Ei pyörökorvia

Meren rannalla, Lown lahden kupeessa sijaitsee maan suurin ja tärkein kauppapaikka on Dione, joka jakautuu useisiin eri kaupunginosiin aina rikkaiden suurista kartanoista pieniin, arvottomiin hökkeleihin sataman sivulla. Dionesta kulkija löytää kaiken laillisen ja laittoman, mikäli vain tietää, mitä etsii.
User avatar
Viherkivi
Posts: 108
Joined: Sat Sep 02, 2017 5:01 pm
Location: Vantaa, Finland
Contact:

Re: Ei pyörökorvia

Post by Viherkivi » Sun Nov 03, 2019 5:40 pm

Xhay nyökkäsi opettajansa sanoille, kun tämä mainitsi saaliin kypsyyden ja liemet, joskin hän arveli että maisteri Cray saattoi tarkoittaa muitakin asioita kuin konkreettisia elintarvikkeita. Tämä nostatti puolipeikon uteliaisuutta hieman, mutta hän uskoi maisterilla olevan enemmän elämänkokemusta kuin hänellä itsellään oli -- tai ainakin hyvin erilaisilta aloilta. Xhay ei aina sietänyt toisten kanssa työskentelyä tai kasvotusten kohtaamista muiden olentojen kanssa, vaikka se olikin useimmiten tärkeää kun otettiin huomioon että muiden ruokkiminen oli hänen pääasiallinen tehtävänsä.

Hän ei tyhjentänyt lasia kokonaan, vaan antoi paukkunsa maun tanssia kielellään hetken. Hän nautti juoman syvästä, mausteisesta sävystä ja antoi sen lämmittää hänen sisuksensa kokonaan. Tämä antoi puolipeikolle myös aikaa punnita opettajansa asettamaa kysymystä.
"Kasvattaisin raaka-aineeni mieluiten itse, mutta asumusjärjestelyyni ei valitettavasti mahdu esimerkiksi sikolättiä.", hän sanoi sitten ja helli lasiaan käsiensä välissä. "Se ei olisi kovinkaan puhdasta."

Xhay kohotti kulmakarvaansa hieman kun maisteri Cray sanoi ettei halunnut mustamaalata hänen ammattikuntaansa.
"Totta puhuen, en oikein ymmärrä, mitä ajatte takaa?", hän sitten sanoi ja otti toisen pienen suullisen lasistaan, laskien lasin sitten pöydälle. Heidän ateriansa tuotiin tiskille, ja tarjoiltiin toisten juomien kanssa. Xhay tarttui haarukkaan ja tutkaili kuppiaan tarkasti.

"Luonnollisesti maksan parhaiten parhaista elintarvikkeista.", hän sitten sanoi. Yrittikö Parcial Cray sanoa jotain siitä että jotkin tavarantoimittajat toimittivat kuumia kinkkuja -- ja Xhay ei nyt tietysti tarkoittanut kirjaimellisessa mielessä. "En mielelläni sotkeudu laittomuuksiin; tarkoitukseni on elää rauhallista ja nuhteetonta elämää."
Joskaan puolipeikko ei oikein uskonut että kalastajien saaliiden varastaminen ja myyminen voitolla oli kovinkaan järkevää. Harvinaisten mausteiden kohdalla asiat olivat kuitenkin toisin, hän uskoi. Kupin sisältö oli melkein unohtunut, kun hän puntaroi toisen sanoja mielessään.

"Luonnollisesti on olemassa henkilöitä, jotka vetävät välistä ja kusevat linssiin.", hän totesi sitten. Ainakin teurastajan punnukset pitäisi tarkistaa, varsinkin sen jälkeen kun heillä oli ollut vaa'an kanssa pientä peukalopainia -- teurastaja oli painanut vaakaa alaspäin ja Xhay puolestaan oli painanut kuppia peukalollaan ylöspäin.

Kuparirapu
Rakuza
Posts: 430
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Ei pyörökorvia

Post by Kuparirapu » Sat Nov 09, 2019 9:28 pm

Parcial katsoi Xhayta hetken aikaa hymyillen. Hymy oli ystävällinen, mutta sen takana oli piilossa hitunen huvittuneisuutta ja kenties alenkatsetta. Kuinka autuaan tietämättömältä peikko kuulostikaan Nimettömän korvaan, kuinka pieneltä Xhayn maailma näytti hänen silmissään.
"Tarkoitan sitä, kuinka yksimielisen tuomitsevasti kokit suhtautuvat, jos joku vihjaakin että heidän annoksissaan olisi mitään hyvien tapojen vastaista. Tietenkään parhaita vihanneksia ei ole lahjottu myyjän kojun alta, ne on ansaittu tinkimättömällä taidolla. Tietenkään liha ei ole vanhaa ja mausteilla peiteltyä, se on vain ammattitaidolla ja vaivalla valmistettua. Ja tietenkin tarjottavana olevat kalat ovat tuoreita meren antimia, eivätkä suolanturpeita eväkkäitä tynnyrinpohjalta," Parcial vastasi ja lopussa loi paljonpuhuvan silmäyksen keittiön ovea kohti.
Hänen silmissään Xhay ei epäillyt tai osannut harkita niitä lukuisia pieniä keinoja joilla toista saattoi huijata, vaan tuo luotti mutkattomaan tapaan arvioida ketkä olivat ystäviä ja ketkä pahantahtoisia. Eipä tuon tarvinnut muusta huolehtia kuin että pyytävä sai ruokaa eteensä ja hän siitä maksun.
Nimetön oli vähällä naurahtaa ääneen. Xhayn ajatukset, tavoitteet ja unelmat mahtuisivat kokonaisuudessaan yhteen soppakattilaan. Kun taas hänen kunnianhimonsa kurotteli jo koko kaupungin halki, mereltä aina muureille asti.

Kirjurin katse pysähtyi hetkeksi lasinpohjaan, jossa muutama pisara luumunväristä nestettä norui laiskasti toisiaan kohti.
"Siinäpä kenties ilmaisittekin perimmäisen ongelman kaikessa yksinkertaisuudessaan. Aina löytyy niitä jotka napsivat hyötyä toisten kustannuksella. Vaikka kaikki tuomitsevat ja päivittelevät ja kieltävät itse koskaan syyllistymästä sellaiseen, monet kääntävät mielipiteensä ympäri välittömästi kun kukaan ei ole paikalla näkemässä. Onko sitten järkevää pysyä nuhteettomuudessa, jos sillä ansaitsee itselleen vähemmän kuin muilla ja vaivoikseen enemmän?"
Parcial näytti päättävän, etteivät lasinpohjat olleet vaivan arvoisia juoda, ja siirsi lasia syrjemmälle. Siinä missä pikkutuloinen kirjuri vain valitteli kuinka ylitsevuotavan epäreilulta maailma hänestä näytti, Nimettömällä sen sijaan oli vastaus tuohon kysymykseen. Paras tapa varmistaa oma menestyksensä oli seistä koko kasan päällimmäisenä; tarpeeksi korkealla jotta viime kädessä hän ylettäisi vetämään välistä keneltä tahansa. Ennen kuin nämä edes harkitsisivat yrittää samaa hänen kohdallaan.
Keittiön ovi aukesi ja Vanya kiiruhti kantaen tarjottimella kahta pientä saviastiaa, joiden kansien alta pullahteli sekä höyryä että pitkään haudutetun porsaan tuoksua. Asetettuaan annokset heidän eteensä Vanya poisti kannet jokseenkin teatraalisesti ja sanoi:
"Kaksi annosta liharuukkua, porsaanvastsaa joka on uinut niin pitkään liemessä että on pehmeää kuin voi, ja maustettu toivomusten mukaan. Saisiko olla leipää annoksen seuraksi?"
Nimetön hengitti syvään tuhdin annoksen tuoksua, ja nyökytteli rehellisen vaikuttuneena. Oli aikaa siitä, kun hän oli viimeksi saanut näin hyvän aterian eteensä.
"No jopas on keittiömestarille katettu parasta pöytään," totesi joku kun tuoksu alkoi levitä huoneen poikki.
"Onkos tässä juhlan paikka? Joko on Xhay oppinut aakkoset takaperin?" Gaxo kysyi ja virnisti kun hän irrotti muutaman naurun vierustovereiltaan. "Kokki sen kai tietää; porsasta päiväksi, mutta vihanneksia loppuviikon."

Post Reply