Sattuu sitä paremmissakin piireissä

Meren rannalla, Lown lahden kupeessa sijaitsee maan suurin ja tärkein kauppapaikka on Dione, joka jakautuu useisiin eri kaupunginosiin aina rikkaiden suurista kartanoista pieniin, arvottomiin hökkeleihin sataman sivulla. Dionesta kulkija löytää kaiken laillisen ja laittoman, mikäli vain tietää, mitä etsii.
User avatar
Anlie
Posts: 194
Joined: Sat Feb 17, 2018 5:15 pm

Re: Sattuu sitä paremmissakin piireissä

Post by Anlie »

”Miten neiti vain haluaa”, Alena nyökkäsi Nalian vastaukselle ja jatkoi yrittäen tukea tämän pientä liikahdusta mielipiteensä ääneen päästämiseen: ”Tummemmassa vaatteessa pieni kuraisuuskaan ei näy heti.” Mutta huuto alakerrassa jälleen voimistui ja Alenakin erotti sanoja, Nalia kääntyikin ympäri ja vaatturin mielestä edes se pieni edistyminen oikeaan suuntaan katosi jälleen. Sanoista ei ollut enää vaikea päätellä mikä pariskunnan välejä hiersi, tosin hänen ymmärryksensä asiasta riitti vain mahdollisen liiton solmimiseen, herra Mahreinin sotkuistahan Alena ei tiennyt mitään. Vaatturi katseli tytön selkää, tietämättä pitäisikö hänen sanoa jotakin vai valita se helpoin reitti ja pysytellä hiljaa. Alena tunsi myötätunnon piston – oli vaikea kuunnella itsestään puhuttavan ilman omaa ääntä asiassa. Sääli ei kuitenkaan yltänyt kovin pitkälle. Tyttö kasvaisi ja pahin tulevaisuudenkuva oli joutua tylsään avioliittoon isänsä liikekumppanin jälkikasvun kanssa - parhaimmillaan tämä saattaisi itse periä isänsä toimen, koski se sitten mitä hyvänsä. Sellainen mahdollisuuskin olisi ollut pelkkää unta Alenalle kun hän oli Nalian ikäinen ja kantamassa vesisankoja kaivolta kotiin värjäysliemiä varten. Vaatturi saattoi miltein haistaa padan alla rätisevän tulen, kunnes hän äkisti tajusi ettei ollut uppoutunut ajatuksiinsa vaan haju todella lähti jostakin palavasta – villasta hänen käsissään, sängyltä ja mikä pahinta, hänen koristaan.

”Mitä jumalten nimeen- ”, Alena kirosi ja pudotti langan käsistään. Omaisuutensa suojelu ensimmäisenä mielessään Alena syöksyi päiväpeiton toiseen päähän ja heitti kaiken tapaamansa kankaan liekkien yli, hätäisesti painellen täkillä tulta tukahduksiin. ”Vettä”, Alena kähisi ja yski Nalialle vedettyään liikkeen löyhäyttämää savua henkeensä, ”Matto - jotain!” Hän saattoi vain toivoa että Nalia pystyisi toimimaan tai että liekit eivät päättäisi haukata täkkiä ja hänen sormiaan mukanaan. Lattiaan jäisi varmasti jälki sillä kipinöivästä lankavyyhdistä, mutta Alenan päällimmäinen huoli oli hänen korissaan ja sen sisällössä, olisiko enää mitään pelastettavissa. Tilkkujen alla oli hänen vasta ostamansa silkki, pahimmassa tapauksessa tuhkana tai täynnä reikiä. Valmiiksi värjätty pukukangas, jonka hän oli tilannut helpottaakseen omaa työtaakkaansa, vaikka se söikin hänen osuuttaan myynnistä. Kiltalaisten solidaarisuus toisiaan kohtaan ei ikävä kyllä näkynyt hinnoittelussa ja tietyt ratsiat tuntuivat nostaneen materiaalien hintoja vain ennestään. Mistä ihmeestä tuli oikein oli syttynyt, kun huoneessa ei ollut ainuttakaan palavaa kynttilää? Miten liekit ilmestyvät tyhjästä?
Post Reply