Ihmiset ovat Ceresin kansoista kaikkein epäyhteisöllisin ja jakautunein. Ihmisiä asuu ympäri maata, ja suurin osa heistä asuu vakituisesti jossakin tietyssä paikassa; kaupungissa, kylässä, kylän tai kaupungin ulkopuolella sijaitsevalla tilalla. Suurin osa kaupunkien hyödykkeistä elintarvikkeista aseisiin on asukkaiden, eli suurimmaksi osaksi ihmisten tuottamia. Kaupungit ovat suurimmaksi osaksi myös ihmisten hallinnassa, ja suhtautuminen muihin rotuihin riippuu täysin yksilöstä. Ihmiset ovat monipuolisia, monimuotoisia ja yksilöllisiä.

Ulkonäkö & pukeutuminen

Ihmiset ovat myös hyvin hajanaisia myös ulkonäkönsä puolesta. Näillä on joitain yhteisiä piirteitä, ja nämä erottuvat usein melko helposti muista Ceresin roduista, vaikka suuria ominaispiirteitä ei olekaan. Näiden pituus on hyvin yhtenäinen, ja se pyörii usein puolentoista metrin molemmin puolin, ja on korkeintaan noin 160 senttiä. Pidempi ihminen herättää jo huomiota ja erottuu niin sanotusti massasta. Näiden piirteissä on myös usein yhteisiä piirteitä, vaikka ulkonäkö vaihteleekin hyvin paljon niin piirteiden kuin ruumiinrakenteenkin osalta. Näiden korvat ovat pyöreähköt, korvalehti on lyhyt ja korva suuntautuu lähes pään muotoja myötäillen taaksepäin. Kasvojen luut ovat huomattavasti leveämmät kuin haltioilla ja näin ollen kasvojenpiirteet ovat myös leveämmät ja pyöreämmät jo oletusarvoisestikin.

Kasvojenpiirteet vaihtelevat enemmän kuin ruumiinrakenne, mutta silmät ovat aina melko pyöreät ja kohtuullisen suuret kasvojenpiirteisiin nähden. Nenä on sopusuhtainen, suuri tai pieni, riippuen yksilöstä. Posket voivat erottua tai olla erottumatta erityisesti kasvoissa, ja huulet ovat usein sopusuhtaiset, eivät kovin suuret. Naisilla huulet saattavat erottua paremmin kuin miehillä. Piirteet ovat aina yksilöllisiä, eikä kahta samannäköistä, tai samalta näyttävää ihmistä juuri tapaa (paitsi tietenkin esimerkiksi kaksoset, ja sisarukset saattavat muistuttaa toisiaan melko paljonkin). Naisten kasvoja kehystävät usein pitkät hiukset, joiden annetaan kasvaa vapaasti niin pitkiksi, kuin ne ikinä kasvavatkaan. Nutturoita ja lettejä sivuavia kampauksia näkee paljon, ja usein hiuksiin punotaan koristenauhoja tai –helmiä. Miehet pitävät hiuksensa joko lyhyinä tai olkapäille yltävinä, ja pitävät niitä usein kiinni joko lyhyellä letillä tai poninhännällä.

Ruumiinrakenne on myös oletusarvoisesti hieman raskaampi kuin korostetun siroilla haltioilla, mutta myös ihmisistä löytyy siroja ja hoikkia yksilöitä, mutta myös raskasrakenteisia, mutta harvemmin ylipainoisia, mikäli varallisuus ei riitä yltäkylläiseen elintarvikevalikoimaan. Raajojen mittasuhteet vartaloon nähden ovat sopusuhtaiset, ja sormet ovat usein melko tukevat verrattuna ylikorostetun siroihin haltioiden sormiin. Naisten ruumiinrakenteessa usein korostuu naisellisuus leveämmän lantion, kapeamman vyötärön, rintojen ja toisinaan myös kapeampien hartioiden osalta. Naiset eivät myöskään yleensä ole niin raskasrakenteisia kuin miehet.

Naiset käyttävät koruja selkeästi enemmän kuin miehet, mutta niitä löytyy molemmilta sormuksina, korvarenkaina, rannerenkaina tai vaikka hiuksissa solkina. Miehet suosivat eniten pelkkiä sormuksia ja korvissa olevia lävistyksiä, mutta naiset käyttävät koruja vapaasti, ja mitä enemmän ja mitä näyttävämpiä, sitä suuremmasta varallisuudesta se kertoo. Korut voivat olla hyvinkin yksinkertaisia, kun elintaso on matala, mutta varakkaampien parissa ne voivat kohota mielettömyyksiin, turhankin suuriin ja näyttäviin, jalokivin ja kaiverruksin koristeltuihin koruihin, joiden hinta kipuaa nopeasti pilviin.

Magian esiintyminen & käyttö

Vain murto-osalla ihmisistä esiintyy magiaa, ja se yleensä on periytyvää, joko vanhemmilta tai näiden vanhemmilta hypäten sukupolven ylitse. Kun magiaa esiintyy, se voi esiintyä heikkona tai voimakkaana, ja perimä vaikuttaa siihen erittäin paljon. Koska ihmisillä magia on harvinaisempaa, nämä olivat ensimmäisiä, jotka edes harkitsivat magiaoppilaitoksen perustamista, ja Metis onkin ihmisten perustama, vaikka siellä opiskelee muidenkin rotujen edustajia. Ihmiset käyttävät magiaansa poikkeuksetta loitsuriimuin ja loitsuin.

Kulttuurin erityispiirteet

Ihmiset ovat hallitseva ja toisiksi yleisin rotu Ceresissä heti haltioiden jälkeen. Nämä asuttavat melkein koko maata ja ovat maan johdossa, ja suurin osa ihmisistä on keskittynyt suuriin asutuskeskuksiin, kaupunkeihin ja kyliin. Ihmiset ovat myös yksi Ceresin hajanaisin kansa ulkonäkönsä ja kulttuurinsa puolesta, ja yleensä, kun puhutaan kulttuurista ja tavoista, tarkoitetaan ihmisten kulttuuria ja tapoja, jotka ovat joissain määrin saaneet vaikutuksia myös muilta roduilta. Ihmiset ovat myös yksi lyhytikäisimmistä roduista, ja elävät usein noin viisikymmentävuotiaiksi, mutta nämä voivat korkeintaan saavuttaa noin kuudenkymmenen ikävuoden iän, josta lapsuuteen lasketaan varsinaisesti ikävuodet kymmenenteen ikävuoteen saakka. Sen jälkeen tämä on nuori muutaman vuoden, ja vuoden tai parin heitolla viidentoista vuoden iässä ihminen lasketaan aikuiseksi. Aikuisuus lähinnä vain tunnustetaan lähipiirissä, ja se astuu voimaan myös silloin, vaikka tämä olisi nuorempi, mutta menee naimisiin.

Lapsuus kuluu leikkiessä ja kasvaessa, eikä lapsen oleteta osallistuvan aidosti talon töihin tai elannon tienaamiseen. Tämä yleensä opettelee niitä, ja auttaa vanhempiaan jonkin verran, mutta vasta kymmenen tai yhdentoista vuoden iässä tämän oletetaan tekevän jo jotain talouden ja talon ylläpitoon liittyen jaksamisensa ja kykyjensä mukaan. Noin viidentoista vuoden molemmin puolin tämä lasketaan jo aikuiseksi. Naimisiinmeno on ihmisten elämän suurin tapahtuma, ja sitä yleensä odotetaan suvun puolelta innolla, ja uteliaisuudella. Naimisiin mennään lähes poikkeuksetta alle 20-vuotiaina, mutta toisinaan myös vanhempana, ja silloin liitot yleensä ovat vapaampia ja vähemmän säänneltyjä. Nuoren naimisiinmenosta päättävät yleensä vanhemmat, joista isällä on enemmän sananvaltaa kuin mitä äidillä. Avioliitot ovat siis lähes poikkeuksetta sovittuja varsinkin nuorten keskuudessa.

Naimisiinmenoa, ja itse avioliittoa kunnioitetaan, ja avioero on käsitteenä enemmän tabu kuin käytössä oleva käsite. Liitto katsotaan yleensä rauenneeksi toisen osapuolen kuollessa, ja sen solmii yleensä perheen vanhin mies, tai joku auktoriteettisessa asemassa oleva (kaupunginjohtaja, joku armeijan johdosta) riippuen tietenkin osapuolten arvoasemista, sillä ihmisten yhteiskunta on hyvin luokittunutta ja varakkuuden perusteella jakautunutta. Aviottomia lapsiakin katsotaan lähes poikkeuksetta enemmän kuin vain vähän kieroon, ja usein naimisiin mennäänkin myös silloin, kun halutaan peitellä yhden yön suhteesta johtuvaa vahinkoa. Asiasta ei juuri puhuta, vaikka äkillinen naimisiinmeno sellaiseksi lähes aina tulkitaankin. Juhla itsessään on elämän käännekohta, ja sitä pidetään suuressa arvossa, ja juhlista tehdään (varallisuuden mukaan) koreat. Usein myös pariskunta muuttaa yhteen juhlien jälkeisenä päivänä tai samana päivänä. Naimisiin mennään yleensä samantyyppiseen varallisuusluokkaan kuuluvan kanssa, vaikka aina tietenkin on toivottavampaa saada kumppaniksi varakkaampi henkilö, mitä itse on.

Naimisiinmeno muuttaa myös arkea, ja vahvistaa sen, että osapuolet ovat aikuisia sen jälkeen myös muiden silmissä, mikäli nämä ovat alle 20-vuotiaita mennessään naimisiin. Sen jälkeen osapuolet ovat vastuussa toistensa lisäksi myös itsestään ja omista menoistaan, tuloistaan ja elämästään. Usein oletetaan, että lapsia saadaan melko nopeasti liiton vahvistuttua. Vahinkoraskauksia, avioliiton ulkopuolisia raskauksia harvoin esiintyy, ja mikäli esiintyy, ne yleensä peitetään nopealla naimisiinmenolla, sillä aviottomia lapsia ei arvosteta, eikä varsinkaan näiden äitiä, isällä ei ole niin merkitystä. Vaikka avioliitossa onkin moraalisia säädöksiä, jotka lähinnä liittyvät uskollisuuteen, toisen kunnioittamiseen, niin ne ovat usein väljiä ja enemmän avioliiton osapuolten omia sopimuksia (usein sanattomiakin).

Keskimäärin miestä pidetään korkeammassa arvoasemassa kuin naista, ja työt ovat jakautuneet selkeästi ”miesten ja naisten töihin”, eikä näihin rutiineihin usein edes puututa, ne ovat kulttuuriin ja elämiseen liittyviä piirteitä, joiden muuttamiseen ei koeta olevan mitään tarvetta. Tämä on omiaan lisäämään muutenkin epätasa-arvoisessa yhteisössä epätasa-arvoisuutta. Suurin osa epätasa-arvosta johtuu kuitenkin enemmän varakkuudesta ja siitä johtuvasta luokkamaisesta yhteiskunnasta kuin suoranaisesta suhtautumisesta asioihin. Luokkajako ihmisten kesken perustuu suuresti varallisuuteen, joka määrittää asumisympäristön, elintarvikkeiden tyypin ja, usein myös työpaikan tai sen puuttumisen. Mies yleisesti ottaen vastaa talosta, tienaa ja päättää suurimmasta osasta taloon ja elämään liittyvistä asioista, kun taas nainen vastaa talon siisteydestä, lastenhoidosta ja esimerkiksi ruuanlaitosta.

Ihmiset asuvat suurimmaksi osaksi kylissä ja kaupungeissa, ja he ovat itse rakentaneet melko pienet talonsa. Niissä usein on paaluja tukipilareina kulmissa, ovien vieressä ja joskus ikkunoidenkin vieressä. Parru kiertää usein myös tukirakenteena katon alkamiskohdassa, ja muut rakenteet ovat puuta, usein lautaa. Ikkunat ovat nykyään lähes aina lasia, mutta mikäli melko kalliiseen lasiin ei ole varaa investoida, ikkunat korvataan ikkunaluukuilla, jotka tosin päästävät usein kylmää ilmaa lävitseen myös suljettuina. Lattia on joko maalattia, kivinen tai sitten laudoista tai parruista tehty, ja taloon kuuluu usein kellari. Kaupungeissa rakennukset ovat usein kaksi- tai kolmikerroksisia, ja niissä saattaa asua useampi perhe, eivätkä ne ole näiden itse rakentamia, vaan ne on ostettu muilta tai vuokrattu. Itse rakennetut asunnot ovat usein melko pieniä, ja niitä tapaa harvemmin kaupungeissa, mutta kylissä lähes aina.

Sisustus on yksinkertaista, käytännöllistä ja kalusteet tehdään usein puusta käsityönä. Mitä enemmän niihin panostaa rahaa, sitä enemmän niistä löytyy koristeita ja kaiverruksia. Taloon kuuluvat usein myös erottamattomana osana takka ja hella, joita käytetään lämmityksen lisäksi ruuanlaittoon. Usein pihalla kasvatetaan (omena-/kirsikka-)puita, pidetään pientä puutarhaa tai lähiympäristössä (erityisesti kaupungin laidoilla tai kylissä) on peltoja.

Ihmiset suhtautuvat hyvin vaihtelevasti muihin rotuihin. Usein kaupungeissa ollaan ennakkoluulottomimpia ja avoimempia kuin pienissä kylissä ihan vain jo senkin takia, että kaupungeissa näkee enemmän myös muiden rotujen edustajia ja kontakteja näihin on enemmän kuin syrjäkylissä. Suhtautuminen on kuitenkin myös hyvin pitkälti yksilökohtaista, mutta yleisesti voisi sanoa, että ihmisten keskuudessa esiintyy jonkin verran rasismia ja ennakkoluuloja paremman tiedon puutteessa.