Ruokailutottumukset riippuvat asuinpaikan lisäksi erityisesti kaupungeissa varallisuudesta. Maatiloilla ja pienemmissä kylissä omavaraisuus tuottaa usein yhteisön tarvitseman ruuan, mutta kaupungeissa kansa on riippuvaista ulkopuolisista ruuantuottajista. Liha mielletään usein arvokkaaksi ruuaksi, jota syödään säästeliäästi ja säilötään pitkän talven varalle. Maatiloja ja karjaa omistavat perheet saattavat syödä kaupunkilaista enemmän lihaa. Kasvikset ja hedelmät satokauden mukaan kuuluvat kuitenkin kaikkien ravintoon, ja viljan ja maitotuotteiden kanssa muodostavat pääosan kulutetusta ruuasta. Kaupungeissa varallisuus jakaa asukkaita ja näiden ruokailutottumuksia: mitä enemmän varaa on, sitä todennäköisemmin ruokalistalta löytyy runsaasti lihaa ja kalaa.

Ruoka

Viljat muodostavat yhden peruspilarin Ceresläisten ruokavaliossa. Vehnä on yleisin vilja, sen jäljessä melkein samoissa määrissä liikkuu kaura ja ohra. Marginaalisia määriä viljellään myös sokeria (hunajaa käytetään makeutusaineena enemmän kuin sokeria), ja maissia sopivissa olosuhteissa. Viljasta valmistetaan pääsääntöisesti erilaisia taikinoita, ja niistä esimerkiksi leipää tai piirakkapohjia, ja kauraa, ohraa ja vehnää syötetään myös rehuna karjalle ja hevosille joko murskattuna, rouhittuna tai sellaisenaan. Viljaa säilötään usein sellaisenaan kuivassa paikassa, tai siitä jauhetaan jauhoja, ja jauhoihin saatetaan sekoittaa useampaa eri viljalajia, tai niin tehdään siinä vaiheessa, kun jauhoista valmistetaan jotain. Peruna säilyy myös hyvin kylmissä kellareissa, ja sitä käytetään paljon ruokana ympäri vuoden.

Maitotuotteet ovat myös suurena osana ruokavaliota siitä huolimatta, että niiden säilyvyys ei ole kovin hyvä ja näin ollen ne täytyy käyttää melko nopeasti valmistamisen jälkeen. Maitotuotteita on saatavilla hyvin ympäri maata, sillä maatiloille se on tuottavaa liiketoimintaa. Maitoa käytetään sellaisenaan juomana, ruoanvalmistuksessa ja leipomisessa veden sijaan ja siitä jalostetaan voita, kermaa, rahkaa ja viiliä. Maitoa saadaan useista eri eläimistä, esimerkiksi lehmistä ja greageista, mutta myös vuohista ja toisinaan jopa hevosista. Maidosta valmistetaan hapattamalla rahkaa ja sen johdannaista, juustoa. Hapattaessa maitoa lämmitetään kädenlämpöiseksi, ja siitä erotetaan joko siivilöimällä tai siivilämaisen kankaan lävitse valuttamalla hera pois. Voita valmistetaan maidosta kirnuamalla sitä, jolloin rasva erottuu maidosta. Voi on melko kallista suhteessa muihin maitotuotteisiin, mutta yleistä silti. Sitä käytetään ruuanvalmistuksessa (myös kasvipohjaisia öljyjä käytetään), levitteenä se on hyvin harvinainen.

Kasviksia ja hedelmiä käytetään suurimmaksi osaksi kausittain, keväisin, kesäisin ja erityisesti syksyisin. Niitä myös säilötään jonkin verran, hedelmiä enemmän kuin muita kasviksia. Hedelmiä säilötään sokeroituihin soseisiin ja hilloihin. Satokausina niitä syödään kuitenkin pitkin päivää ja niistä tehdään paljon erilaisia ruokia. Niitä valmistetaan kaikilla mahdollisilla tavoilla, ja usein satokausina niitä käytetään myös raakoina. Hedelmiä ja muita kasviksia myös kuivataan paljon, ja kasviksista tehdään myös paljon erilaisia pikkelssejä, ja ne voidaan käyttää kokonaan tai niistä voidaan käyttää jotain osia: joko lehti, varsi, lehtiruoti, sipuli tai kukintopohja.

Lihaa saadaan pääasiassa maatiloilla kasvatetusta karjasta tai riistasta vuodenajasta riippuen. Talvisin riista on edullisempaa, sillä sitä ei tarvitse kasvattaa ja ruokkia laidunkauden ulkopuolella. Kesäisin taas panostetaan enemmän karjaan, mutta karjan määrää vähennetään yleensä talvea kohden kulkiessa ja liha säilötään. Talvisin liha koostuu usein säilötystä lihasta, joka on joko kuivattu ja suolattu tai vain suolattu. Suolatessa liha upotetaan kokonaan suolaan, jotta suola imee siitä kosteutta. Tämä aiheuttaa sen, että säilötystä lihasta saa paljon suolaa, ja se maistuu hyvin suolaiselta. Suolaisuutta yritetään vähentää usein pesemällä ja liottamalla lihaa ennen tarjoamista. Osa suolasta saatetaan myös harvemmin korvata kalliimmalla pippurilla. Säilöminen lasketaan valmistamiseksi, ja säilöttyä lihaa käytetään usein padoissa ja keitoissa raaka-aineena. Raakaa lihaa valmistetaan paistamalla, keittämällä ja savustamalla, ja sitä käytetään monipuolisesti lähes kaikilla aterioilla.

Mausteista ylivoimaisesti yleisin on suola. Suolaa käytetään säilömisen lisäksi tuomaan makua useimpiin ruokiin helposti ja edullisesti. Sitä on saatavilla ympäri vuoden, ympäri maata. Suolan lisäksi ruokiin laitetaan usein pippuria, ja sitä käytetään toisinaan myös säilömiseen suolan lisäksi. Suolaa saadaan ravinnosta paljon, varsinkin talvisin, ja sitä usein huuhdellaankin säilötyistä ruuista pois. Sen lisäksi suolan makua peitetään muilla vahvan makuisilla mausteilla, pippurilla ja usein myös sitruunalla, mikäli sitä on saatavilla. Erilaisia yrttejä käytetään tuoreena ja kuivattuina. Mausteita käytetään myös paljon silloin, kun ruoka alkaa olla sen verran vanhaa, ettei se enää maistu samalta kuin tuoreena, mutta ei kuitenkaan ole vielä täysin pilaantunutta. Silloin mausteilla peitetään epämääräinen maku, ja ruuan voi vielä syödä loppuun. mausteilla saadaan maun lisäksi miellyttävä tuoksu yksinkertaiseenkin ruokaan.

Juomat

Vesi on yleisin ja helpoiten saatavilla oleva juoma, vaikka se ei aina täysin puhdasta olekaan. Se on myös yksi elämän perusedellytyksistä, eli varakkuudesta ja asemasta riippumatta kaikki käyttävät sitä enemmän tai vähemmän. Vesi tulee käyttöön yleensä syvistä kaivoista, joista se pumpataan käsikäyttöisellä pumpulla tai nostetaan vinssin ja ämpärin avulla. Myös puroista ja joista (sekä harvemmin lammista ja järvistä) voidaan ottaa käyttövettä, niin ruuanlaittoon kuin juomaksikin. Ruokajuomana vesi on yleinen varsinkin köyhemmillä alueilla, mikäli kohtuullisen puhdasta vettä on saatavilla, vaikka myös muualla käytetään vettä päivittäin esimerkiksi ruuanlaittoon ja pesemiseen.

Sima on yksi yleisimmistä juomista veden jälkeen. Se on pienen hintansa vuoksi suosittu (ruoka)juoma kaikkien yhteiskuntaluokkien edustajien käytössä, vaikka varakkaammat suosivatkin useammin viinejä. Simaa pidetään myös lasten juomana silloin, kun sen ei ole annettu käydä kovin kauaa (vaikka siinä silloin on jo hieman alkoholia). Kauemmin käytettynä siitä tulee helposti oluen veroista, alkoholipitoista juomaa, joka makeutensa vuoksi maistuu lähes kaikille. Simaa tehdään paljon kotiolosuhteissa, mutta sitä myös myydään jonkin verran toreilla ja erilaisissa majataloissa ja se tehdään hunajan ja erilaisten hedelmien avulla. Sitä voidaan juoda myös silloin, kun tarkoituksena on humaltua.

Limonadit muistuttavat hyvin paljon mehuja, ja hyvin lyhyellä käyttämisellä niihin voidaan saada samanlainen koostumus mitä limonadeissa täällä meilläkin on. Silloin kuitenkin alkoholipitoisuus saattaa nousta, ja puhutaan enemmän simasta kuin limonadista. On kuitenkin yleisempää, että limonadit muistuttavat enemmän mehuja kuin varsinaisia limonadeja. Niitä suositaan lasten juomana, ja ne, jotka eivät halua humaltua tai eivät pidä alkoholin mausta, juovat myös mehuja ja limonadeja vähäalkoholisen siman lisäksi. Molemmat tehdään useimmiten marjoista, ja toisinaan niihin käytetään myös joitain hedelmiä, ja ne voivat olla makeutettuja sokerilla tai hunajalla, tai makeuttamattomia.

Olut on simaa hieman kalliimpaa juomaa, jota keskiluokka ja varakkaat suosivat ruokajuomanaan. Sitä juodaan myös toisinaan pelkän veden sijasta erityisesti majataloissa, tavernoissa ja kievareissa. Olutta saa erivahvuisena, toisissa on enemmän ja toisissa vähemmän alkoholia. Alkoholin määrä riippuu suoraan siitä, kauanko oluen on annettu käydä, ja millaista olutta on haluttu tehdä, ja sitä makeutetaan hunajalla, ja tämä myös pidentää sen säilyvyyttä. Oluesta on myös köyhempien versio, niin sanottu “pintahiivaolut”, joka on tehty halvemmista ja huonompilaatuisista ainesosista kuin normaali olut, ja joka on maultaan ja alkoholiltaan vähäisempi, mitä normaali olut. Olutta juodaan usein myös humaltumistarkoituksessa.

Kaakao on harvojen etuoikeus kalliin hintansa ja harvinaisuutensa vuoksi. Se on vahva, veteen tai maitoon keitettävä jauhe, jonka sekaan lisätään usein sokeria poistamaan mahdollista kitkeryyttä ja tekemään mausta pehmeämmän. Yksityishenkilöillä kaakaota harvemmin on, mutta erityisesti isommista majataloista ja kievareista yleensä löytyy kaakaota varsinkin talvisin. Se on suosittu kylminä talvipäivinä lämmittävänä ja kohtuullisen täyttävänä juomana, muulloin kaakaota harvemmin juodaan. Sitä voidaan käyttää juomana myös silloin, kun juhlitaan jotakin.

Viinit ovat lähinnä ylimystön ja varakkaiden juoma, ja he yleensä käyttävät sitä ruokajuomanaan. Viiniä ei juuri koskaan juoda humaltumistarkoituksessa, vaan se on aina “sivistyneistön” ja hienojen ruokahetkien juomana arvokkuutensa ja usein hyvin pehmeän makunsa takia. Viiniä voidaan tehdä marjoista, hedelmistä tai molemmista, ja kuten meilläkin, myös Ceresissä viini kasvattaa arvoaan vanhetessaan. Halvimpia viinejä löytää myös pienistä majataloista, mutta suuremmissa lähes poikkeuksetta on myös kalliimpia, varakkaille suunnattuja viinejä myynnissä.

Viinit ovat arvokkaita juomia, ja vain harvojen etuoikeus, eikä oluessa ja simassa usein ole kovin paljoa alkoholia. Sen takia alkoholipitoisia juomia tehdään myös itse tavoitteena mahdollisimman vahva alkoholipitoinen juoma, jota voi kutsua vaikkapa viinaksi. Viiniä vahvempia juomia harvoin on majataloissa myynnissä, ja hieman epämääräisemmissä tavernoissa ja kapakoissa myydään toisinaan tiskin alta viinaa, kunhan tietää, mitä on etsimässä.