Re: Kirjat opettavat mutta eivät tuomitse
Posted: Tue Aug 24, 2021 2:56 pm
"Vain harvoista, kirjastonhoitajat järjestävät teosten kierron jotta kaikki halukkaat pääsevät kertaamaan niiden avulla, ja paikkaamme koulun kokelmaa tasaiseen tahtiin jos puutteita ilmenee toistuvasti," Quastor vastasi Nalian kysymykseen. "Parantajaopiskelijoiden rohdoksia käsittelevät kirjat ovat ympäri vuoden ahkerassa käytössä, samoin lumousten alkeita sisältävät kirjat. Myös historiankirjoilla on kysyntää, tosin vain niillä joissa kuvataan historiallisia tapahtumia joihin maagikot ovat ottaneet osaa."
Hymyillen lumoajamestari lisäsi:
"Olen tuntien välillä kuullut monta hengästynyttä väittelyä oppilaiden keskuudessa siitä, kuka Sekasorron Ajan kuuluisista maagikoista selviäisi voittajaksi jos heidät asetettaisiin kaksintaisteluun toisiaan vastaan."
Nyökäten päätään myöntäväiseen eleeseen herra Narheimin sanoille Quastor kohottautui tuolillaan, ja ojentaen kättään otti vastaan Nalian tuoman kirjan. Erikokoisten sivujen esille työntyvät reunat toivat mieleen hieman huolimattoman työskentelyn, mutta lumoajamestari ei siitä välittänyt. Hän kuljetti sormiaan kanteen painettujen merkkien ylitse, ja miehen hymy leveni hänen todetessaan ettei ymmärtänyt merkeistä yhtäkään. Tämä oli erinomainen asia, koska silloin kirjan tulkintaan tarvittaisiin jotakuta kielten asiantuntijaa. Ja sitä kautta olisi Metiksellä pian uutta tietoa, jota harvat olisivat onnistuneet saamaan käsiinsä.
"Yllättävän sileää ja notkeaa... Lieneekö tämä hylkeennahasta sidottu?" hän pohti ääneen pidellen leveää kirjaa käsiensä välissä. Ja kevyt, miltei kuin kansien välissä olisi pelkkää ilmaa.
"Omiaan säästämään lukijansa ranteita," hän lisäsi äänessään ohikiitävä naurunpuuska. Vakavoituen hieman puolihaltiamies asetti kirjan pöydälle, ja kohotti katseensa herra Narheimiin.
"Olette toden totta tarjonneet minulle kaiken sovitun, ja enemmänkin. Mikäli olemme yksimielisiä näiden teosten olevan riittäviä, myönnän auliisti suostuvani kauppana kanssanne sovituin ehdoin."
Quastor nousi sorjalla liikkeellä seisomaan, ja ojensi kättään pöydän ylitse:
"On ollut ilo tehdä kanssanne kauppoja, herra Narheim. Voin luvata, että minulla on vain hyvää kerrottavaa Metikseen palatessani."
"Ja osa kiitoksesta tietenkin teille, neiti," mies lisäsi, venytettyään ensin kädenpuristustaan Harron kanssa jälleen tuttavallisuuden rajoja venyttävän pitkäksi. Kumartuen hieman Quastor otti Nalian käden omaansa, kättelyn sijaan samanlaiseen pehmeään otteeseen kuin ovella, ja lisäsi:
"Miellyttävän seuran lisäksi olen otettu asiantuntemuksestanne."
Hymyillen lumoajamestari lisäsi:
"Olen tuntien välillä kuullut monta hengästynyttä väittelyä oppilaiden keskuudessa siitä, kuka Sekasorron Ajan kuuluisista maagikoista selviäisi voittajaksi jos heidät asetettaisiin kaksintaisteluun toisiaan vastaan."
Nyökäten päätään myöntäväiseen eleeseen herra Narheimin sanoille Quastor kohottautui tuolillaan, ja ojentaen kättään otti vastaan Nalian tuoman kirjan. Erikokoisten sivujen esille työntyvät reunat toivat mieleen hieman huolimattoman työskentelyn, mutta lumoajamestari ei siitä välittänyt. Hän kuljetti sormiaan kanteen painettujen merkkien ylitse, ja miehen hymy leveni hänen todetessaan ettei ymmärtänyt merkeistä yhtäkään. Tämä oli erinomainen asia, koska silloin kirjan tulkintaan tarvittaisiin jotakuta kielten asiantuntijaa. Ja sitä kautta olisi Metiksellä pian uutta tietoa, jota harvat olisivat onnistuneet saamaan käsiinsä.
"Yllättävän sileää ja notkeaa... Lieneekö tämä hylkeennahasta sidottu?" hän pohti ääneen pidellen leveää kirjaa käsiensä välissä. Ja kevyt, miltei kuin kansien välissä olisi pelkkää ilmaa.
"Omiaan säästämään lukijansa ranteita," hän lisäsi äänessään ohikiitävä naurunpuuska. Vakavoituen hieman puolihaltiamies asetti kirjan pöydälle, ja kohotti katseensa herra Narheimiin.
"Olette toden totta tarjonneet minulle kaiken sovitun, ja enemmänkin. Mikäli olemme yksimielisiä näiden teosten olevan riittäviä, myönnän auliisti suostuvani kauppana kanssanne sovituin ehdoin."
Quastor nousi sorjalla liikkeellä seisomaan, ja ojensi kättään pöydän ylitse:
"On ollut ilo tehdä kanssanne kauppoja, herra Narheim. Voin luvata, että minulla on vain hyvää kerrottavaa Metikseen palatessani."
"Ja osa kiitoksesta tietenkin teille, neiti," mies lisäsi, venytettyään ensin kädenpuristustaan Harron kanssa jälleen tuttavallisuuden rajoja venyttävän pitkäksi. Kumartuen hieman Quastor otti Nalian käden omaansa, kättelyn sijaan samanlaiseen pehmeään otteeseen kuin ovella, ja lisäsi:
"Miellyttävän seuran lisäksi olen otettu asiantuntemuksestanne."