Tutut kasvot, toinen merkitys

Toisiksi suurinta merenrantakaupunkia kutsutaan myös Ceresin sivistyksen kehdoksi ja ainut julkinen kirjasto koko mantereella sijaitseekin Phoebessa. Kaupunki on vanha, mutta nyt sen turvallisuutta ja vakautta on koetellut katastrofi: kaupungin alta nousi ikiaikainen lohikäärme, joka matkallaan tuhosi osan kaupungista.
Locked
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Tutut kasvot, toinen merkitys

Post by Tinanja »

Hieman kadulla kulkiessan viheltevä Giad ei herättänyt erityisesti huomiota suunnatessaan Wanhaa Lohikäärmettä kohden muiden kadullakulkijoiden joukossa. Tuon puolhaltiamiehen olkapäille yltävät hiukset olivat tänään auki, ja hyvin tavoilleen ominaisesti Giad oli jättänyt ne myös aamulla harjaamatta. Se tuntuikin täydentävän miehen huolettoman olemuksen ja mitäänsanomattoman, hyvin keskiverron asunkin: suorat, harmaat housut, vihreä tunika ja musta, lyhyt liivi olivat kaikki koristelemattomia, yksinkertaisia vaatekappaleita. Hänen kenkänsä olivat nähneet jo aikaa, mutta ne näyttivät olevan ainut vaatekappale, johon oli käytetty useampiakin kolikoita. Lisäksi miehen olkapäällä roikkuva laukku oli täynnä papereita, kansioita, ja roikkui aukinaisena tuon harteilla kun Giad astui sisälle vilkkaaseen majataloon. Tämän kapeille kasvoille levisi pieni hymy, kun hän veti keuhkoihinsa ruuan, savun ja muiden Wanhan Lohikäärmeen asiakkaiden tuomia tuoksuja. Se oli tuttu, miellyttävä tuoksu ja vilkas majatalo sopi hänen tämänpäiväisiin tehtäviinsä paremmin kuin hyvin.

Pian Giad olikin livauttanut pari kirjettä vastaanottajilleen, ennen kuin asteli lähemmäs tiskiä muita asiakkaita väistellen ja näiden välissä pujotellen. Hän oli kuullut Tessasta aiemminkin, ja nähnyt tämän useasti Lohikäärmeen tarjoilijana. Tuo tuntui olevan pidetty, hymyilevä ja työssään riittävän itsevarma. Se, mitä Zahir tuosta naisesta halusi, ei ollut Giadille täysin selvää. Puolhaltiamies oli melko varma, että tämänpäiväisen tapaamisen, viestin ja hänen saaman ohjeistuksen lisäksi taustalla oli paljon muutakin. Miksi muuten Zahir olisi viitsinyt henkilökohtaisesti ohjeistaa häntä tästä tapaamisesta, kun tapaamisia ja kirjeitä Giad hoiti muutenkin työkseen? Mutta, oli se motiivi mikä tahansa, se ei ollut sen hetken murhe. Mies hymyilikin lämpimästi Tessalle sekaisin olevien hiustensa lomasta. Hän nosti laukkunsa syliinsä ja jäi hetkeksi vain penkomaan sitä ennen kuin veti esiin sinetöidyn, pieneksi taitellun kirjeen ja laski sen siihen tiskille eteensä. Sinetti kuului Zahirille, ja Giad oletti, että Tessa viimeistään jossain vaiheessa heidän keskusteluaan huomaisi sen.
“Hei”, mies totesi sitten varovasti tuon naisen pyyhältäessä ohitse. “Tuota… saisinko oluen?” Giad jatkoi sitten, hieman ujonnäköisesti hymyillen.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Tutut kasvot, toinen merkitys

Post by Kide »

Myöhäinen iltapäivä eteni Wanhassa Lohikäärmeessä tavanomaiseen kiihtyvään tahtiinsa. Ruokailijoiden joukkoon liittyi enenevissä määrin juomapuolta kaipaavia ja heidän myötään myös meteli tavernassa koveni. Tunnelma oli kuitenkin hilpeä, ainakin vielä, ja Tessa hyräili tyytyväisenä joidenkin merimiesten nurkassa aloittaman rallatuksen tahtiin itsekin. Edes jonkun onnistuessa tänään, hyvin pitkästä aikaa, loiskauttamaan oluensa hänen hiekanvaalean mekkonsa helmalle, ei pyyhkinyt rentoa hymyä naisen kasvoilta. Ilta vaikutti alkavan varsin mukavasti eikä ollut syytä olettaa sen päättyvän mitenkään muuten. Sitä paitsi olihan mukana ollut tuuria oluen läikkyessä, kun se oli ollut vaaleaa sorttia. Tunnin jälkeen tahrasta tuskin erottui muuta – ei ainakaan tavernan hämyisessä valossa – kuin läiskän hieman tummemmiksi jääneet reunat.

Amona lähti kiertämään pöytiä tasapainotellen toisella kädellään kahta keittoannosta ja toisessa valtavaa kannua parin tuopin kera Tessan jäädessä vuorostaan tiskille. Hänen kätensä olivat vuosien saatossa tottuneet jatkuvaan kanniskeluun, mutta vaihtelu kierroksien ja tiskin välillä tekivät silti aina yhtä hyvää.
Tiskillä Tessa sai pian eteensä niin tavallisen näköisen asiakkaan, ettei vaivautunut katsomaan tuota tarkemmin. Mutta kirje, jonka mies ensitöikseen kaivoi suuresta laukustaan ja etenkin tapa, jolla tuo asetti sen pöydälle, veti Tessan huomiota puoleensa. Kirjeen ojentamisen tai selkeästi Tessalle osoittamisen sijaan mies laski sen vain eteensä pöydälle nimen sijasta sinetti ylöspäin. Kirjeellä oli selvästi jokin merkitys, sillä muuten se ei nyt lepäisi oluttahraisella tiskillä – Tessaa melkein säälitti hyvälaatuiselta vaikuttavan paperin sotkeentuminen –, mutta Tessa alkoi epäillä, että se saattoikin olla merkki jollekin toiselle. Kuinka kutkuttava ajatus, sillä Tessa luuli tietävänsä mitä toiset tarjoilijat tässä tavernassa puuhasivat. Hänen täytyi tietää pitääkseen itsensä askeleen edellä. Sen sijaan, että tuo mies olisi itse alkanut tutkimaan kirjettään, hän halusikin päästä tutkimaan tuoppien sisältöä tänään. Entistä selvempi merkki, mutta mistä? Saati kenelle?
"Hyvää päivää", Tessa huikkasi iloisesti vastaan miehen tervehdykseen siirtyessään hymyillen tiskin toiselta reunalta häntä kohti ja koetti pitää katseensa kirjettä vilkaistuaan uudessa asiakkaassaan ja ajatuksensa poissa kasvoiltaan. "No ehdottomasti, kunhan kilisevääkin näkyy pöydällä", nainen jatkoi hyväntahtoisesti naurahtaen, mutta odottamatta todisteita maksusta kääntyi jo laskemaan tuopillista takana nököttävästä leveästä tynnyristä. Päivän olut oli tänään vaaleaa, sameaa ja pehmeän näköistä, mutta kätki sisälleen vivahduksen hedelmäistä kirpeyttä. Juuri tuon kirpeyden tuoksu tuntui leijuvan myös Tessan ympärillä hänen onnistuessaan saamaan päivän mittaan kyseistä olutta useamman kerran pitkin käsiään ja käsivarsiaankin. Oikeastaan koko tavernan tuoksu tuntui tänään olevan sekoitus tuttua savua ja hikeä tuolla pienellä hedelmäisellä ehostuksella.
"Se olis kolme neriä", totesi Tessa laskiessaan tuopin miehen eteen – sopivasti kuitenkin sivuun kirjeestä, jottei tuopin reunaa myöten parhaillaan alaspäin hivuttautuva vaalea vaahtovana laskeutuisi puhtaan paperi päälle. Samalla Tessa sai tilaisuuden vilkaista kirjettä, ja etenkin sen sinettiä, uudemman kerran. Kuinka ollakaan sinetti näytti tutulta, mutta Tessa ei osannut heti sitä yhdistää mihinkään. Hän tiesi nähneensä sen useamman kerran, mutta missä ihmeessä se oli ollut?
"Olisitkos halunnut, että tuo toimitetaan jollekulle eteenpäin?" Tessa päätti kysyä kirjettä kohden nyökäten, sillä sen täydellinen huomiotta jättäminenkin olisi ollut oudoksuttavaa.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Tutut kasvot, toinen merkitys

Post by Tinanja »

Giadin huulet kaartuivat pieneen hymyyn tämän katsoessa, miten Tessa kääntyi laskemaan hänelle olutta. Tämä olisi päivän viimeinen tehtävä tältä erää, ja Giadilla ei ollut aikomustakaan lähteä Lohikäärmeestä kotiaan kohden ilman edes yhden oluttuopillisen nauttimista.
“Itse asiassa kyllä. En ikäväkseni löytänyt kirjeen vastaanottajaa - tai tunnistanut”, Giad kohautti vähän olkapäitään Tessalle kuin olisi ollut pettynytkin tilanteeseen. Hän tiesi, ettei se lyhythiuksinen, tanakka mies olisi tänään täällä, sillä oli purkamassa vielä lähikylästä saapuneen kauppiaan lastia varastorakennukseen Phoeben pohjoisissa osissa.
“Hänen nimensä on Irad, ja hän kuulemma vierailee täällä Wanhassa Lohikäärmeessä usein”, Giad tarkensi sitten. “Ilmeisesti varmaan tämän mittainen”, tuo kurtisti kulmiaan ja näytti korkeutta, joka oli suurinpiirtein sama Tessan kanssa. “Tanakka, vähän pulskahko mies, jonka hiusraja kuulemma karvaa kovaa vauhtia”, Giadin käsi eksyi sanojen myötä haromaan hänen omia hiuksiaan hymyn vähän laskeuduttua tuon kasvoilta sanojen ja kuvailun myötä.

“Uskoisin, että yhteinen tuttumme voisi pitää tätä hyödyllisenä palveluksena jatkoa ajatellen, jos voisit toimittaa kirjeen hänelle, kun hän tänne eksyy”, mies jatkoi sitten otettuaan pitkän hörpyn oluestaan. Se kieltämättä oli iltaan juuri sopivaa - riittävän viileää, mutta ei liian kylmää. Kirjettä ohimennen lähemmäs Tessaa siirtäessään Giad työnsi sen alle myös kultakolikon. “Muutoin minun täytyy tulla myöhemmin katsomaan, josko hän olisi jo paikalla”, tuo jatkoi, olkiaan huolettomasti kohauttaen. “Mutta pitäisin vapaaillasta.”
“Ainiin, olenpa taas epäkohtelias. Pahoitteluni!” Giad hymyili vähän Tessalle huolettoman sävyn kuorruttaman juttelunsa lomassa, kun esitti tajuavansa, ettei hän ollut edes esitelly itseään. “Nimeni on Giad”, tuo lisäsi sitten. Viimeistään hänen esittelynsä toivottavasti auttaisi Tessaa yhdistämään kaksi asiaa toisiinsa - Zahir oli ainakin maininnut sanoneensa Giadin nimen kertaalleen Tessalle aiemmin jo. Nähtäväksi jäisi, riittäisivätkö hänen sanansa - ja uskoisiko Tessa sanaakaan siitä, mitä hän oli juuri sanonut.
“Mukava tavata sinut”, tuo totesi sitten Tessalle vielä, pieni, viaton hymy edelleen huulillaan kareillen.
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Tutut kasvot, toinen merkitys

Post by Kide »

Kirje siis oli kuin olikin hänen välitettäväkseen, mutta oliko sinetin tuttuus sattumaa vai sittenkin jotain muuta? Tessa tunnisti miehin kuvaileman Iradin yhtenä Lohikäärmeessä todellakin usein vierailevaksi asiakkaaksi, mutta hänen tietääkseen Iradissa itsessään ei ollut mitään erityistä.
"Jaa että Irad, kyllähän mää hänet tiedän. Se mies tosiaan viihtyy täällä", Tessa kertoi naurahtaen, vaikka ei saanutkaan karistettua kylmää tunnetta yltään. Ja entistä kylmemmäksi tavernan turhan lämmin ja seisova ilma tuntui muuttuvan hänen asiakkaansa seuraavien sanojen myötä. Palaset loksahtivat armottomalla täräyksellä paikalleen vasta, kun Tessa näki vilauksen kellertävää metallia miehen kirjettä häntä kohti työntävän käden alla. Ele toi kuin iskuna hänen mieleensä Vareon hänelle työntämän kultakolikon ja samalla hetkellä Tessa muisti, missä oli nähnyt tuon sinetin. Zahir Athertonin puodissa ja sieltä hankituissa pusseissa ja purnukoissa, joita edelleen nökötti pitkät rivit hänen äitinsä huoneessa. Ne rohdokset olivat yksi Tanyaa hengissä pitävä osa, mutta Tessa oli silti varma, että tästä eteenpäin niiden kyljissä ja kansissa loistava tunnus tulisi vainoamaan häntä. Kuinka oksettava ajatus, että Zahirin läsnäolo näkyi hänen omassa kodissaankin.
Tessa nielaisi happaman maun suustaan ja onnistui pitämään hymyn kasvoillaan, vaikka olikin aavistuksen epäröinyt kirjettä nostaessaan. Olisihan hänen pitänyt arvata tämä.
"Ole huoletta ja nauti sää illastas. Tää", Tessa napautti sormillaan kirjettä ja samalla vetäisi sen alta kultakolikon omaan taskuunsa, "on Iradin käsissä ensimmäisenä, kun se saappaansa tänne seuraavan kerran kävelyttää. Olkoon se palvelus sulle ja tuttavallemme molemmille." Tessa väläytti miehelle hymyn kirjettä taskuunsa tallettaessaan, mutta nyt tuon hymyn reunoilla oli hiven erilaista särmää.

Tämäkö oli Giad? Se Giad, jonka Zahir oli ohimennen maininnut viimeisimmällä vierailullaan. Oivallus sai harmaissa silmissä välkähtämään terävyyttä, vaikka aurinkoinen hymy Tessan kasvoilla kuin pinttyneenä pysyikin. Oli pelottavaa kuinka tavalliselta haltiaverta suonissaan kantavalta nuorukaiselta Giad näytti ja kuinka vaatimattomana tuo osasi esiintyä. Tessa oli odottanut paksuniskaista, käsivarsillaan hihoja pingottavaa ja raskaalla asevyöllä varustettua körilästä, eli jotain Ranyardin kaltaista, mutta saikin vastaansa jopa itseään nuoremman näköisen kuikelon. Toki haltiaveri oli paha hämäämään ikäasioissa.
Tämä jos jokin oli hyvä muistutus Tessalle siitä kuinka pahasti ulkonäkö saattoi harhauttaa. Ja myös muistutus siitä, kuinka odottamattomista paikoista ja ihmisistä Zahir Athertonin vaikutuksen saattoi löytää.
"Mää oon Tessa. Hauska tavata tosiaan", Tessa vastasi hymykuoppien porautuessa entistä syvemmälle hänen poskiinsa, vaikka hänen ajatuksensa kulkivatkin ilottomampia polkuja. Giad esitti huolettoman viestinviejän osansa hyvin, tai ainakin nyt Tessa epäili sen olevan vain esitystä, joten kaipa hänen pitäisi jatkaa huolettoman tarjoilijan roolissaan. Tessasta itsestään oli vähintäänkin rasittavaa kuinka Zahirin läsnäolo, välitön tai välillinen, sai hänet varuilleen, ja sitä ei ollut tarpeen kenenkään muun enää nähdä. Sitä paitsi olisi varmasti parempi, ettei tätäkään keskustelua sen kummemmin noteeraisi kukaan ulkopuolinen.
"Noh, milläs tapaa sää meinasit iltaas ilostuttaa, nyt kun sen vapaaksi sait?" Tessa päätti yrittää herätellä hieman lisää keskustelua. Hän olisi iloinen mistä tahansa pienestä langanpätkästä mistä vain kiinni saisi, Giadin onnistuttua yllättämään hänet täysin.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Tutut kasvot, toinen merkitys

Post by Tinanja »

Lämmin hymy levisi tuon nuoren miehen kasvoille, kun Tessa myönsi tuntevansa Iradin. Pieni nyökkäys kertoi, että hän oli sisäistänytkin sanat. Giad hymyili vähän lisää sitä kohteliasta, mitäänsanomatonta hymyään työntäessään kirjeen ja kolikon lähemmäs Tessaa. Hänestä oli mielenkiintoista nähdä, miten palaset ja vihjeet tuntuivat siirtyvän naisen mielessä paikoilleen. Hetkeksi Tessa näytti muuttuvan hyvinkin määrätietoiseksi ottaessaan kirjeen ja vakuuttaessaan sen löytävän tiensä Iradin käsiin heti, kun mies tänne jalallaan astuisi. Kultakolikko oli myös kadonnut naisen taskuun niin huomaamattomasti, ettei edes Giadin tarkkaillu juurikaan havainnut sitä.
“Se on mukava kuulla, kiitos”, tuo totesi sitten se kohteliaan mitäänsanomaton hymy, kun Tessa oli vielä lopettanut puheenvuoronsa toteamalla sen olevan palvelus sekä hänelle, että heidän yhteiselle tuttavalleen. Oli kieltämättä ollut mielenkiintoista nähdä, miten Tessa oli reagoinut tähän kahden asian yhteen liittämiseen, ja Giad epäili, että siinä seassa naisen ilmeiden piilotteluyrityksistä huolimatta oli ollut myös yllättyneisyyttä.

Viimein Tessakin esittäytyi virallisesti Giadille hänen omien esittelyjensä jälkeen. Giad oli jo avaamassa suunsa jatkaakseen sitä kevyttä, kohteliasta keskustelua, kun Tessa kysyikin mitä hän aikoi vapaaillallaan tehdä. Ei Giad sitä ehkä ihan vapaaillaksi laskisi, sillä hän tiesi eksyvänsä lukemaan vähintään jotain kirjeitä kaiken muun tekemisensä lomassa, mutta hänen ei tarvinnut lähteä kyllä kotoaan mihinkään enää - tämä oli ollut päivän viimeinen tapaaminen.
“Minäkö?” Giad hymähti vähän, hymyn edelleen kareillessa tuon huulilla muuttumattomana. Mies maistoi hitaasti oluttaan. “Ajattelin nauttia olueni, hakea torilta vielä jotain leivoksia ja täyttää niillä makeannälkäni… ja mennä nukkumaan”, Giad virnisti leveästi viimeisten sanojensa kohdalla. “Kuulostaa siis mitä tylsimmältä illalta, eikö? Entä sinä? Oletko koko illan täällä töissä vai?”
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Tutut kasvot, toinen merkitys

Post by Kide »

Giadin hymy ja tapa puhua olivat kuin kenen tahansa. Niin tuttua ja turvallista, niin tavallista, että Tessan täytyi muistuttaa itseään olemaan tarkkana. Eihän tuo mies voinut mitenkään olla niin tavallinen miltä näytti. Ei kukaan Zahirin kanssa tekemisissä oleva voinut olla.
Entä mitä se kertoi Tessasta itsestään? Ajatus oli parempi karistaa mielestä nopealla huiskauksella kuin leivänmurut hameen helmalta ennen kuin ne johtaisivat johonkin, mitä Tessa ei ollut valmis miettimään.
"Kuulostaa mitä mukavimmalta. Eipä kait sitä muuta tarvikaan", Tessa vastasi ja hänen hymynsä oli aito. Se todella kuulosti mukavalta. Tavalliselta. Tuskin se siis saattoi pitää paikkansa. Kenties tuo mies ujon hymynsä kanssa ilmestyisi tälle iltaa vielä monen muunkin luo sujautellen kirjeitä yhdelle jos toisellekin Zahirin välikätenä.
"Mitäpä mää muuta kuin täällä", naurahti Tessa vastaukseksi omasta illastaan. "Täytyyhän jonku pitää huoli siitä, että kaikille halukkaille riittää suunkostuketta." Oli Tessan vuoro virnistää. Ja joku, jolle purkaa murheensa, onnensa tai muut uutisensa, jotta se joku voi välittää ne taas eteenpäin vielä uteliaammille korville. Vaativille korville, kuten yhteiselle ystävällemme. Tessan ajatukset juoksivat omassa maailmassaan, mutta hänen kätensä kurottautuivat täyttämään Giadin viereen ilmestyneet kaksi tuoppia ja huulet nousivat normaaliin hymyynsä kohtaamaan tuoppien takana seisovan naisen, jonka silmät harhailivat hänen ohitseen jo hieman utuisina. Tuopit lähtivät sammaltavan kiitoksen jälkeen hoipertelevan asiakkaan matkaan ja pöydälle jätetyt rahat siirtyivät nopeasti talteen. Ennen Giadiin palaamista Tessan katse kiersi vielä tavernan läpi. Näytti siltä, että Amonan kaksi kättä eivät enää riittäneet kaikkialle.
"Saiskos sulle olla vielä toinenkin samanmoinen? Mää joudun lähteen sitä kostuketta jakamaan muillekin janoisille, niin sun kannattaa omat täydennykses ottaa ennen sitä." Tessa toivoi, että olisi ehtinyt jäädä Giadin luo pidempään, vaikka epäilikin, ettei miehestä enempää irti tulisi saamaan, mutta hänen oli myös hoidettava velvollisuutensa. Tessa kallisti päätään ja kannua samaa tahtia odottavasti hymyillen. Kenties hän vielä ehtisi palaamaan tiskille ennen kuin Giad karkaisi, jos tuo innostuisi tavoittelemaan toisenkin tuopillisen pohjaa.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Tutut kasvot, toinen merkitys

Post by Tinanja »

Giad joi hitain siemauksin oluttaan, samalla lailla kuin kuka tahansa muu Wanhan Lohikäärmeen asiakkaista. Pieni hymy kareili edelleen tämän huulilla tuon kuullessa Tessan vastauksen - ja siitä hän oli samaa mieltä, ettei juuri muuta rentoutumiseen ja vapaailtaan tarvittaisikaan. Ei myöskään ollut yllättävää, että Tessan ilta kuluisi täällä tarjoillessa juomia, ja varmasti yhtä sun toista matkan varrelta mielensä perukoille keskusteluista poimien. Mies ei näyttänyt erityisemmin reagoivan tiskin muihin tapahtumiin, mutta piti silmäkulmastaan tilannetta sen verran silmällä, että ehtisi alta pois tarvittaessa. Hänellä ei ollut aikomustakaan jäädä keskelle tappelua tänään tai myöhemminkään.
“Ei kiitos”, Giad pudisti lyhyesti päätään Tessan kysymykselle toisesta tuopillisesta. “Kuten sanottu, vapaailtani odottaa”, tuo hymyili vähän lisää naiselle tiputtautuessaan jakkaralta alas. Mies kumosi vielä viimeisetkin oluenrippeet kurkustaan alas ennen kuin laski tyhjän tuopin tiskille.
“Kiitokset oluesta. Epäilen, että tapaamme vielä jossain välissä”, Giad hymyili Tessan lähtiessä kantamaan olutkannua kohti tavernan keskiosia ja tyhjentyneitä tuoppeja kohden.

Pian Giad oli itsekin livahtanut tavernan keskiosiin ja siitä ovelle. Raikas ilma tervehti miestä tämän lähtiessä kohti kotiaan. Ilta oli ollut kieltämättä onnistunut: hän oli varma, että olivat Zahirin suunnitelmat Tessan ja tavernan osalta mitä tahansa, tämäniltainen ei ainakaan hidastanut niitä.

//Kiitokset jälleen mielenkiintoisesta pelistä!
User avatar
Kide
Posts: 771
Joined: Sun Sep 03, 2017 10:57 pm

Re: Tutut kasvot, toinen merkitys

Post by Kide »

Vain yksi tuopillinen, aivan kuten Giad oli aluksi kertonut. Sitten vapaaillan pariin. Vaan kuinka vapaa tuo ilta todellisuudessa mahtoi olla, jos sen aloittajaisiksi toinen tuopillinen olisi ollut liikaa? Miehen noustessa ja tallettaessa oluen rippeet parempaan talteen Tessan ajatukset laukkasivat ihan muualla kuin hänen leppoisa hymynsä antoi ymmärtää. Tuo hymy piti jopa Giadin viimeisten sanojen kohdalla, vaikka tuttu väristys kipitti Tessan korsetin alla selkärankaa myötäillen. Sanoissa ei ollut hiventäkään uhkausta, se oli vain toteamus, ehkä jopa odottavainen sellainen, mutta Tessa ei mahtanut kylmille väreilleen mitään.
"Olepa hyvä. Ja tervetuloa takas", Tessa vastasi suupielet kohoten ja nyökkäsi Giadille hyvästiksi ennen kuin kiiruhti tavernan puolelle hame hulmuten. Hänen hymynsä laskeutui tavanomaiseen paikkaansa, tuttuun ja turvalliseen ilmeeseen, jonka takana hän saattoi sukeltaa omiin ajatuksiinsa kenenkään huomaamatta.
Itsepä tämän tien valitsin enkä mää voi väittää, ettenkö olis tiennyt mitä sen varrelta löytyy. Ajatusten sivussa pari ensimmäistä tuopillista oli jo täytetty. "Olkaas hyvät, pojat. Viethän Gellalle terveisiä?" Sanat soljuivat Tessalta hänen hymyynsä sointuen lähes ajattelematta.
Sitä paitsi määhän oon hyvä tässä.
"Jaa jaa, joko se kurkku ehti kuivata? No nyt on asia korjattu." Vanha merimies jatkoi iltaansa tuoppi täytettynä Tessalta saadun silmäniskun kerta.
Ja tämä on ainut vaihtoehto juuri nyt.
"... kiireinen ilta?" Seuraavan pöydän haltianaisen sanojen loppu nousi kysyväksi. Alusta Tessalla ei ollut hajuakaan, mutta se oli helppo arvata.
"Joo, kyllä tässä on taas kiirettä pitäny, vaan hyvä niin." Nopea vilkaisu kaksikon välkkyviin koruihin ja pitsireunusteisiin mekkoihin nosti Tessan hetkeksi ajatuksistaan. Nyt oli mahdollisuus tienata lisää. "Vaan mitäs jos neidit vaihdettas teille tuoppien tilalle paremmat juomat. Me saatiin eilen saaristosta niin makeaa viiniä jokunen pullo, että se vie kielen mennessään..."

Niin miksikäs penteleessä mun pitää aina väristä kuin pahanen lepän ruipelo tuulessa, kun joku huomauttaa jatkosta? pohti Tessa hetkeä myöhemmin kurkotellessaan viinipulloa ylähyllyltä. Siinäpä vasta hyvä kysymys, vaan siihen ei tainnut löytyä kuin huonoja vastauksia.

// Kiitos pelistä! Oli taas mukava vähä järkyttää Tessaa! ^^ //
Locked