Yllätysvieras

Ceresin suurin asuttu saari Triton on useamman kaupungin, sataman ja teiden verkko, ja lähes kokonaan omavarainen hallintoaan myöten. Lisäksi saaristoihin lasketaan pohjoisessa sijaitseva syrjäinen Calibanin saaristo ja sen kaksi asuttua saarta, sekä kokonaan asuttu Itärannikon saaristo, joka on Dionen tärkeä kauppakumppani.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Yllätysvieras

Post by Tinanja »

Niin, totta. Tämä oli ennen kaikkea rahtilaiva, jolla ei matkustajia kovin usein näkynyt. Silti täällä näytti olevan tilaa yhdelle, kahdelle, ehkä kolmellekin matkustajalle, eikä matkustaminen tuntunut erityisen ahtaaltakaan. Oliko tuo siis pelkkä tekosyy keskustella hänen kanssaan, ja udella tietoja, vai oliko tämä kommentti siitä, miten vähän kapteeni suvaitsi vieraita laivallaan? Tuosta kannella ruorin takana seisovasta kapteenista oli mahdoton sanoa juuta tai jaata matkustajien tai tilanteen osalta - tuo näytti aina suhtautuvan aivan yhtä viileästi tilanteeseen kuin tilanteeseen. Sen tavan Enar tunnisti myös Aldar Doulbturista - niin kauan, kun kyse ei ollut Aldarin kohdalla Rayashista, tai toisinpäin, kuten hän oli aiemmalla kaksikon tapaamisella huomannut. Mutta hänen pohdintansa ei antanut vastausta siihen, miten tuollainen nuori nainen oli päässyt kirjanpitäjäksi laivalle - ja näin nopeasti. Viime vuonna laivalla oli ollut tasan yksi kirjanpitäjä, se omituinen mies, joka hautautui nytkin todennäköisesti kirjojen ja paperien sekaan kannen alle. Ehkä tämä oli näennäisesti kirjanpitäjä ja enemmän silmänruokaa… kapteenille?

“Matkustamisessa on aina omat epämiellyttävyytensä”, erityisesti laivamatkoissa, joilla Enar oli vieraillut lähinnä saarelta toiselle matkustaessa. Nekin matkat olivat hyvin lyhyitä tähän verrattuna, ja merkittävästi pienemmillä aluksilla. “Mutta minulla ei ole valitettavaa olosuhteista laivalla”, tämä nyökkäsi kohteliaasti ohittaen kokonaan keskustelunaloituksen ja utelun Aldarista. Ei, tuohon ansaan hän ei aikonut astua. Mutta saisiko hän tuon kirjanpitäjän astumaan vastaavaan ansaan?
“Olen matkustanut saarien välillä, mutta tämä on ensimmäinen pitkä merimatkani”, mies jatkoi sitten, katsellen Mirayan lisäksi kannella työskenteleviä merimiehiä, eikä tätä näyttänyt erityisemmin kiinnostavan naisen tekemä katseen ohjailu hartioita paljastamalla - tai ainakin tuo vältteli liiallisen katselun turhankin tarkasti. Itsestään puhuminen näinkin yleisellä tasolla oli vaaratonta - ja sellaista tietoa, jonka saisi Drienelläkin kyselemällä selville. Mutta tuosta Mirayaksi, kirjanpitäjäksi esittäytyneestä naisesta ei Enar ollut Aldariltakaan kuullut mitään tarkempaa.

“Entä madame?” nuorukainen katsoi Mirayan kasvoja arvioiden, ennen kuin käänsi katseensa merkitsevästi vilkaisemaan ruorin takana seisovaa kapteenia. “Onko teidän matkanne, vaikka työhön liittyvää onkin, tähän saakka ollut miellyttävä?”
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Yllätysvieras

Post by Kide »

Ei valitettavaa? Kuinka kauniisti sanottu ja samalla kierretty se, oliko lakeijan ja isännän matkassa ollut mitään kiitettävääkään. Toki kaksikko tai ainakin sen isäntä oli varmasti jo valmistautunut siihen, ettei täällä heitä otettaisi vastaan samanlaisella onnella ja kunnioituksella kuin ehkä muissa piireissä.
Liian harjoitellun näköistä, Miraya mietti Enarin katseen vaeltaessa hänen sijastaan laivan miehistöön. Jopa naiset yleensä reagoivat edes pienellä vilkaisulla, jos ei muusta niin uteliaisuudestaan, kun paljasta ihoa laskettiin yllättäen näkyville. Enarin itsehillintä olisi ollut melkein ihailtavaa, jos se ei olisi ollut niin ilmeisen tarkoituksellista ja epäilemättä kuka ties kuinka kovan koulutuksen tulosta. Samalla Mirayalle alkoi käydä selväksi, ettei hän saisikaan tästä nuorukaisesta mitään irti tuosta noin vain. Enar sivuutti Aldarin yhdistämisen kysymykseen täysin ja puhui visusti vain itsestään. Miraya nyökytteli sama hymy huulillaan mahdollisimman ymmärtäväisesti.
Enarin kysymykselle, jota Miraya ei uskonut pelkäksi kohteliaaksi vastakysymykseksi omaansa, naisen olisi tehnyt mieli naurahtaa, mutta hän piilotti huvittuneisuutensa. Hänen tähänastinen matkansa? Kyllähän Enarkin varmasti tiesi, että Miraya oli matkannut Valkoisen Lohikäärmeen mukana jo koko kesän. Jos se ei olisi miellyttävää, vieläpä näin hyvällä säällä, niin ei hän täällä enää olisi. Ehkä lakeija halusikin oikeasti kysyä tai kuulla jotain aivan muuta.
"Lohikäärmeellä matkustaminen on minusta aina miellyttävää." Ehkä Miraya ei tässä seurassa ollutkaan ainut, jonka motiivit kevyeen keskusteluun olivat jossain pintaa syvemmällä. Mutta oliko tämä kiinnostus Enarin omaa vai sittenkin Aldarin? Pitäisikö heidän huolestua, mikäli Aldaria kiinnosti laivan toinen kirjanpitäjä?
"Ovathan nämä maisematkin", Miraya viittasi kädellään meren kimmeltävälle aavalle, "aina yhtä valloittavat, vaikka niitä harmillisen vähän ehdinkin ihailemaan kirjanpitotöiden ohella." Vastaus oli harkittu ja yhtä tyhjänpäiväinen kuin Enarinkin.
Hetken Miraya punnitsi uskaltaisiko tökätä nuorukaista jollain niin räikeällä kysymyksellä tai toteamuksella, että vaikkei tuolta sanallista vastausta saisikaan niin ainakin voisi lukea jotain tuon reaktioista. Se olisi kuitenkin liian riskialtista. Katseensa Miraya antoi hetkeksi jäädä meren ylle kuin vain nauttien näkemästään.
"Toivottavasti sinullakin jää aikaa myös matkasta nauttimiseen. Ainakin tänään niin näyttäisi olevan", Miraya totesi pian hymyillen entistä leveämmin. Todellisuudessa häntä vain kiinnosti, miten Aldar oli uskaltanut päästää hännystelijänsä kulkemaan vapaasti laivalla. Missä olivat panta ja talutushihna?
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Yllätysvieras

Post by Tinanja »

Enar ei vastannut mitään Mirayan toteamukseen siitä, että Lohikäärmeellä matkustaminen oli aina miellyttävää. Ehkä se vaati tietyntyyppisen henkilön, tietyntyyppiset…. tarpeet ja kiinnostuksen kohteet jättää taakseen vakaan maankamaran ja sen mukavuudet. Kaiken lisäksi meri oli epäluotettava, arvaamaton ja mahdoton navigoida, mutta tämä keskustelu… tämä kiertely ja kaartelu oli jotakin, mitä Enar oli ehtinyt jo elinvuosinaan harjoittelemaan. Ja maisemat, joista tuo hetken pohdinnan jälkeen mainitsi, olivat aina saman näköisiä - meren ja horisontin linja tuntui pysyvän muuttomattomana. Ainut muuttuva osa oli aurinko, joka siirtyi taivaanrannasta toiseen silloin, kun suostui tulla näyttäytymään kylmän ja kostean tuulen puhaltaessa pilvet taivasta verhostamasta. Tämä valkeahiuksinen nainen näytti muistavan mainita työnsäkin kirjanpitäjänä jälleen, ja se sai Enarin kulmat tuskin huomattavasti kohoamaan. Mutta tuo oli sanoissaan liian varovainen, että siitä olisi voinut varmasti arvioida mitään.

“Olen varma, että se on mahdollista”, Enar vastasi kohteliaasti Mirayan kommenttiin matkasta nauttimisesta, vaikka ei uskonut oppivansa nauttimaan matkasta lainkaan. Valkeina reelinkiä vasten puristuneet sormet eivät näyttäneet hellittävän otettaan edelleenkään. Mies käänsi nopeasti katseensa takaisin horisonttiin, kun huomasi kapteenin arvioivan, mutta hyvin ilmeettömän katseen arvioivan heitä tarkasti.
“Ikävä kyllä minun on myöskin palattava velvollisuuksieni pariin, madame”, mies sanoi sitten, kääntäen viimein katseensa takaisin kohti kantta ja sen alle johtavaa portaikkoa. Ovi oli auki, sillä sää oli jopa ihan kelvollinen myös merenkäyntiin tottumalle.
“Ehkä meillä on vielä tällä matkalla aikaa jatkaa tätä miellyttävää keskustelua?” tuo hymyili vähän, kiusallisen tietoisena siitä, että kapteenin katse vaelteli mereltä kannella seisovaan kaksikkoon. Lisäksi… oli joitain asioita, joita pitäisi tuoda vanhemman herra Doulbturin tietoon.

//Kiitokset jälleen mielenkiintoisesta pelistä!
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Yllätysvieras

Post by Kide »

Tämä keskusteluyritys oli toivoton. Aldar oli kouluttanut lakeijansa hyvin, se Mirayan oli myönnettävä. Mutta epävarmuuttaan laivalla matkustamista kohtaan nuorukainen ei voinut peitellä, eikä myöskään varovaisuuttaan kapteenin katseen alla. Ensimmäisestä ei kuitenkaan ollut Mirayalle mitään hyötyä ja jälkimmäistäkin hän saattoi vain ihmetellä. Vai oliko se sittenkin vain tämä keskustelu ja hänen seuransa, joka ajoi Enarin takaisin kannen alle piiloon isäntänsä helmoihin?
"Ymmärrän vallan hyvin", Miraya totesi sievästi nyökäten. Paljonkohan Aldar mahtoi maksaa työntekijöilleen uskollisuuden takaamiseksi. Vai johtikohan mies sittenkin pelolla?
"Toivottavasti." Miraya hymyili takaisin ja samalla toivoi, ettei hänen enää tarvitsisi käyttää aikaansa toiseen tällaiseen keskusteluun Enarin kanssa. "Hyvää päivänjatkoa", Miraya toivotti etiketin vaatima hymy huulillaan. Enarin askelten kadotessa kannen alle tuo hymy haihtui ja Miraya jäi tuijottamaan merelle tyhjä katse silmissään. Hän veti shaalinsa takaisin olkapäitänsä lämmittämään. Myös Miraya oli ollut kiusallisen tietoinen Rayashin vilkaisuista heitä kohti. Ja tuon täysin turhan keskustelun takia Miraya epäili joutuvansa vielä toiseenkin keskusteluun tänään ja se keskustelu käytäisiin isän ja tyttären kesken, tosin kapteenin arvovallalla ja käskyjä kiertelevän alaisen toivottomuudella. Sen murehtimisen sijaan Miraya nojautui lopulta reelinkiä vasten ja sulki hetkeksi silmänsä nauttien vain tuulesta kasvoillaan ja aaltojen kohinasta laivan kylkeä vasten. Hän uskoi jäävänsä ikävöimään tätä tunnetta talvella.

// Kiitokset jälleen itsellesi! :) //
Locked