Kerjäävällä ei ole varaa valita

Meren rannalla, Lown lahden kupeessa sijaitsee maan suurin ja tärkein kauppapaikka on Dione, joka jakautuu useisiin eri kaupunginosiin aina rikkaiden suurista kartanoista pieniin, arvottomiin hökkeleihin sataman sivulla. Dionesta kulkija löytää kaiken laillisen ja laittoman, mikäli vain tietää, mitä etsii.
Kuparirapu
Rakuza
Posts: 584
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Kerjäävällä ei ole varaa valita

Post by Kuparirapu »

"Tällaisina aikoina on tärkeää tietää, keihin voi luottaa," nainen totesi, ja seurasi vierestä kun Alena tunnusteli pöydällä olevaa kolikkokasaa. Hänen kasvoillaan kävi lyhyt kysyvä ilme, mutta peittäen sen pois hän jatkoi:
"Lahjan sijaan...kenties olisi parempi sanoa, että herra Thardin haluaa teidän saavan sopivan korvauksen tekemästänne työstä. Hän on hiljalleen tajunnut, ettei aiemmin antanut teidän saavutuksillenne sopivaa arvoa, ja haluaa paikata tämän puutteen nyt."
Ovenraossa Nimettömän lyhyet kynnet painautuivat puuta vasten niin, että rystyset kalpenivat. Miestä raivostutti, ja lievästi kuvotti, katsella tuota säälittävää esitystä jolla hänen entiset alaisensa yrittivät siloitella tekemänsä sotkun kauniisti piiloon. Nuo olisivat varmaan kieriskelleet lattialla ja kerjänneet kuin koirat konsanaan, jos Alenan suostumus olisi sitä vaatinut.

Nainen nyökkäsi tasaisesti Alenan sanoille, ja laski sitten katseensa lattiaa kohti:
"Välitän viestinne, ja tässä vaiheessa tarjoan hänen puolestaan syvimmät pahoittelut. En valitettavasti ole perillä kyseisen toimeksiannon yksityiskohdista, mutta vakuutan että tulemme korjaaman asian parhamme mukaan."
Kun Alena näytti taipuvan sekä suostuttelujen että myös säälittävien mielistelyjen edessä, naisen olemus rentoutui selkeästi. Tämän kasvot eivät levinneet hymyyn, mutta otsan ja silmänympärykset paljastivat silti helpotuksen. Takana Nimetön tuijotti kylmällä silmällä tapahtunutta, ja yritti keksiä syyn inhottavaan pahaan aavistukseen sisimmässän. Muukin kuin tuo sirkusesitys, jota saapunut nainen kehtasi pitää neuvotteluna.
Alena. Koska nainen oli nyt suostunut ehdotukseen, se tarkoittaisi että...Thardin...tulisi todella tapaamaan tätä ennen pitkää. Ja se tarkoittaisi uutta vaaranpaikkaa Nimettömälle. Hän oli kuvitellut, että vaatturi olisi lyönyt oven saapuneen naisen nenille ja kieltäytynyt puhumasta tälle. Kuten olisi ollut järkevää, nyt kun Alena tiesi mitä kulissien takana tapahtui. Mutta nyt Nimettömälle alkoi näyttää siltä, että Alena se tässä istuisi kahdella tuolilla hänen kustannuksellaan. Hivuttelisi hyötyä hänen pakkotilanteestaan, ja samalla heruttaisi kultaa ja lupauksia niiltä pettureilta. Ja kun häntä ei enää tarvittu, voisi Alena ilmiantaa hänet, ja katsoa sivusta kuinka molemmat osapuolet raatelisivat toisensa hengiltä.
Nimetön siirtyi äänettömin askelin kauemmas ovelta, vilkuillen takahuoneen hämärässä ympärilleen. Takaovi näytti selkeimmältä tieltä ulos, mutta matka sinne tarkoitti matalalla roikkuvien narujen ja kankaanpalasten väistelyä. Ja tässä valossa Nimetön ei välttämättä pääsisi perille ilman liiketilaan asti kantavia ääniä. Vaan sitten puhe jatkuikin toisessa huoneessa, ja Nimetön seisahtui kuuntelemaan.

Nainen kohotti kulmiaan, ja näytti valpastuvan huomattavasti. Jälleen hän tasoitteli ja peitteli ilmeensä, ainakin osittain.
"Olette valpas, neiti Alena. Kyllä, herra Thardinin suurin huolenaihe on tämä tuntematon henkilö, joka yrittää kaikin keinoin käyttää hyväkseen hänen, ja meidän, palveluksiamme. Olemme levittäneet sanaa mahdollisimman ripeästi eri yhteyksiämme pitkin, ja siksi minutkin lähetettiin tänään teidän luoksenne. Mutta, sanoitte siis että tämä henkilö olisi käynyt liikkeenne luona? Toivottavasti ette vielä joutuneet kasvokkain hänen kanssaan?"
Nainen hieraisi käsiään yhteen, ja astuen luottamuksellisesti lähemmäs jatkoi:
"Teidän oman turvallisuutenne takia, neiti, kehotan teitä pitäytymään kaikista yhteyksistä hänen kanssaan. Kuulemamme mukaan hän on valmis mihin tahansa saadakseen haluamansa, eikä mikään teko ole liian kuvottava hänen silmissään. Hän on vaarallinen, paitsi herra Thardinille niin myös kaikille jotka päästävät hänet lähelleen. Pyydänkin teitä, neiti Alena. Mikäli saatte mitä tahansa tietoa tästä henkilöstä, tai jos hän uskaltaa tulla luoksenne, ilmoittakaa siitä meille. Herra Thardin olisi todellisessa kiitollisuudenvelassa teille, eikä hän koskaan unohda niitä jotka ovat häntä auttaneet."
Nimetön liikkui hitaasti, sulavin askelin lähemmäs ovea kohti. Hänen toinen kätensä liukui lähintä hyllyä pitkin, kunnes löysi pitkän kudontaneulan, ja puristui sen ympärille. Mies jäi ovenraon tuntumaan, kehossaan tuttu jännite joka voisi räjähtää toimintaan minä hetkenä hyvänsä. Jos Alena nyt sanoisi jotain väärää, ei vaatturi voisi enää paikata sitä virhettä.
Silloin Nimettömän olisi varmistettava, että hän olisi ainoa joka kävelee tästä talosta ulos.
User avatar
Anlie
Posts: 178
Joined: Sat Feb 17, 2018 5:15 pm

Re: Kerjäävällä ei ole varaa valita

Post by Anlie »

Naisen selittäessä rahapussin tarkoitusta Alenan teki mieli irvistää. Imelää valetta, jota kieltämättä oli mukava kuunnella. Mutta kauniit sanat eivät saaneet hänen mieltään muuttumaan.
Puhui nainen sitten totta siitä ettei tiennyt hänen ja Thardinin sopimuksen yksityiskohdista tai ei, Alena vain tuhahti tyytymättömästi tämän vastaukselle, eikä haastanut naista enempää. ”Sen näemme sitten”, Alena totesi kuivasti. Olisi luullut että he lähettäisivät jonkun joka oli eniten perillä nimenomaan Alenaan liittyvistä asioista, tuskin Nimetön olisi pitänyt hänen tyhjänpäiväisiä suunnitelmiaan salassa. Ehkäpä vallankaappaus oli todella vienyt kaiken ajan, puolin ja toisin. Minkä vuoksi Alena sai jäädä nuolemaan näppejään.

Alenan mieliksi apuri tarttui syöttiin. Kunpa vain nainen tietäisi miten lähellä oli, mutta vaatturi piti ilmeensä kurissa, eli uteliaan hämmentyneenä. Kuinkahan pitkään tämä kissa ja hiiri –leikki oli jatkunut ennen hänen liikkeeseensä päätymistä, tilanne olisi ehkä huvittanut Alenaa ellei loppunäytöksen paikkana todella olisi uhannut olla hänen lattiansa.
”Naapurini vahtii liikettäni poissaollessani, en ole nähnyt häntä itse. Lähti heti kun kuuli etten ole paikalla - erikoista että hän kuulemma kysyi minua nimeltä”, Alena näytti siltä kuin olisi vasta äskettäin tajunnut asian kummallisuuden, mutta kohautti sitten olkapäitään ”Kerjäläisiä täällä kyllä riittää, useimmat vain ovat jo oppineet kiertämään oveni kaukaa” Lähinnä sen vuoksi ettei haltia juuri koskaan suostunut mitään antamaan, mutta nainen voisi kuvitella mitä halusi.

Naisen lähestyminen sai Alenan miltein astahtamaan taaksepäin, mutta vastaliikkeenä hän laskikin kätensä lanteilleen, lähemmäs asettaan. Tämä ilmeisesti yritti hieroa jonkinlaista ystävyyttä heidän välilleen, mutta Alenalla ei ollut syytä heittäytyä leikkiin. Eihän hän järin ystävällinen Nimettömän juoksupojille ennenkään ollut.
”Vaarallinen?” Alena kohotti yllättyneenä kulmiaan, ”Mitä hän sitten haluaa, muuta kuin rahaa?” Vaatturi antoi ilmeensä synketä asteittain ja tyytymättömyyden viivähtää jälleen pinnassa.
”Olisi voinut toivoa että herra Thardin pitäisi tuollaiset vihollisensa aisoissa. Kerjäläisenä esiintyminen kai on sitten pelkkä kulissi? Kuka hän on?” Vaatturi madalsi ääntään, huolta jäljitellen. Tiesikö apurikaan? Tai vastaisiko tämä lainkaan?

”Osaan kyllä pitää huolen itsestäni,” Alena haki itsevarmuuden takaisin ääneensä, ”mutta en halua tänne ketään säikyttelemään asiakkaitani. Minulla on maine ylläpidettävänä. Jos hän ilmestyy tänne uudelleen, otan teihin pikimmiten yhteyttä ja voinen luottaa siihen että hoidatte asian mahdollisimman nopeasti ja tahdikkaasti.” Vaatturi nyökkäsi naiselle luottamuksen osoituksena, kuin olisi solminut sopimuksen tämän kanssa.
Mitähän hänen vieraansa takahuoneessa mahtoi ajatella, ajatus muistutti olemassaolostaan Alenan takaraivossa. Jos enää oli edes paikalla, olisiko tämä livahtanut takaovesta sisäpihalle ja kattojen kautta takaisin kadulle? Eihän Alena tiennyt miten kärsimätön mies oli, päättäisikö tämä lopettaa keskustelun ennen kuin he päätyisivät tiettyyn pisteeseen. Mikä piste se oli?

”Kunhan herra Thardin kiireiltään ehtii keskustella kanssani, jospa hän tässä löytyneessä suopeudessaan voisi ennakolta ilmoittaa vierailunsa. Kunnioituksen osoittaminen teoilla lämmittäisi sydäntäni enemmän kuin kulta.” Alena loi naiseen merkitsevän katseen, odottaen lisää lepyttelyä ja vakuuttelua siitä miten hänen toiveensa nyt otettaisiin huomioon. Pieni toive, sama mitä Alena oli aikoinaan Nimettömältä toivonut ja tullut ainoastaan torjutuksi, mutta tällä kertaa vaatturi ei pyytänyt sitä vain egoansa suojellakseen.
Post Reply