Tekstissä on ensin lista kaikista listassa olevista kasveista, ja sen jälkeen näiden kuvaukset aakkosjärjestyksessä. Nimen perässä on listassa myös kasvin Ceresinkielinen nimi, jotka meille on suunnitellut Kide. Ceresistä löytyy myös samoja kasveja ja yrttejä, mitä meiltäkin. Kuvauksen kohdalla suluissa on se, joka kasvin on alunperin suunnitellut.
Parantavat
» Aamumangi (Fruto e’Mnano)
» Elokukka (Florero Veves)
» Helmipähkinä (Kalla Loppo)
» Karvaskieri (Stridulum)
» Ketolukko (Florero Lokuf)
» Keväänlehti (Florero e’Frure)
» Kotkansulka (Eser e’Feno)
» Kristallimarja (Obero e’Zogafo)
» Orjamaljakas (Marridulum)
» Suoyrtti (Zalan Strum)
» Syyläjuuri (Florero Pege)
Myrkylliset
» Hiirakkoherne (Balsus nimu)
» Hirvasmarja (Obero e’Parde)
» Idänpalko (Florero Etera)
» Kallanmarja (Obero e’Aquf)
» Kylmänkukka (Florero e’Tintre)
» Käärmejuuri (Wando e’Serfa)
» Myrttelinjuuri (Wando e’Tugo)
» Nokkosrihma (Cradulum)
Sammalet ja jäkälät
» Kastesammal (Zalan e’Lorele)
» Sulkasammal (Zalan e’Eser)
Muita kasveja
» Halava (Krafalum)
» Havarierin mesi (Florero Havaris)
» Hiilikotelo (Hashdulum)
» Hiirakkoherneen herneet (Balsus nimu)
» Isohelmi (Florero Gutof)
» Lonkerosieni (Balsidulum)
» Mäkiristikukka (Florero Grodos)
» Revonhäntä (Florero Alpas)
» Seittitakiainen (Florero Xonox)
Kivet
» Salinjenkivi (Garo e’Salinje)
» Tuliliuskekivi (Garo e’Hasho)
Parantavat kasvit ja yrtit
Aamumangi (Arlin)
– mangoa muistuttava hedelmä
– kasvaa pääasiassa mantereen keskiosissa, mangipuitten oksilla
– fyysisesti positiivinen vaikutus koko kehoon
Aamumangi on tumman oranssi, soikion mallinen hedelmä, jonka päädyssä kasvaa yksittäinen, hiukan tummempi piikki. Hedelmä on parhaimmillaan hiukan kämmentä isompi laskematta piikkiä ja siitä kasvava piikki noin hedelmän pituinen. Piikki on ohut ja aamumangin ollessa kiinni oksassa, näyttää oksan jatkeelta. Hedelmän kuori on noin 2 mm paksuinen ja sitä on hankala kuoria ilman veistä. Aamumangin sisus on vaalean oranssia, tiivistä ja muistuttaa paljon mangoa. Sisus maistuu makealta, hiukan viileältä ja hampaat uppoutuvat siihen helposti. Hedelmä säilyttää viileytensä hyvin auringon paisteessakin. Aamumangi on hyvin harvoin kitkerän makuinen.
Aamumangi hedelmä kasvaa aamumangipuussa. Puu kasvaa vain maan keskiosissa metsien keskellä ja joidenkin onnekkaiden tilojen luona. Puu on tumman ruskea, voi kasvaa parhaimmillaan yli 10 m korkeaksi ja sillä on paksut oksat. Puun oksat ja runko ovat hiukan piikikkään tuntuiset paikoin. Oksien päistä kasvaa joko iso, piikikäs lehti tai aamumangi. Hedelmät muodostuvat yleensä loppukeväästä ja ovat parhaimmillaan keskikesällä.
Aamumangia syödään yleensä sellaisenaan, mutta siitä voidaan myös tehdä hedelmäjuomaa. Sellaisenaan tai juomana aamumangi toimii tehokkaana energiantuojana ja saa koko kehon tuntumaan paremmalta. Aamumangi on erittäin tehokas parantamisen yhteydessä käytettävä apuaine.
Elokukka (Arlin)
– viisisakarainen kukka
– kasvaa tasaisilla alueilla auringonvalon alla
– käy kaikkien parantavien kasvien kanssa vahvistaen vaikutusta
Elokukka on kirkkaan sininen kukka, joka kasvaa pienissä kolmesta seitsemän kukan kimpuissa. Kukan ohuet, mutta vahvat terälehdet ovat terävät päistä ja muodostavat yhdessä tasaisen viisisakaraisen tähtikuvion. Kasvin vihertävä, ohut varsi on 15-20 cm korkea ja siitä lähtee joskus yksi tai kaksi siroa lehteä. Koko kasvi tuntuu kovalta, melkein lasimaiselta ja taivuttaessa se katkeaakin helposti. Kasvia tapaa tasaisissa maastoissa ympäri Ceresiä yleensä parin metrin päästä puista mistä ne saavat hyvin auringon valoa.
Elokukka sai nimensä siitä, että sitä voi käyttää lähes minkä tahansa parantavan kasvin kanssa saadakseen parantavasta kasvista enemmän irti. Parantava rohdos parantaa enemmän, vahvistava rohdos vahvistaa enemmän. Joskus elokukkaa voidaan käyttää muutamien vahingoittavien kasvien kanssa heikentääkseen rohdoksen tehoa tai jopa tehden siitä käänteisen. Itsekseen elokukka on kuitenkin hyödytön.
Helmipähkinä (Arlin)
– maaginen kasvi
– Umpinainen, kiiltäväpintainen ja helmimäinen kukinto
– Saaristoilla ja Tritonilla kosteikoissa esiintyvä
Helmipähkinä on eräs tunnetuimmista maagisista kasveista Ceresissä. Pähkinä on tasaisen pyöreä ja kiiltäväpintainen, kuten helmi, siitä kasvin nimi. Pähkinä on väriltään vaalean ruskea. Umpinainen ja kova pähkinä on helmipähkinän maagisin ja halutuin osa. Pähkinää käytetään jauhettuna magian nopeaan palautumiseen, mikä tekee pähkinöistä varsinkin maagikoille 
erittäin halutun. Pähkinöitä tarjotaan yleensä lahjana Metiksestä valmistuttua. Helmipähkinän varsi on tummanruskea ja karkean tuntuinen. Kuten pähkinä, varsi on myös maaginen, mutta sen teho on huomattavasti pienempi kuin itse pähkinän. Varsia kuivatetaan ennen kuin niistä pystyy tekemään rohtoja.
Kasvia löytää ympäri Tritonia sekä monissa muissa mantereen ulkopuolisissa saarissa. Monien uskomuksista poiketen ne viihtyvät hyvin kosteissa alueissa vaikka kasvi itsessään tuntuu hyvin kuivalta. Pähkinän syntyminen on harvinaista ja kukaan ei ole täysin varma millaisissa oloissa se tapahtuu. Useimmat uskovat sen olevan satunnaista, joten yleensä yrtin keräilijät tyytyvät keräämän pelkän varren.
Karvaskieri (Ulfr)
– Herättävä/piristävä vaikutus
Karvaskieri on sieni, jolla on herättävä vaikutus. Sieni muistuttaa Akansientä. Karvaskieri toimii esimerkiksi Myrttelinjuuresta tehtyyn unijuomaan herättäjänä.
Ketolukko (Tinanja)
– Vaaleanvihreä kukinto, 10-25cm pitkä
– Lehdet parantavia
– Viihtyy kuivilla alueilla pohjoisessa ja vuoristojen lähellä
Ketolukko on vaalenvihreän sävyn omaava vaatimattomannäköinen kasvi, joka kasvaa kuivahkoilla alueilla, Pohjoisessa ja vuoristojen lähettyvillä. Se on 10-25 cm korkea, paksuvartinen kasvi, jonka lehdet ovat liuskemaisia ja mattapintaisia. Varsi katkeaa helposti, vaikka se ei olekaan puumainen. Ketolukon kukinto muistuttaa muodoltaan lukkoa, siitä nimi. Väri vaihtelee tummanliilasta aina vaaleanpunaiseen asti. Kasvia pidetään arvossa sen parantavien ominaisuuksien takia. Sen lehdistä ja vedestä tehdyllä salvalla on parantavia ominaisuuksia, vaikka se haiseekin melkein pistävälle. Lehtiä myös kuivataan ja sitä voidaan käyttää parannusloitsuissa. Kasvi kukkii keväällä, heti lumien sulettua. Sen siemenet ovat pieniä, mustia ja pyöreitä. Pieni määrä Ketolukon lehdistä tehtyä salvaa maksaa noin 8 hr – 3 kr, kuivatut lehdet ja kukinnot 1-4 kr, riippuen tietenkin ostopaikasta ja -ajasta.
Keväänlehti (Arlin)
– Kellertävän tai oranssin värinen kellomainen kukinto
– Ohut pensaskasvi
– Järvien ja lammikoiden lähettyvillä
Järvien ja lammikoiden vierestä voi löytyä noin metrin tai kaksi korkea pensaskasvi. Pensaan tummanruskea varsi on ohut ja siitä kasvaa harvakseltaan muutamia, vielä ohuempia oksia. Oksat jakaantuvat vielä pieniksi, soikion muotoisiksi vihertäviksi lehdiksi. Keväällä lehtien joukossa kukkii kellertävän tai oranssin värisiä kellomaisia kukkia. Varsi kiinnittyy maahan muutamalla, pitkälle levittyneillä juurilla.
Vain harva tuntee keväänlehden parantavat vaikutukset ja ne harvat jotka sen tuntevat ja osaavat siitä jotain hyödyllistä valmistaa pitävät sen hyvin salassa. Lehtiä ja kukkia tulee kuivata ja murskata rohdosten valmistamista varten. Oikein valmistetusti rohdos parantaa esimerkiksi muistisairauksissa.
Kotkansulka (Tinanja)
– Saniaista muistuttava suuri kasvi
– Metsissä kivien ja kallionlohkareiden luona kasvava
Ceresin suurin saniaista muistuttava kasvi, joka voi kasvaa jopa metrin korkuiseksi. Sen lehdet ovat suuria ja kapenevat sulan muotoiseksi, kärki on usein terävä. Kotkansulka kasvaa kivien ja kallionlohkareiden vierellä, syvissä metsissä tai niityillä metsäaukeilla.Sitä tavataan Tritonin ja Calibanin saaristoston metsistä ja se on hyvin harvinainen mantereella ja Lysithean siirtokunnan saarilla.
Kotkansulan lehtiä tai sen palasia voidaan käyttää vahvistamaan parantavia ja eläviin kohteisiin suunnattuja loitsuja. Tritonilla tämän kasvin osat pyörivät 8 pr – 3 hr, mantereellee mentäessä hinta nousee muutamalla hopearahalla, Dionessa sama määrä saattaa maksaa jopa 8 hr. Lysitheassa hinnat pyörivät vielä korkeammalla.
Kristallimarja (Arlin)
– Talvisilla ja kylmilä alueilla
– Puolimetrinen pensaskasvi
– Makea, monikäyttöinen raikas marja
Talvisilla ja kylmillä alueilla menestyvä puolen metrin korkuinen pensas on harvaoksainen marjakasvi. Pensasta näkee harvakseltaan ympäri Galatean jäätikköä, mutta kaikkein yleisemmin jäätikön reunalla. Pensaan sitkeät, tummanruskeat oksat kasvavat normaalisti suoraan ylöspäin, mutta marjojen kasvaessa oksat pakottautuvat kaartumaan hiukan sivummalle. Itse marjat ovat pieniä, sinertäviä, mutta läpikuultavia kuulia. Hämärässä marjat hohtavat hiukan valoa.
Kristallimarjaa käytetään niin maagikoiden kesken kuin myös virvokkeiden tekemisessä. Marjaa käytetään monissa hintavissa marjajuomissa sekä hilloissa. Marjoissa on raikas, viileä, mutta makea maku. Maagikot saattavat nauttia marjoja silloin, kun he haluavat voimistaa fa’er-riimun, eli jää-riimun, vaikutusta. Marjat itsessään eivät ole ainakaan todistetusti maagisia, vaikka jotkut maagikot uskovatkin niin, mutta marjoista saatu raikkauden tunne joka tapauksessa auttaa keskittymään paremmin fa’eriin.
Orjamaljakas (Tinanja)
– Savikoissa ja märillä alueilla viihtyvä maljamainen sieni
– Sienen neste lievittää tulehduksia ja parantaa haavoja
Savisen/märän hiekkatien varrella saattaa nähdä hopeisena kiiltelevä, maljamainen sieni. Se on yleinen koko Ceresissä, mantereella ja saaristoissa, mutta kasvaa vain kosteilla alueilla. Sienestä saadaan puristamalla valkeaa, paksua nestettä, joka parantaa tulehduksia ja nopeuttaa haavojen parantamista. Nimen alkuperästä ei ole tietoa.
Suoyrtti (Tinanja)
– Kasvaa soilla
– Myrkkyjen vastalääke ja oireiden lievittäjä
Tätä vaatimattomannäköistä soilla kasvavaa kasvia käytetään rauhoittavien vaikutustensa takia lääkkeenä mm. käärmejuuresta johtuvien myrkytyksen oireiden lievittämiseksi. Nimensä mukaisesti se kasvaa soilla ja järvien rannoilla. Se muistuttaa sulkasammalta, mutta on pienempi ja vaatimattomampi. Usein kuitenkin suoyritti sekoitetaan sulkasammaleeseen.
Syyläjuuri (Tinanja)
– Parantaa syyliä
– Vaatimattoman näköinen kasvi, jonka juuri toimii vaikuttavana osana
Kasvi on nimensä mukaisesti syyliä parantava. Sen maan pinnalla kasvava osa on huomaamaton, pieniä lehtiä ja vaaleanvihertävä/kellertävä kukka kesäisin. Juuri puolestaan on suuri, kasvaa alle puolen metrin syvyydessä pinnan alla ja omaa vaalean värin, sekä tunkkaisen hajun. Murskattuna siitä tulee salvamaista, tahmeaa ainetta, joka saa syylät ja kovettumat paranemaan. Sitä käytetään myös rakkuloiden hoitamiseen.
Tulikukka (Kide)
– tavataan vain Konaj’n aavikolla
– melko harvinainen
– keuhkotaudit
Tulikukka on komea ilmestys. Sillä on pitkä ja paksu varsi, joka päättyy komeaan kahden tai kolmen kukan kukintoon. Kasvin kokonaiskorkeus on parhaimmillaan yli metrin. Pitkin vartta kasvavat lehdet ovat kapeita ja teräväkärkisiä. Sekä varsi että lehdet ovat vaaleanvihreät ja nahkeapintaiset. Suuret kukinnot ovat kirkkaanpunaisia ja terälehdet tiiviisti kerrostuneet pioneiden tapaan. Terälehdet ovat varren lehtien tapaan teräväkärkisiä ja kaartuvat hieman alaspäin. Juuri auenneet kukat ovat tasaisen kirkkaan punaisia, mutta kukintonsa loppupuolella väri hieman tummenee ja terälehtiin tulee pieniä mustia “pisamia”. Kasvia tavataan vain Konaj’n aavikolla. Siellä sitä kasvaa kuitenkin paikoittain suurissakin määrin – jos vain tietää mistä etsiä.
Tulikukkaa käytetään keuhkotautien hoidossa, etenkin pitkittyneeseessä tai muuten erittäin vaikeassa yskässä. Kasvin terälehdet kuivataan ja jauhetaan, ja käytetään joko teessä tai savukkeen sisältönä. Yleisin käyttötapa on haudutettu tee, johon jokainen parantaja saattaa makunsa mukaan lisätä myös muita yrttejä. Vähemmän käytetty yskän parannuskeino on terälehtien poltto savukkeena tai piipussa, sillä useatkaan eivät voi uskoa sen olevan hyväksi yskäiselle potilaalle. Todellisuudessa tulikukasta tehty savuke on kuitenkin tehokkaampi parannuskeino kuin tee.
Tulikukasta ja siitä tehdyistä rohdoista joutuu yleensä pulittamaan kultarahoja, sen verran harvinainen kasvi on kyseessä. Kasvin hintaa nostaa sen tuoreus – kirkkaanpunaisista terälehdistä joutuu maksamaan enemmän kuin tummista ja täplikkäistä, sillä vasta auenneen kukinnon parantava vaikutus on tehokkaampi. Monet kauppiaat terälehtien kuivattamisen jälkeen jauhavatkin ne valmiiksi pieneksi silpuksi, etenkin jos kyse on vanhemmista kukinnoista, jotta niiden ikää olisi vaikeampi havaita.
Yön valo (Kide)
– tavataan kaikkialla Ceresin metsissä
– melko yleinen, mutta kukkii vain yöaikaan
– ihonhoitoon: haavat, paiseet, tulehdukset
Hyvin pieni kasvi, jonka tummanvihreä varsi on vain 2-3 cm:n mittainen. Jokainen varsi kasvattaa kaksi pientä pyöreähköä lehteä ihan kasvin yläosaan, kukinnon alle. Valkoisessa hennossa kukassa on neljä pyöreää lehteä ja se kukkii vain yöaikaan. Päivisin kukinko käpertyy pienen pienelle nupulle, jolloin kasvia on vaikea havaita muun kasvillisuuden seasta. Yön valo kasvaa usein pieninä ryppäinä, joka saa öisin kukat näyttämään kuin maahan pudonneilta tähdiltä. Kasvia tavataan kaikkialta Ceresin metsistä, tosin kukkaryppäiden löytäminen voi olla joskus haastavaa.
Kasvin kukkia käytetään monenlaisessa ihonhoidossa. Yleisin tapa on käyttää lehtiä hauteena haavojen päällä nopeuttamaan niiden paranemista. Kukinnot voidaan myös jauhaa ja sekoittaa voiteisiin, joita niin ikään käytetään haavoihin kuin myös paiseisiin ja rakkuloihin. Jotkin ikääntynet ihmiset hauduttavat kukista myös teetä ja nauttivat sitä päivittäin siinä uskossa, että se nuorentaisi heidän ihoaan. Tällaista vaikutusta ei kuitenkaan ole todistetusti havaittu. Tosin kukista teehen erittyvä hieman kirpeä maku tuntuu virkistävältä.
Myrkylliset kasvit
Joidenkin myrkyllisten kasvien myrkkyä voidaan käyttää myös lääkkeenä, silloin kun ne on ‘valmistettu’ oikein. Myrkyn voimakkuus vaihtelee usein myös kasvupaikan ja ajankohdan mukaan, vaikka aina näillä ei ole merkitystä.
Hiirakkoherne (Ulfr)
– Hernekasvi, jonka kukinnot ovat myrkyllisiä
Kukinto vaiheessa hiirakkoherneellä on kiharaiset varret vihreät, pyöreät yksittäiset tummanvihreät lehdet ja vaaleansininen kukinto. Kukinto vaiheen jälkeen varteen kasvaa palko jonka sisällä on vihreitä syötäviä herneitä. Kasvin kukkia ei silti kannata erehtyä syömään, sillä ne ovat myrkylliset. Myrkky aiheuttaa kehon lämmön romahtamisen ja veri suonien laajenemiseen, mikä lopulta johtaa kuolemaan. Parantava lääke tehdään suolasta, orjamalkkaasta, suoyrtin ja elokukan sekoituksesta. Sitä pitää hieroa potilaan ikeniin.
Hirvasmarja (Ulfr)
– Kipua lievittävä vaikutus
– Suurissa määrissä myrkyllinen
Hirvasmarjalla on kipua lamauttava vaikutus, mutta suurissa määrissä marja on myrkyllinen. Kasvi muistuttaa hieman sinikelloa, mutta varsi on tukevampi ja kasviin kasvaa tietysti marjat.
Idänpalko (Tinanja)
– Metrinen kasvi, viihtyy niityillä ja tienpintareilla
– Kukinto myrkyllinen
Kasvilla on korkeutta 100-120 cm ja se on vaikuttava ilmestys niityillä ja usein myös tien pientareella. Sen varsi on sitkeä, lähes pajumainen. Lehdet ovat hyvin haaleanvihreitä, suuria ja pituudeltaan jopa 40 cm. Ne kuitenkin tummenevat vartta kohden, joten niitä voisi kuvailla kirjaviksikin. Kukat ovat pieniä, kirkkaankeltaisia ja ainoa myrkyllinen osa kasvista. Myrkky ei ole tappavaa, mutta suurina määrinä aiheuttaa vähäisiä harhanäkyjä ja kuumeilua, kun siitä on keitetty teen tapaista juomaa.
Kallanmarja (Ulfr)
– Kuolemaan johtava vahva myrkky kukinnoista
Kallanmarja on kuolemaksi. Kallanmarja muistuttaa hieman Viola Riviana. Lehdet ovat samanmuotoiset, mutta kukat ovat hieman pyöreämmät ja kukintojen väri on tumman violetti. Kasvi kasvaa parhaiten Tritonilla, mutta muuallakin saattaa kasvaa, kuten Itärannikon ja Calibanin saaristoissa, sekä muutamissa paikoissa mantereella, kuten Ledassa. Jokin Tritonin maaperässä kuitenkin saa kasvin vaikutuksen hyvin voimakkaaksi, ja toimii sieltä poimittujen kasvien ja niistä tehdyt valmisteet toimivat kaikkein varmimmin siten kuin haluaa. Kasvi on kuitenkin hyvin monitahoinen ja siitä kiertää tarinoita missä jopa kuun vaiheilla on vaikutusta siitä miten se toimii. Kallanmarja on vahva myrkky, joka vaikuttaa nopeasti jopa muutamissa minuuteissa. Myrkky valmistetaan kasvin siemenistä. Myrkyn vaikutukset vaihtelevat henkilöstä riippuen, ihmisillä se aiheuttaa tärinää ja päänsärkyä ja kipua koko ruumiissa, lopullinen kohtalo on sydänkohtaus. Siemeniä pitää murskata hieman ja antaa liueta vedessä useamman viikon, jos siemiä ei käytetä tuoreina. Kun siemenet liottaa tuoreena aikaiseksi saa vahvan myrkyn jopa tunneissa. Suurimmalla osalla haltioilla kallanmarja aiheuttaa kovaa kuumetta ja harhanäkyjä, mutta kuolema aiheutuu sydänkohtauksesta. Myrkkyä ei tarvitse syödä se vaikuttaa myös ihokosketuksesta ellei kohde ole iso tai paksunahkainen.
Kylmänkukka (Tinanja)
– Koristeellinen lummetta muistuttava kasvi
– Ei ole tappava
Kylmänkukka on noin 25 cm korkea, siniset kukat omaava koristeellinen kasvi. Sen varsi on kauttaaltaan pienten ‘karvojen’ peitossa ja ne ovat myrkyllisiä, eivät tosin tappavia. Kukka on kirkkaan sininen, se muistuttaa Maassa kasvavaa lumpeenkukkaa. Lehdet ovat soikion muotoisia ja tuntuvat liukkailta sormia vasten. Niiden pinta on kiiltävä, eikä siinä näy lehtiruotoa.
Myrkyn vaikutus näkyy muutaman päivän kuluessa altistumisesta. Se ilmenee ajoittaisena hourailuna tai kuumeiluna, vastamyrkkyä ei ole. Parantaja tai maagikko kykenee kuitenkin parantamaan sen ja oireet häipyvät itsekseen noin viikon sisällä.
Käärmejuuri (Celeb)
– Heinämäinen kasvi valkealla kukinnolla
– Juuret myrkyllisimpiä
Käärmejuuri löydettiin joskus lohikäärmeiden toisen ajan alkupuolella. Siitä, miten kyseinen yrtti löydettiin, ei ole todistettua ja kaikkien hyväksymää teoriaa. Yleisesti kuitenkin uskotaan, että jonkun parantajan oppipoika surmasi kasvilla jo vanhaksi käyneen mestarinsa havitellen tämän paikkaa ja valtaa. Kasvia käytettiin myöhemmin hyödyksi etenkin sekasorron ajalla, jolloin oli saatava vihollinen pois pelistä keinolla millä hyvänsä. Silloin oli myös hyvä kantaa mukanaan viimeistä pakokeinoa.
Käärmejuuri on noin 20cm korkea, heinämäinen kasvi, jossa on valkoiset kukat. Pelkkä kosketus ei aiheuta minkäänläisia haittoja. Myrkyn on siis päästävä verenkiertoon.
Kun uhri saa myrkkyä sisäänsä, alle puolessa tunnissa hän menettää tajuntansa. Muita oireita ovat korkea kuume ja mahdolliset harhanäyt. Myrkyn vaikutus on mahdollista kumota vastamyrkyllä tai VAHVALLA magialla (vaatii usein Sadÿrin). Ilman vasta-ainetta tai magiaa, uhri on kolmen vuorokauden sisällä kuollut kuin kivi. Vaikka uhri saataisiin pelastettua, toipuminen on hidasta ja tuskallista. Toipumisen aikana esiintyy usein myös harhanäkyjä.
Käärmejuuren käyttö nykyään:
Käärmejuuriuute valmistetaan yleensä kasvin juurista monimutkaisella uuttamis-tislaamis-nuijimis-systeemillä. Toki kasvin muutkin osat kelpaavat, mutta näin myrkystä saadaan mahdollisimman vahvaa. Käärmejuurta tavataan melkein kaikkialla Ceresissä. Se on yleinen ja siksi melkein jokainen tuntee käärmejuuren. Jopa lapset tietävät, että kyseinen kasvi on myrkyllinen.
Käämejuurta käytetään myös huumausaineena. Hämäräperäiset “tyypit” kauppaavat sitä suurissa kaupungeissa ja tärkeiden kulkureittien varsilla. Huumausaineena käärmejuuri aiheuttaa harhakuvia ja hetkellisen halvaantumisen. Jälkivaikutuksena se aiheuttaa kipua, muttei fyysistä riippuvuutta.
Niin kuin edellä jo sanottiin: kun käärmejuurta pääsee jonkun verenkiertoon, alle puolen tunnin kuluttua uhri menettää tajuntansa. Hetken kuluttua kuume alkaa nousta. Parannuksen/vastamyrkyn jälkeen uhri palaa ensimmäisen kerran tajuihinsa noin päivän jälkeen. Tapauksesta riippuen, tämä tunnistaa ympäristönsä ja siellä liikkuvat henkilöt. Toisinaan ei. Heränneeseen uhriin sattuu erittäin paljon. Hänellä on myös jano ja nälkä, mutta ruokaa ei kannata antaa ellei tahdo siivota oksennusta. Normaalisti uhri on toimintakykyinen viikon kuluttua. Sinä aikana epätasaisesti laskeva kuume, harhanäyt ja kipu tekevät elämästä hetkellisesti helvetin.
Myrttelinjuuri (Ulfr)
– Sinertävä juurakko on myrkyllinen
– Tappava vain levitettynä koko keholle
Inkiväärimäinen lievästi sinertävä juurakko mistä leikkaamalla ja puristamalla saa uutettua nestettä joka on hyvin myrkyllistä syötynä. Nostaa usein kovan kuumeen, huonovointisuutta, sekavuutta ja harhanäkyjä. 5 päivän sisään uutteen nauttimisesta kuolee. Uutteen kosketus ihoon saattaa aiheuttaa ärtynyttä ihottumaa, mutta ei ole kuolettavaa ellei sitä onnistu jotenkin saamaan suurimalle osalle kehoa.
Juuren myrkyn vaikutus laimenee jos sitä lisää veteen, mutta aiheuttaa silti huonovointisuutta, huimausta ja lapset saattavat jopa oksentaa. Tietysti riippuen veden määrästä. Siksi uutetta voikin käyttää jos jostain syystä haluaisi vaikka nostaa itselleen äkillisen kuumeen. Jos myrttelinjuuriuuteeseen lisätään saman verran elokukkaa (eli 50% -50%) voi tuolla seosta käyttää kumoamaan myrttelijuuriuutteen vaikutus. Kuitenkin vain kolmenpäivän sisällä myrttelijuuri uutteen nauttimisesta. Sen jälkeen seos ei enää vaikuta yhtä voimakkaasti ja parantumisaika pitenee tai seos saattaa vain lieventää oireita, mutta ei välttämättä toimi enää parantavasti. Kummallisesti sekoitettuna olueen tai simaan siitä tulee unettava aine. Tuota juomaa kutsutaan usein vain unijuomaksi, mitä saattaa saada parantajilta jos on ongelmia nukkua. Sekoitus suhde on kuitenkin n.10 % myrttelinjuuri uutetta ja n.90% olutta tai simaa. Jos myrttelinjuuri uutetta lisää sen enempää tulee hieman samanlaisia oireita kuin jos sitä olisi laimennettu veteen. Ja tällöin tulee nauttia mahdollisimman pian myrttelinjuuri-elokukka seosta.
Nokkosrihma (Arlin)
– Rihmamainen luolastosieni
– Kipua aiheuttava koskettaessa, erittäin kivulias nautittaessa
Nokkosrihma on on nimensä mukaisesti rihmamainen sieni, jonka väri vaihtelee luolaston olosuhteiden mukaan tummasta kirkkaanväriseksi. Rihma on ohutta ja voi levittäytyä pitkälle luolanseinämää pitkin. Sieni on koskettaessa paljaalla iholla nokkosta kivuliaampi, mutta se ei jätä ihoon pysyviä vammoja. Nautittuna rihman vaikutukset muistuttavat jokseenkin käärmejuuren vaikutuksilta, vaikkakin riskit kuolemaan ovat paljon pienemmät ja vaikutukset katoavat itsestään parin päivän jälkeen. Tämän takia nokkosrihmaa käytetään etenkin kiduttamista varten, vaikkakin sienen saatavuus on käärmejuurta paljon heikompaa.
Muita kasveja
Halava (Tinanja)
– Puumainen sitkeä kasvi, pensasmainen
Puumainen, pajuntapainen sitkeä varsi, joka ei katkea helposti. Sillä on pitkänsuipot, reunoiltaan sahalaitaiset lehdet. Niiden pinta on kiiltävä ja väri vihertävänkeltainen. Yksinkasvaessaan siitä tulee suipoksi kasvava pensasmainen ja sen korkeus vaihtelee puolesta metristä metriin. Tällä kasvilla ei ole maagiaia ominaisuuksia.
Havarierin mesi (Ulfr)
– Punainen monivuotinen kasvi
– Viihtyy merenrannoilla ja käytetään ruuanlaitossa
Kukka, muistuttaa kannusruohoa, jota on kuvailtu näin:
“Kukka: Vastakohtainen. Teriö keltainen, yhdislehtinen, 2-huulinen, kannuksellinen, 25–30 mm pitkä. Ylähuuli 2-liuskainen; alahuuli 3-liuskainen, sen tyvellä oleva punakeltainen pullistuma sulkee teriön tiukasti. Kannus 6–12 mm pitkä, hoikka. Verhiö yhdislehtinen, 4-liuskainen. Heteitä 4. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Kukinto runsaskukkainen, pitkä, tähkämäinen latvaterttu.
Lehdet: Alimmat vastakkain, ylemmät kierteisesti. Ruodittomia. Lapa tasasoukka, teräväkärkinen, laidat taakäänteisiä.
Hedelmä: Lähes pyöreä 5–10 mm pitkä kota. Siemen siipipalteinen, kiekkomainen.”
Havarierin Mesi on kuitenkin punainen tai joskus jopa pinkki. Kukka on monivuotinen ja sitä kasvaa mantereella vuoristojen välisellä alueella aika paljon. Kasvi kasvaa n 40-50 cm mittaiseksi ja varsi on haaraton ja tukeva. Havarierin mesi kasvaa merenrannoilla, satamissa ja kallioalueilla. Myös peltojen pientareilla. Paikoissa jossa se saa paljon aurinkoa. Kukan voi syödä, ja sen sisältä löytyy mettä, joka on erityisen makeaa. Se on hyvä lisä esimerkiksi jälkiruokiin, mutta toimii myös salaateissa. Varsikin on syötävä, mutta se on aika puinen, joten siitä yleensä hienonnetaan maustetta ruokiin. Varresta tehty mauste, on kuitenkin parempi esimerkiksi liharuuista, sillä sen maku on vähän timjamin tyyppinen. Kasvi onkin vähän outo, mutta paljon käytetty.
Hiilikotelo (Arlin)
– Kotelomainen sieni, jonka sisällä on nestettä
– Esiintyy vuoristojen läheisissä metsissä
Hiilikotelo on hiilenmusta sieni, jonka iso kuperahko lakki muodostaa sisälleen suljetun kotelon. Kotelon sisällä on hohkavan punertavaa paksua nestettä. Sienen vanhetessa nestettä muodostuu kotelon sisään lisää, kunnes lakin keskusta purkautuu auki. Sienen jalka on lyhyt ja paksu. Sieni on syötävää ja sen neste makeaa herkkua.
Hiirakkoherneen herneet (Ulfr)
– Myrkytön hiirakkoherneen herneenpalko
Ks. Hiirakkoherne. Herneet ja palot ovat täysin myrkyttömiä. Kuitenkin kukinto vaiheen myrkyllisyys, kuitenkin saattaa herättää epäilyksiä ihmisissä, minkä takia eri kylillä on omat tapansa valmistaa herneet,jotta myrkyt lähtisivät pois. Oikeasti tällä ei ole mitään vaikutusta, sillä herneet ovat myrkyttömiä. Idässä sitä yleensä vähintään keitetään Elokukan kanssa ja Lännessä sitä yleensä liotetaan suolavedessä päivän ajan.
Isohelmi (Tinanja)
– Suuria helmimäisiä kukkia
Kasvi on saanut nimensä kukistaan, jotka muistuttavat suuresti suuria helmiä. Niiden väri on kauniin vaaleanliila ja läpimitta noin sentin. Kukat ovat tasaisen pyöreitä ja ne kasvavat noin neljän tai kuuden kukan rykelmissä. Lehdet ovat paksuhkoja ja vartta pidempiä. Ne kaartuvat alaspäin varren puolestavälistä, väri on tummanvihreä. Varsi on putkilomainen ja katkeaa helposti. Kasvi on yleinen Pohjoisella seuduilla, sitä saattaa tavata myös vuoristossa.
Lonkerosieni (Arlin)
– Pientä lonkeroa muistuttava sieni
– Esiintyy tiheissä metsiköissä eri puiden rungoissa
Lonkerosieni on noin 3-20 cm pitkä lonkeromainen sieni, joka kasvaa ympäri eri puiden rungoissa harvakseltaan. Sieni on väriltään tumman sininen, melkein musta, ja kiiltäväpintainen. Pinta on kumimainen. Sitä kasvaa tiheissä metsiköissä varjoisilla alueilla ympäri maata. Lonkerosieni on syötävää sellaisenaan, mutta parhaimmat aromit siitä saa paistamalla tai muuten valmistamalla. Monet tietämättömät pitävät sientä myrkyllisenä valmistettuna sekä raakana vanhojen oletusten perusteella, mutta myös yhtä moni tietää sen olevan suurta herkkua.
Mäkiristinkukka (Tinanja)
– Maata myöten kasvavat juuret
– Ympyrämainen kasvi ja kukinto metsäaukeilla
Lähellä maanpintaa sijaitsevat juuret on helppo kiskoa maasta. Heti maanpinnalta kuitenkin lähtee kasvamaan lehtiä, jotka muodostavat kukan tapaisen ympyrän maanpinnalle. Siitä kasvaa tummanvihreä varsi noin 10 cm korkeuteen ja melkein hopeanhohtoiset kukat ovat pieniä, sieviä ja kellomaisia. Mäkiristinkukka kasvaa rinteillä ja metsäaukeilla, aurinkoisilla paikoilla. Se on hyvin yleinen ja ympäri Ceresiä hinta pyörii 2-4 pr ympärillä.
Revonhäntä (Tinanja)
– Poltteleva, melko korkea kasvi
– Asumattomilla seuduilla kasvava kasvi
Varsi on uurteinen ja siinä on tiuhasti lyhyitä, polttelevia karvoja, kuten nokkosessa. Korkeutta tummanvihreällä kasvilla on 50-80 cm. Lehdet neliömäisiä, kulmat ovat pyöreitä. Väri on vaaleampi kuin varressa, melkein vaalenvihreä. Kukinto muistuttaa etäisesti ketun hännän muotoa, siitä nimi. Kasvaa yleisesti asumattomilla seuduilla, eikä sillä ole maagisia ominaisuuksia. Joskus sitä tavataan myös muualla, kuten viljelyksien laidoilla, joskus haitaksi asti.
Seittitakiainen (Tinanja)
– Tahmainen, seittimäinen kukinto
– Saniaismainen rikkakasvi
Seittitakiainen on saanut nimensä tamaisesta, seittimäisestä kukastaan. Se muistuttaa lehdiltään saniaista, mutta sen lehdet ovat vain 10 cm pituisia. Sen kukinnon väri on musta tai valkoinen, seittimäinen rakenne on tahmea ja tarttuu helposti vaatteisiin ja sormiin, eikä lähde irti pesemälläkään. Seittitakiainen kasvaa aavoilla niityillä suurina rykelminä ja joka syksy se pudottaa höyhenenkevyet siemenensä ja tuulet kuljettavat ne pitkälle. Kasvi onkin yleinen, eikä sillä ole maagisia ominaisuuksia, joten yleensä se yritetään hävittää, turhaan.
Sammalet ja jäkälät
Kastesammal (Tinanja)
– Pohjoisessa ja aavoilla kallioalueilla kasvava
– Pisaranmuotoiset lehdet
Kasvaa syvissä metsissä Pohjoisessa ja aavoilla kallioalueilla. Sen pisaranmuotoiset ‘lehdet’ ovat vaaleanvihreitä kasvettuaan auringossa ja tummanvihreitä kasvettuaan varjossa. Se muodostaa suuriakin ryppäitä ja sitä tavataan eniten syksyllä, juuri ennen lumien tuloa ja keväällä lumen sulettua.
Sulkasammal (Tinanja)
– Sulkamainen, korkea sammal
Tämä sammal on saanut nimensä sulkamaisen muotonsa perusteella. Se muistuttaa hyvin paljon Ajanlanien siipien sulkia. Se on korkea sammaleksi, noin 20 cm. Sillä ei ole parantavia ominaisuuksia, eikä se ole myrkyllinenkään. Se kasvaa pieninä laikkuina kallioiden tai kivien päällä, usein metsän siimeksessä, varjossa. Se voi kuitenkin kasvaa myös aurinkoisella paikalla. Sillä ei myöskään ole mitään esiintymisalueita, sitä tavataan ympäri Ceresiä, jäätikköä lukuunottamatta.
Kivet
Salinjenkivi (Arlin)
– Mustaa tai punaista jalokiveä muistuttava kivi
– Erittäin harvinainen ympäri Ceresin mannerta
Salinjenkivi on mustan tai punaisen värinen kiiltäväpintainen kivi, jota monet pitävät arvokkaana jalokivenä. Kiven halkaisija vaihtelee senttimetristä parhaimmillaan kahteen. Kiveä on esiintynyt ympäri Ceresin mannerta, vaikkakin sen löytäminen on hyvin harvinaista. Kiveä on havaittu esiintyneen usein tähdenlentoparvien jälkeisinä päivinä lähistöltä ja sitä pidetäänkin yleensä Salinjen lahjana, mistä tulee kiven nimi. Salinjenkivi on voimakkaasti maaginen, joten siitä tehdään usein maagisia koruja ja esineitä. Kivi on kuitenkin herkkä räjähtämään väärin lumottuna tai oikein riippuen halutusta käyttötarkoituksesta. Pienestäkin kivestä saa räjähdyksen, joka on jopa voimakkaimpia tuliliuskekivien räjähdyksiä voimakkaampi.
Tuliliuskekivi (Arlin)
– Tuliperäinen ja herkästi räjähtävä liuskamainen kivi
– Muodostuu Konaj’n aavikoilla ja Calibanin saaristossa
Vaalean hiekan värinen liuskamainen kivi muodostuu tuntemattomista olosuhteista johtuen Konaj’n aavikoille ja jonkin verran Calibanin saaristolle. Liuskojen halkaisijan koko voi vaihdella 10 senttimetrin kokoisesta puolitoistametrisiksi. Liuskat peittyvät usein hiekakerrosten alle, mutta kokematon aavikkokulkija saattaa löyttää itsensä vahingossa kiven päältä tämän räjähtäessä henkilön jalkojen alla. Kiven räjähdysvoimakkuus voi vaihdella pelkästä säikäytyksen aiheuttajasta vakavempiin vaurioihin. Pahimmissa tapauksissa kiveen astunut voi lennähtää pari metriä ilmaan ja vaurioitta jalkansa. Taitava käsittelijä pystyy valmistamaan liuskista omia räjähteitään, mutta tekoprosessi on hyvin riskialttista.