Kultamunia ja kokkia etsimässä

Meren rannalla, Lown lahden kupeessa sijaitsee maan suurin ja tärkein kauppapaikka on Dione, joka jakautuu useisiin eri kaupunginosiin aina rikkaiden suurista kartanoista pieniin, arvottomiin hökkeleihin sataman sivulla. Dionesta kulkija löytää kaiken laillisen ja laittoman, mikäli vain tietää, mitä etsii.
Kuparirapu
Rakuza
Posts: 652
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Kultamunia ja kokkia etsimässä

Post by Kuparirapu »

Ulostekaukuilla koristeltu peikko ponkaisi pystyyn kuin tätä oltaisiin puraistu pakaroihin, ja tämä vakuutti ensimmäisenä että eläin oli hänen. Dalena nyökkäsi hitaasti, vilkaisten vielä pariin kertaan hanhen ja peikon välillä, yrittäen sovitella tätä näkyä aiempaan mielikuvaansa Xhay Sienenlakista. Peikkokokista, jonka tuotoksia kuulemma odoteltiin Teurastetussa Prinssissä usein kieli pitkällä, ja joka myös käytti kaikkea vapaa-aikaansakin patojen äärellä. Tarpeen tuoreille raaka-aineille Dalena saattoi vielä ymmärtää, mutta varmasti helpompaa olisi vain ostaa ne torilta? Sen sijaan että joutui kamppailemaan kokonaisen linnun kanssa omalla kotipihalla?

"Jos teillä on hetkinen aikaa kaikkien...askareidenne keskellä, haluaisimme keskustella kanssanne," Dalena sanoi, nyökäten yksinkertaisesti peikon ehdotukselle siistiytyä hieman. "Älkää toki kiirehtikö, siistiytykää kaikessa rauhassa," hän lisäsi, haistaen tutunoloisen leyhähdyksen peikon hölkätessä ohi taloon sisään. Dalena oli kokenut oman osansa linnunulosteesta haukkoja kouluttaessaan, mutta se ei tarkoittanut etteikö hän mieluummin keskustelisi siistille naamalle. Ja mahdollisesti kättelisi puhdasta kättä.
Oven sulkeuduttua takapihalle laskeutui hetken hiljaisuus, ainoan äänen ollessa hanhen äkäinen sihahtelu silloin tällöin. Dalena kääntyi katsomaan Rayashia, ja veti syvän henkäyksen kuin kootakseen tämän koko tapauksen yhteen.
"Tämä...ei ole aivan mitä minulla oli mielessä," Dalena totesi rehellisen kuuloisesti, ja vilkaisi talon ovea kohti. "Voit vakuuttaa minulle tässä kohtaa, että hänen palkkaamisensa on hyvä ajatus. Ja ettei minulta ole jäänyt kuulematta mitään olennaista häneen tai hänen vapaa-ajan puuhasteluihinsa liittyen."
Osoitettu penkki vaikutti parhaalta paikalta odotella, joten Dalena suuntasi sitä kohti. Ohimennessään hän silmäili aitauksessaan tepastelevaa hanhea. Hän ei itse yleensä metsästänyt noin suuria lintuja, mutta oli ollut mukana muutamilla jahtiretkillä. Ilmeisesti peikkoherra aikoi kasvattaa sitä keittiötään varten, joko munien tai lihan takia. Samoin puolivalmiiksi aseteltu yrttitarha, ja pienillä puujaloilla maasta korotettu mehiläispesä taisivat olla tuoreen timjamin ja hunajan perässä valmisteltuja. Ainakin herra Sienenlakilla näytti olevan kädet täynnä päivän joka tunnille. Dalena istahti pitkälle puupenkille, ja pyyhkäisi hieman kengilleen tarttunutta pölyä takaisin maahan. Olihan sentään asiaankuuluvaa, ettei hänkään näyttänyt aivan maantieltä karanneelta.

Penkki narahti kun Rayash teki hänelle seuraa, ja he jäivät odottamaan vierekkäin. Talon takapiha oli onneksi tähän aikaan päivästä varjossa, ja kaupungin hälinän ollessa muutaman kadu päässä pysyi sekin rauhallisesti taustalla. Dalena oli mielissään, että hänelle ja Rayashille oli tarjoutunut näinkin yksityisen tuntuinen hetki kaiken keskellä. Nainen olisi voinut viettää kenties kokonaisen tunnin tällä tavoin, Rayashin vierellä hiljaisuudessa joka ei kuitenkana ollut hitustakaan vaivaantunut. Vaan sitten ovi kolahti auki, ja peikkoherran Sienenlakki harppoi ulos. Tämän ansioksi hän näytti lyhyessä ajassa pyyhkäisseen itsensä puhtaaksi kuin uusi hopeasayri, ja yllätykseksi peikon käsissä näkyi myös yksinkertainen tarjotin. Dalena oli jo siirtymässä antaakseen tilaa penkillä, kun Xhay ojensikin jo tarjoomisiaan heille, ja näppärästi pyöräytti itselleen puisen ämpärin istuimeksi. Dalena kiitti kohteliaasti, ja aidon yllättyneesti. Hän ei ollut aivan odottanut tätäkään tullessaan, he kun olivat tarjoamassa työtä. Mutta missään nimessä hän ei aikonut kieltäytyä hyvistä käytöstavoista kielivistä tarjoamisista, ja kiitti toistamiseen kun hänelle ojennettiin täysinäinen mukillinen.
"Olette liiankin ystävällinen, herra Sienenlakki. Emmehän edes ilmoittaneet etukäteen saapuvanne luoksenne, ja kaiken lisäksi kun olitte työn touhussa," Dalena sanoi, ja viittasi myös Rayashia kohti. "Olimme kyselleet teitä aiemmin Teurastetust Prinssistä, mutta valitettavasti ette olleet juuri silloin paikalla. Tietenkin olisimme voineet odottaa, mutta asiamme on valitettavasti hieman kiireinen, ja siksi saavuimme henkilökohtaisesti puheillenne."
Dalena siemaisi simaa, ja sen varjolla pohti miten parhaiten aloittaisi pyynnön. Oliko liian paljon olettaa, että peikko tietäisi jo tulevasta hääjuhlasta? Se oli kaupungin puheenaihe, mutta monille se saattoi olla yhtä tärkeää kuin jos kuussa olisi nähty tanssivia keijuja. Mutta toisaalta oli parempi, ettei Xhay pokkuroinut nenä tomussa kun kaksi tärkeää henkilöä saapui hänen puheilleen. Dalena vilkaisi Rayashia kohti, hieman epäröiden, josko kapteeni osaisi paremman tavan esittää asia peikolle.
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Kultamunia ja kokkia etsimässä

Post by Tinanja »

Rayash joutui taiteilemaan huulilleen kohonneen pienen virneen takaisin mielensä perukoille, kun hän huomasi Dalenan vilkaisevan itseään Xhayn ensivaikutelman jälkimainingeissa. Hän saattoi vain nyökätä Xhaylle lyhyesti, kun peikkoherra kiirehti sisätiloihin siistiytymään. Mikäli tämä pitäisi tavoistaan kiinni, tuolla olisi takaisin tullessaan jotain tarjottavaakin. Kapteeni tippui ajatuksistaan takaisin maanpinnalle yhtä nopeasti kuin mitä oli sinne lennähtänytkin Dalenan sanat kuullessaan. Nyt hän antoi sen hymyn kiivetä takaisin huulilleen astuessaan peremmälle pienellä takapihalla. Penkki narahti kapteenin painon alla hänen istuessaan tulevan vaimonsa vierelle puiselle, hieman heidän painonsa alla periksi antavalle penkille.
“No… Hän on kieltämättä persoonallinen”, Rayash hymyili vähän Dalenalle siinä takapihan rauhassa. “Mutta en epäile hänen kykyjään”, kapteeni lisäsi vielä. Hän ei uskonut, että se olisi kovin vakuuttavaa vakuuttelua, mutta toivottavasti riittävä. Se pieni rauhallinen, hiljainen hetki siinä takapihalla tuntui paljon pidemmältä kuin olikaan ennen kuin ovi työnnettiin auki ja herra Sienenlakki astui takaisin takapihalle.

“Kuten varmasti olettekin kuulleet, herra Sienenlakki… Kaupungissa kiertävät huhut koskien meidän -”, tuo viittasi Dalenaan lyhyesti kädenliikkeellään, saaden muutamat sormissaan olevat sormukset kiiltelemään kilpaa auringonvalon kanssa. “ - ovat totta, ja häät järjestetään piakkoin”, kapteeni lopetti vielä, hieman mietteliään näköisenä. Mies antoi katseensa vaeltaa Xhayn päästä varpaisiin muutaman kerran ennen kuin jatkoi:
“Sopivaa korvausta vastaan tietenkin, kukaan ei oleta että kaltaisenne arvovaltainen kokki tekisi töitä korvauksella, josta joutuu kantamaan kaunaa vielä vuosienkin jälkeen”, hän tiesi sanojensa olevan hieman turhankin koristeellisia ja virallisia, mutta niin oli tuleva tilaisuuskin - häät, joita paljon nähnyt kapteenikin odotti pelonsekaisella jännityksellä. Tunteeseen oli kuitenkin sekoittunut paljon muutakin kuin jännitystä - odotusta, jotain innostusta ja uteliaisuutta tulevaa kohtaan. Hetki hetkeltä se oli lähempänä, ja tämä oli yksi hyvin konkreettinen askel tulevaa kohtaan.
User avatar
Viherkivi
Posts: 154
Joined: Sat Sep 02, 2017 5:01 pm
Location: Vantaa, Finland
Contact:

Re: Kultamunia ja kokkia etsimässä

Post by Viherkivi »

Häntä puolelta toiselle väpättäen, Xhay kuunteli mitä herrasväellä oli mielessään. Uusien -- tai perittyjen -- sormusten kiiltely ei toki jäänyt tarkkanäköiseltä huomaamatta, ja se miten asia ilmaistiin solmi muutamankin juorunpätkän siististi pakettiin. Xhay nyökkäsi ymmärryksen merkiksi; jonkun piti siis ryöstää morsian juhlissa, selvä pyy! Sinänsä vähän hassua, että he tulivat noinkin tärkeän asian kanssa ihan ventovieraan puolipeikon puheilla, mutta ehkäpä lähipiirissä ei ollut tarpeeksi roistonnäköisiä miehiä ryöstöä tekemään.

Sitten hän muisti, että ihmisten juhlaperinteet olivat erilaiset kuin peikkojen, joten toinen looginen vaihtoehto oli luonnollisesti kattauksen järjestäminen.

"No enstennäkin," hänen puheensa lipsahti hieman metsäläisen puolelle, "onneksi olkoon kihlauksen johdosta!"
Hän olisi suudellut molempia poskille, mutta sekin oli peikkolaisten tapa, ei ihmisten, joten antoi olla. "Siksi toisekseen, kuinka monen vieraan kestitsemisestä me puhumme? Millainen budjetti arvon herrasväellä on? Mikä on aikataulu, teema, värit? Sitten vielä rajoitteet, uskonnot, ja kuinka paljon odotamme kuokkavieraita?"

Xhay oli kuullut huhuja lohikäärmeistä, mutta hän epäili vahvasti että esimerkiksi lohikäärmeen munia tai poikasta ei saanut torilta kovinkaan helposti, halvalla tai nopeasti. Sinänsä harmi, sillä hänellä oli muuan erinomainen omena-villisipulikastikkeen ohje, joka meni erityisen hyvin lohikäärmeen kanssa. Toinen vaihtoehto oli luonnollisesti kukkolisko (cockatrice), mutta hän epäili että niitäkään ei kasvatettu lihaksi. Soiva-sarvinen peura oli luonnollisestikin pois laskuista...

"Luonnollisesti herrasväen oman mieltymyksen mukaan tässä mennään, joten onko morsiamen suosikkia kenties riista, lintu, riistalintu tai meren antimet?", hän sitten kyseli, osoittaen peukalollaan sähisevää hanhea, "Minulla on IHAN PIAN kokemusta hanhipaistista!"
Kuparirapu
Rakuza
Posts: 652
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Kultamunia ja kokkia etsimässä

Post by Kuparirapu »

Dalena vilkaisi ohimennen Rayashia tämän puhuessa. Mies teki kyllä asiansa selväksi, mutta varoen sanojaan itse kihlaukseen liittyen, kuin hänen kielensä olisi kulkenut heikolla jäällä. Kenties se oli ymmärrettävää; kapteeni taisi edelleen totutella ajatukseen, että tulisi nyt sitoutumaan loppuelämäkseen toisen kanssa.
Kun peikkomestari onnitteli heitä, Dalena yllättyi miten lämpimän tunteen sanat herättivät hänessä. Hän joutui peittelemään suutaan pienen yskähdyksn varjolla, niin leveä hymy hänen kasvoilleen tunkeutui. Ei tämä ollut ensimmäinen kerta hänelle, vaan silti lämpö hänen vatsanpohjassaan säilyi kun Dalena sai kasvonsa uudelleen hallintaansa. Kysymysten perusteella kuulosti, että peikko ainakin harkitsi asiaa.
"Kutsujen määrän mukaisesti odotamme paikalle suunnilleen sataa vierasta. Lähipiiriä ja ystäviä, mutta heidän ohellaan tiettyjä arvovieraita. Myös Valkoisen Lohikäärmeen miehistö on kutsuttu," Dalena totesi. "Tilaisuus on tarkoitettu vain kutsuvieraille, joten en oleta että kovinkaan moni...kuokkisi juhlissa. Mutta mieluummin tarjoiluja on liikaa kuin liian vähän. Se ei näytä hyvältä, jos ruoka loppuu kesken."
"Budjetti kattaa kaiken, mitä arvioitte tarpeelliseksi. Paitsi jos aiotte tarjota etikassa liotettuja helmiä tai haltiaviiniä lohikäärmeenluupikareista," Dalena totesi huvittuneesti, heilauttaen vähätellen kättään. "Siitä muistankin, että tilaisuutta varten varattu viini on sukumme tuottamaa, ja sitä pyritään varaamaan ruokalistan mukaisesti."

"Toivottavasti teidän ei sentään tarvitse omasta keittiöstänne kantaa raaka-aineita paikalle," Dalena naurahti peikolle. "Henkilökohtaisesti arvostan riistaa, mutta toivoisin myös tilaa arvolihalle sekä kalalle; laadukas nauta tai härkä antaa vieraille puhuttavaa, ja tiedän että kala on monille rannikolla mieleen."
"Tietenkin tilaa on myös muillekin toiveille," hän lisäsi katsahtaen Rayashia kohti. "Olisiko jokin Tritonin ruokalaji paikallaan? Tai jotain mikä olisi miehistölle mieleen?"
Tinanja
Rakega
Posts: 979
Joined: Sat Sep 02, 2017 4:16 pm
Location: Phoebe
Contact:

Re: Kultamunia ja kokkia etsimässä

Post by Tinanja »

“Kuten neiti ehtikin jo sanoa, niin vieraita olisi noin sata”, Rayash totesi sitten. “Ja toivomme, että olisitte vastuussa ruokalistasta sen suunnittelun ja toteutuksen valvonnan osalta. Toki voitte osallistua myös ruuanlaittoon, mikäli muilta järjestelyiltä ehditte”, kapteeni jatkoi sitten puhuen sopivasti Dalenan taukojen väliin tarkentaen ja pienen hymyn kiivetessä hänen huulilleen kapteenin katsellessa selkeästi ajatuksesta innostunutta peikkoa.
“Aikataulu tosin voi olla hieman haaste, sillä meidän tarkoituksenamme on mennä naimisiin jo viikon kuluttua”, Rayash jatkoi sitten hieman pahoittelevaan sävyyn. “Mutta uskon, että kaltaisenne kokki osaa arvioida millaisia ainesosia kaupungista saa sillä aikataululla - kuten sanottu niin budjetti kattaa kyllä sen, minkä koemme ja koette tarpeelliseksi.”

“Uskon, että miehistö on syönyt riittävästi kalaa, joten ehkä riista ja arvolihat voisivat ainakin olla osa tarjottavia? Tuleeko teille heti jotain mieleen?” Rayash lisäsi sitten jättäen muun ruokalistan arvioinnin Dalenalle, vaikka tämä kommenttinsa lopettikin kysymykseen ja vilkaisi kysyvänä Xhayta.
“Juhlat järjestetään kauppakillan hallissa”, tila oli suuri, eikä täysin juhaltilaisuuksiin tarkoitettu, mutta siitä riittäisi puhuttavaa kaupunkilaisille useammaksi viikoksi. Kapteenilla ei tosin ollut epäilystäkään, etteikö Dalenan päättäväisyydellä ja tämän kontakteilla myös suuresta hallista tulisi juhlava tila heidän häitään varten. Häitä, joista Rayash ei ollut vieläkään ihan varma, vaikka olikin jo lupautunut tuon aviomieheksi - ja tiesi sen olevan oikea päätös poliittisesti.
User avatar
Viherkivi
Posts: 154
Joined: Sat Sep 02, 2017 5:01 pm
Location: Vantaa, Finland
Contact:

Re: Kultamunia ja kokkia etsimässä

Post by Viherkivi »

Xhayn silmät laajenivat hieman, kun pariskunta mainitsi että aikaa oli enää viikko. Puolipeikko nielaisi muutamankin kirosanan, jota ei hameväen kuullen sopinut sanoa, mutta vaivihkaa hänen peukalonkyntensä löysi tiensä hampaiden väliin ja häntä alkoi nykiä hermostuneesti. Kyllä se olisi luultavasti tehtävissä, mutta helppoa se ei tulisi olemaan. Puolipeikko laskeskeli mielessään, noin sata vierasta JA kuokkavieraat, viikko, voi hullun hevosen haivenet, miksi ihmisväki oli tällaista??

Xhay vinkaisi hieman, mutta pisti sitten ison pyörän pyörimään.
"Jos alkuruoaksi olisi suolattua kalaa, vihanneskeittoa ja rouheaa saaristolaisleipää, paljon vaaleaa olutta ja mietoa viiniä. Pääruoaksi paahdettua fasaania ja härkää, savustettuja juureksia ja tummaa olutta, punaista viiniä, mahdollisesti pystyn järjestämään myös sorsaa tai jänistä, mutta voi mennä vaikeaksi. Jälkiruoaksi voisin saada aikaan mausteisen omenahunaja-kakun, jonka kanssa kuohuvaa raparperi-marjajuomaa ja muita makeita leipomuksia. Marjapullia ja maitokiisseliä nyt ainakin."

Hän nakerteli kynttään lisää kun mietti. Härkä oli helpompaa saada kuin peuraa, mutta ehkä hän saisi alkupaloiksi kalan sijaan vasikkaa, olisihan se nyt häpeällistä erottaa nautaperhe toisistaan.
"Luonnollisestikin kauden hedelmiä, ja lisää juomia ja leipiä alkupaloille ja pääaterialle.", hän lisäsi. "Tai piiraita. Ehkä säilötyistä sienistä ja yrteistä."
Kuparirapu
Rakuza
Posts: 652
Joined: Mon Sep 04, 2017 8:30 pm

Re: Kultamunia ja kokkia etsimässä

Post by Kuparirapu »

Jos Dalenalla oli aiemmin ollut epäilyjä tämän peikkokokin suhteen, nyt ne alkoivat hälvetä nopeaan tahtiin. Herra Sienenlakki alkoi välittömästi käymään läpi ammattiataitoaan, ja suunnittelemaan kokonaista usean ruokalajin kattausta. Ruokalajeja jotka sopivivat paitsi tilaisuuteen, niin myös sesonkiin, ja ilmeisesti myös annettuun aikatauluun.
"Fasaani ja härkä sopivat erinomaisesti, uskon ettei kukaan voi epäillä tarjoamisten laatua kun heidän lautaselleen asetetaan moisia herkkuja."

Dalena erotti pienen jännittyneen peikon äänessä, ja yritti hieman helpottaa Xhayn stressin määrää sanoen:
"Teillä tulee olemaan käytettävissänne henkilökunta, jonka olemme jo pääosin ehtineet palkkaamaan juhlia varten. Ja mikäli asiaa ei ole vielä tehty selväksi heille, niin te olette järjestelyjen päättäjänä minun suostumuksellani. Eli he tulevat tekemään juuri kuten te päätätte, sillä tahdilla ja taidolla jota tarvitsette, että järjestelyt tulevat valmiiksi oikeaan aikaan juhlia varten."
"Suosittelen että pidätte alkuruokien ja kevyempien ruokalajien kanssa juomatarjoilun yhtä lailla kevyenä. Juhlahenki häiden kunniaksi voi johtaa liiankin moneen lasinkilistelyyn ja maljapuheeseen, ja paremmissakin piireissä on hyvä jos ketään ei tarvitsisi kantaa juhlien jäljiltä ulos."
"Mutta mikäli koette, että olette paitsi halukas niin myös kykenevä tähän toimeksiantoon antamallamme rajoitetulla ajalla, haluaisin virallisesti palkata teidät Valeyalanien ja Doultburien hääjuhlien vastuukokiksi," Dalena sanoi, ja pienehkö virallinen sävy hiipi hänen ääneensä. Naisen toinen käsi myös siirtyi hänen mekkonsa taitteessa olevaa taskua kohti, jossa hänellä oli varattuna kohtuullisen tuntuinen etuhinta peikolle. Tokihan parikymmentä kultarahaa oli käypä hinta näinkin tärkeästä tapahtumasta?
Post Reply