi pariin kertaan ennen kuin avasi suunsa.
“Ja sinä… aina säästä ja paikasta riippumatta olet pukeutunut siistin edustavasti mekkoihin, kasvoja sopivasti meikillä korostaen, hiuksetkin aina järjestyksessä”, nainen hymähti. “Et varmaan olisi yhtään huonompi neuvomaan tässä asiassa”, Sarya lisäsi olkiaan kohauttaen.


//Mirayaa ja Kidettä odotellessa, pian myös Anlieta ja Alenaa ^^

User avatar
Kide
Posts: 459
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Palvelus

Post by Kide » Wed Jun 05, 2019 6:51 pm

Miraya naputti levottomasti sormiaan tummaan, kuluneeseen pöytään. Siniset silmät viuhtoivat edestakaisin lokikirjan ja parin sopimuksen välillä. Lisää papereita lojui pitkin pöytää melkein sen pinnan peittäen. Naisesta tuntui kuin hän olisi unohtanut jotain. Jättänyt jonkin seikan huomiotta, mitä ei enää löytänyt. Kaikki hänen aiempi kirjanpitonsa oli ollut lasten leikkiä tämän rinnalla. Ei ollut helppoa mahduttaa Valkoisen Lohikäärmeen uumeniin kolmenlaista tavaraa, joista vain yksi osa päätyi viralliseen kirjanpitoon. Sormet nousivat naputtamaan vuorostaan Mirayan otsaa kuin etsien tietoa hänen päänsä sisältä. Tietoa, jota ei vain tuntunut löytyvän millään. Oliko tässä jotain ristiriitaista vai kuvitteliko hän vain sen? Matkustaisiko seuraavalla matkalla Mirayan hytissä naisen itsensä sijasta muutama pino laatikoita hänen erehdyksensä takia?

Kipakka koputus hytin oveen ei ollut ainut asia, joka oli katkonut Mirayan ajatuksia. Hänen päässään pyöri edelleen tuon tuostakin muistot Drieneltä ja keskustelu Rayashin kanssa, mutta toisin kuin ne mietteet, sai koputus Mirayan nostamaan katseensa.
"Sisään?" Se oli pikemminkin kysymys kuin kutsu, sillä Miraya ei odottanut kenenkään kaipaavan häntä tänään täällä. Hänestä olisi yhtä vähän apua laivan huollossa ja tavaroiden lastaamisessa kuin niitä töitä tekevistä merimiehistä kirjanpidon edessä. Vaaleat kulmat kohosivatkin yllätyksestä, kun sisään harppoi Sarya. Mirayan otsalleen kohottama käsi laskeutui pöydälle ja sen takaa paljastui jo muutama kysyvä ryppy haltian pyynnön edessä. Missä ihmeessä Sarya tarvitsi hänen apuaan? Miraya nyökkäsi odottaen jatkoa, joka yllätti vieläkin enemmän. Salainen palvelus? Sentään joku tällä laivalla luotti hänen taitoonsa pitää salaisuudet.
Miraya ehti olla jo hetken huolissaan, kunnes pieni hymy pehmensi perämiehen ilmettä. Tämä ei ollutkaan niin vakavaa, vaikkakin muuttui entistä yllättävämmäksi Saryan kertoessa mitä hän tarvitsi. Miraya kallisti päätään ja pieni, toispuoleinen hymy kohosi hänen kasvoilleen. Tämä päivä alkoi näyttää heti paljon mielenkiintoisemmalta, ja Miraya oli hetkessä unohtanut kirjanpidolliset murheensa.
"Tämä läjä kähärää on harvoin järjestyksessä, mutta muuten saatat olla oikeassa", Miraya naurahti, mutta jäi sitten katsomaan Saryaa avoimen uteliaasti. Hän luuli arvaavansa mistä oli kyse ja olikin tavallaan oikeassa, mutta myös niin kovin väärässä. "Kyllä me sinulle mekko löydetään, mutta sitä ennen saan kai kuulla, kuka on tämä onnekas mies ja miksen ole kuullut hänestä aiemmin?" Miraya nojasi taaksepäin tuolillaan ja jäi kädet puuskassa tarkkailemaan Saryaa ilkikurinen virne kasvoillaan. Hän tiesi kyllä, ettei Sarya olisi ensimmäisenä jakamassa yksityiselämäänsä muiden korville, mutta se, että tämä haltia, jonka jalkoihin housut näyttivät lähes kasvaneen kiinni ainoana mahdollisena asusteena - syystäkin toki - oli valmis laittamaan rahojaan mekkoon kertoi siitä, ettei kyseessä ollut Saryan tuntien mikään hetkellinen vinksahdus. Tämähän oli Saryalta suoranaista omistautumista, joten mukana täytyi olla tunteita. Ja sellaisesta Miraya olisi toivonut kuulevansa jo aiemmin.
"Ja kyllä, lupaan ettei tästä kuule Rayash eikä kukaan muukaan", Miraya vielä lisäsi vakavana nostaen käden rinnalleen kuin pyhään lupaukseen, mutta jo ennen käden laskemista kaikki vakavuus naisen kasvoilla oli korvaantunut leveällä virneellä.

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 587
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Palvelus

Post by Tinanja » Wed Jun 05, 2019 7:36 pm

Sarya nojautui vasten Mirayan valloittaman hytin ovea vasten katsoessaan ensin niin vakavoituvaa kirjanpitäjää, jonka kasvoiulle nousi hitaasti pieni hymy hänen pyyntönsä edetessä. Pieni hymähdys irtosi tuon huulilta Mirayan kommentoidessa hiuksiaan, jotka eivät tämän mukaan olleet kovin järjestyksessä. Saryan omat, paksut ja pitkät hiukset olivat suoralla, niskasta alkavalla letillä ja roikkuivat silloinkin lähemmäs alaselässä. Muutama satunnainen hiussortuva oli eksynyt kehystämään haltianaisen kasvoja tämän kallistaessa päätään Mirayan seuraavalle kysymykselle. Olisihan tämä pitänyt arvata - tuo ei ilman lisäkysymyksiä suostuisi nostamaan takapuoltaan papereiden ja… lokikirjan? keskeltä. Tiesiköhän Rayash, että Miraya oli napannut lokikirjan mukaansa? Toisaalta, Sarya oli viimeksi kapteenin pöytälaatikoitaan penkoessaan nähnyt toisenkin mustan, nahkakantisen kirjan salapohjan alla, eikä kapteenilla muutoinkaan ollut tapana kirjata lokikirjaan mitään ylimääräistä. Mutta oli silti mielenkiintoista, miksi tuolla oli lokikirja edessään.
“Miehistä puheenollen, olen yllättynyt, että sinulla on Lohikäärmeen lokikirja edessäsi... “, totesi Sarya kulmiaan vähän kohottaen. Eikö Lohikäärmeen voinut laskea yhdeksi vaativaksi mieheksi, jos vertauskuvilla leikittiin tarpeeksi? Perämies asteli vähän lähemmäs ja nappasi Rayashin siistillä käsialalla täytetyn lokikirjan Mirayan muiden papereiden ja sopimusten keskeltä ja selasi sitä tottuneesti lukuja, aikatauluja ja kapteenin muita laivaa koskevia merkintöjä seuraten. Saryalla kun ei ollut aikomustakaan sanoa, kenelle aikoi esitellä mekkoa.
“Taidat laskea tästä lastin kokoa laivan tilavuuteen ja kantavuuteen nähden?” Sarya kohotti vähän kulmiaan Mirayalle laskien pian suljetun lokikirjan takaisin Mirayan eteen papereiden keskelle. “Unohdan, ettet ole ollut täällä niin kauaa pyörittämässä numeroita kuin Airdan”, nainen hymähti.

“Tulet kuulemaan loppuelämäsi siitä, jos joku muu kuulee tästä”, Sarya sanoi hiljaa, kohtalaisen vakavalla äänellä - tämä todennäköisesti toteuttaisi uhkauksensa, mutta silti pieni, ilkikurinen virne kohosi hitaasti tuon huulille aiheen vakavuudesta huolimatta.
“Joten… pitääkö meidän sopia tästä erillinen tapaaminen, vai ovatko sinun kontaktisi saavutettavissa näin normaaliin päiväsaikaan ilman ilmoitustakin?”

User avatar
Kide
Posts: 459
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Palvelus

Post by Kide » Sun Jun 09, 2019 3:14 pm

Miraya jäi odottamaan Saryan reaktiota hänen kysymykseensä. Vastauksen sijaan perämiehen huomio näytti kiinnittyvän aivan toisaalle, Mirayan pöydälle. Lokikirjaan tarkalleen ottaen, selvisi pian haltian sanoista.
"Yllättynyt siitä, että kirjanpitäjä tarvitsee lokikirjaa vai siitä, että Rayash antoi sen minun käsiini?" Miraya kysyi seuratessaan kuinka Sarya nappasi kirjan pöydältä ja alkoi selata sitä kuin vanhaa tuttavaansa. Hän ei kuitenkaan edes odottanut vastausta vaan jatkoi naurahtaen: "Kaikilla ei ole päänsä sisällä omaa lokikirjaa kuten Airdanilla, ja Rayashkin ymmärtää, että nykyinen tilanne vaatii hieman lisätarkkuutta meiltä kaikilta." Saryan kysymykselle Miraya tuhahti ja siirsi haltian juuri takaisin pöydälle laskeman lokikirjan turvaan pöytälaatikkoonsa.
"Kyllä Lohikäärme tämän lastin jaksaa kantaa, mutta on eri asia minne ja miten kaikki mahdutetaan. En kiellä ettenkö olisi onnellinen Airdanin hoitaessa pääosin tällaiset kysymykset, mutta kaikki tämä vaikuttaa myös tavallisen rahdin suunnitteluun. Vaan siinä en usko olevan sinulle mitään uutta", Miraya lisäsi sanojensa päätteeksi ja vino hymy nousi takaisin naisen kasvoille. Jos Sarya yritti kiemurrella itsensä irti paljastamasta mitä suunnitteli, saisi tuo nähdä paljon enemmän vaivaa kuin tämä hatara aiheenvaihdos.
Miraya vain hymyili huolettomasti perämiehen puolitotiselle uhkaukselle ja odotti edelleen, saisiko vihdoin kuulla koko jutun. Toinen vaaleista kulmista kohosi jonnekin yllätyksen ja "oletko tosissasi"-kysymyksen välille, kun Sarya jatkoi kysymyksellään. Huokaisten Miraya nousi ylös ja pyyhkäistyään parilla vedolla hameenhelmansa laskokset edestä siistimmäksi pyyhki hän vielä paperit muutamaan pinoon ja nosti yhden paksuin nahkakansin suojatun pergamenttipinon hyllyyn matkalla Saryan puolelle pöytää kävellessään.
"Olet selvästi jo päättänyt saada apua, enkä usko että kukaan tuntemistani vaattureistanikaan kieltäytyisi mahdollisuudesta tienata. Ja mitä nopeammin saamme mekon sinulle tekeille, sitä nopeammin saat sen käyttöösi. Ja minä olen jo tauon tarpeessa." Miraya mittalisi Saryaa katseellaan jälleen vino hymy huulillaan. Hyvä on, hän tarttuisi syöttiin kuten Sarya jo olettikin. Ja ihan oikein perämies olettikin, ei Miraya koskaan kieltäytyisi mahdollisuudesta ihailla kankaita, sommitella värejä ja suunnitella uutta asua, vaikkei se hänen omaan käyttöön tulisikaan. Mutta myös Miraya osaisi pelata tätä peliä ja käyttäisi vaikka koko matkan vaatturille asti väsyttäen totuuden Saryasta ulos. Hänhän vielä saisi selville kuka tämän yllättävän pyynnön takana seisoi!

Alena, Miraya päätti kulkiessaan Saryan perässä kävelysiltaa Lohikäärmeeltä alas. Alena asuisi sopivan kaukana, jotta hänellä olisi aikaa nyhtää lisätietoja perämiehestä ja toisaalta hän saattoi luottaa Alenan pettämättömään silmään sopivan asun valinnassa. Varsinkin nyt, kun kyse ei ollut Mirayasta itsestään, hän kaipaisi vaatturin apua.
Sataman häly jäi pitkän ruskean letin ja niskalle kootun suuren valkoisen nutturan taakse, kun kaksikko suuntasi kaupunkiin Mirayan ohjaamana.
"Nyt kun minä olen luvannut auttaa sinua, niin autat kai minuakin ymmärtämään mistä on kyse?" Miraya kysyi ja vilkaisi vieressään kulkevaa Saryaa viekkaasti hymyillen. "Kuten lupasin, tästä ei tule kuulemaan kukaan muu. Sitä paitsi, pitäähän minun tietää millaiseen tarkoitukseen tämä investointisi on tulossa, jotta voin auttaa sinua valitsemaan sitä parhaiten palvelevan asun."

User avatar
Tinanja
Rakega
Posts: 587
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Palvelus

Post by Tinanja » Wed Jun 12, 2019 7:49 pm

“Ehkä molemmista”, Sarya hymähti Mirayan kommentille Rayashista, ja siitä, että tämä antoi lokikirjan Mirayan käyttöön. Olihan se ymmärrettävää, mutta se kertoi Saryalle myös paljon siitä, miten paljon luottamusta Miraya oli onnistunut kapteenilta jo saamaan näinkin lyhyessä ajassa. “Olen jo ehkä liian tottunut siihen, että Airdan osaa kaiken tarvittavan ulkoa”, tämä hymyili vähän laskettuaan kirjan takaisin pöydälle. Katse seurasi Mirayan tekemisiä, kun tämä keräsi tavaransa sivuun, lokikirjan laatikkoon ja jatkoi kesksutelua - jopa ihan oikeaan suuntaan, varsinaista aihetta kiertämään.
“Luulen, ettet viihtyisi työssäsi, jos se olisi liian helppoa… varsinkin nyt, kaiken keskellä”, Sarya hymyili vähän Mirayalle vastatessaan tämän kommenttiin tarkkuudesta, ja huomioiden tekemisestä. Siinä tuo oli ihan oikeassa, ja oli hyvä, että tämä näytti sen sisäistäneenkin...

Vaikutti kuitenkin viimein siltä, että Miraya kääntyi hyväksymään Saryan ehdotuksen.
“Tiesin, ettet voisi kieltäytyä tälläisestä mahdollisuudesta”, hymy Saryan huulilla oli kieltämättä aito tämän seuratessa katseellaan Mirayan vaatteiden suoristamista, ja astui sitten itse käytävän naisen edellä. Äänettömästä haltianainen nousi Lohikäärmeen portaat ylös kannelle tietäen jokaisen pienenkin, narisevan kohdan portaissa. Nainen tiesi, että olisi voinut muotoilla pyyntönsä aiemmin paremminkin, mutta Mirayan uteluita olisi todennäköisesti helpompi kiertää tällä lähestymistavalla. Tai niin Sarya ainakin toivoi - hänellä ei ollut aikomustakaan sanoa kapteenin tyttärelle, että meinasi yllättää tämän isän mekko päällään joku kaunis ilta. Eikä hän aikonut vihjatakaan, mihin suuntaan se ilta todennäköisesti siitä jatkuisi. Kaksikon suhde oli molemmille selvä - tai ainakin näin he pyrkivät ajattelemaan: he olivat hyviä ystävyksiä, ja heidän tapauksessaan se ystävyyssuhde kantoi myös makuuhuoneen puolelle. Kumpikaan ei halunnut sitoutua suhteeseen, ja syvästä ystävyydestä huolimatta sitä ei voinut sanoa rakkaudeksi… tai ainakaan kumpikaan ei tunnustanut itselleenkään, jos jotain tälläistä siellä taustalla olisi.

Haltianainen liu’tti tottuneesti kättään reelingin hiottua pintaa vasten astellessaan laivan ja laiturin välille astellellulle sillalle. Muutama laudannarahdus saattelivat kaksikon matkaa Saryan lähtiessä kaupungille Mirayan perässä. Pari laivan miehistön jäsentä saivat ikävän tiukat mulkaisut ohimenevältä naiselta, kun tämä näki näiden polttelevan tupakkaa sen sijaan, että olisivat jatkaneet laivan töitään. Heidän askeleensa kopisivat vähän katukivetystä vasten kaksikon lähtiessä lähes rinnakkain syvemmälle kaupunkiin satama-alueelta poispäin. Sarya käveli hiljaisena Mirayan vierellä,puoliksi jo omissa ajatuksissaan.

Mirayan sanat kuitenkin saivat hänen huomionsa, kun tämä tiedustelu uudemman kerran siitä, mistä tässä oli kyse. Sen lisäksi tämän ilkikurinen, viekaskin hymy kätki tehokkaasti uteliaisuuden taakseen, ja lupaus siitä, ettei kukaan kuulisi tästä seurasi vielä naisen sanomisia. Sarya sen sijaan ei vastannut vähään aikaan yhtään mitään. Hänen olisi aseteltava sanansa niin tarkasti, ettei niistä olisi mahdollisuuttakaan tulkinnanvaraan tai arvailuun.
“Olen varma, että tämä kantautuu ennemmin tai myöhemmin myös sinun korviisi, mutta en voi kertoa yksityiskohtia…. ainakaan vielä”, Sarya sanoi lopulta. “Mutta, en tarvitse juhla-asua, mutta en myöskään… mitään mitäänsanomatonta arkikäyttöön. Jotain siitä väliltä”, nainen jatkoi mietteliäänä kävellessään kaupungin lävitse Mirayan kanssa.

Post Reply