Harro Marhein, kirjakeräilijä, puolipäähahmo

[sade]

Nimi: Harro Marhein
Ikä: 35
Sukupuoli: Mies
Rotu: Ihminen
Ammatti: keräilee suvun rahoilla kirjoja
Perhe: vaimo ja tyttäret Nalia (12) ja Niira (10), joiden kanssa asuu Dionen laitamilla. Naliasta erillinen päähahmokuvaus.


Ulkonäkö
Harrolla on kulmikkaat, ikäistään vanhemman oloiset kasvot. Kulmakarvat ovat raskaat ja tummat, ja saavat kasvot näyttämään hiukan synkiltä silloinkin, kun mies hymyilee. Hiukset ovat tummanruskeat ja karkeat, ja samaa tekoa ovat miehen parta ja kulmakarvat. Hiuksissa ja kasvojen karvoituksessa on muutamia harmaita siellä täällä. Matkustellessaan Harro antaa usein hiustensa ja partansa kasvaa ja leikkauttaa ne siistimmäksi aina kotiin palattuaan.

Harro on raskastekoinen, noin 165 cm pitkä. Tästä voisi erehtyä luulemaan, että mies tekee fyysistä työtä, mutta luulo on väärä. Paikasta toiseen kulkeminen on ainut fyysinen ”työ”, jota Harro suosii ja silloinkin valitsee mieluummin jonkun muun tavan liikkua kuin jalkapatikan. Pukeutuu enemmän käytännöllisiin kuin koristeellisiin vaatteisiin ja suosii pukeutumisessaan tummia värejä. Harrolla on jaloissaan lähes aina tummanruskeasta nahasta valmistetut kengät. Viileällä säällä miehen yllä voi nähdä tummanharmaan viitan.


Luonne
Harron luonnetta sävyttää jopa pakkomielteinen kiinnostus kirjoihin ja niiden keräilyyn. Mies on valmis laittamaan kokoelmansa kaiken edelle. Perhe, kunnia, raha, mikä tahansa jää toiseksi, jos on kyse kirjoista. Harro omistaa kiitettävän määrän kirjoja ja niille on omistettu perheen kotoa yksi huone, jota mies kutsuu kirjastokseen. Jos Harro olisi täysin rehellinen, hän saattaisi myöntää, etteivät kirjat yksittäisinä ole hänelle erityisen tärkeää. Tärkeintä on keräily ja kirjat ovat merkityksellisiä vain osana isompaa kokonaisuutta. Kokoelmaansa laajentaakseen Harro on valmis venyttämään moraalinsa rajoja. Muuten toimissaan rehellinen mies saattaa uuden kirjan hankkiakseen varastaa tai uhkailla, tosin tämä mieluummin palkkaa jonkun toisen tekemään likaisen työn puolestaan, jos se on mahdollista.

Harro on vahvatahtoinen, joskus jopa liiallisuuksiin asti. Mies haluaa sanoa viimeisen sanan ja tuntea olevansa oikeassa. Tämän lähipiiri onkin tottunut myötäilemään tai antamaan periksi, jos siis eivät halua antautua pitkälle ja kovaääniselle väittelylle. Harron itsepäisyyden vuoksi on hyvä, että miehen kiinnostus kirjoihin pitää tämän pitkiä aikoja poissa kotoa, sillä Harro ei ole kovin käytännöllinen. Tyttäriään kohtaan Harro on ankara ja uskoo toimivansa heidän parhaakseen. Nuoremman tyttären, Niiran kanssa hän ei ole ollut tekemisissä kovinkaan paljon, mutta vanhempaa, Naliaa, kasvattaa keräilynsä mielessään. Vanhimpana tyttärenä Nalia perii tulevan puolisonsa kanssa Harron omaisuuden joskus ja mies haluaa tämän jatkavan kokoelmaansa. Sen vuoksi hän on antanut Nalialle joitain vapauksia, jotka Harron mielestä muuten kuuluisivat vain poikalapsille. Tällaisia ovat esimerkiksi yksin liikkuminen ja matkustelu.


Menneisyys
Harron suku on rikasta, jonka vuoksi miestä ei nuorempana valmisteltu mitään ammattia varten. Tämän omat vanhemmat eivät olleet kovin kiinnostuneita tekemään töitä, kun tärkein eli raha oli saavutettu ja oli selvää, että sillä elettäisiin helposti useampi sukupolvi. Lapsiakaan ei kannustettu hankkimaan ammatteja, vaan pikemminkin päinvastoin, tavallista työntekoa pidettiin rahvaanomaisena ja rikkaiden arvolle sopimattomana. Niinpä Harro löysi elämänsä suunnan keräilystä. Kirjat valikoituivat kohteeksi, sillä ne olivat sopivan arvokkaita välttämään suvun ylenkatseen. Lukemaan Harro opetteli vasta aikuisiällä, tultuaan muutaman kerran huijatuksi kirjakaupoissa lukutaidottomuutensa vuoksi. Nykyisin miehen lukutaito on välttävä, hän osaa kyllä lukea, mutta se on hidasta ja erilaiset kirjaintyypit sekä tavat kirjoittaa tuottavat vaikeuksia. Tämän vuoksi Harro käyttää tytärtään Naliaa apuna, jos täytyy selvittää kirjan sisältöä tai onko sitä jo kokoelmassa.