Ulkonäkö & pukeutuminen
Naenelisia on vaikea ohittaa yhdellä vilkaisulla. Hänen silmiinpistävin piirteensä ovat hänen punaiset, paksut hiuksensa, jotka haltiamies on koonnut roikkumaan yksinkertaisena palmikkona alaselän paikkeille. Leiskuvaa punaista väriä tuntuu korostavan hänen valkoisenkalpea ihonsa ja leveä otsansa. Raskaat kulmat näyttävät painavan hailakkaat violetit silmät puoliumpeen, mutta Naenelilla ei ole ongelmia havaita mahdollista kohdetta pitkänkin matkan päätä.
Kooltaan jousimiehiä johtava Rakuza on hoikka ja kevytrakenteinen, ja myös hieman lyhyempi kuin muut sotilaat. Tuntemattoman silmään Naenelis näyttää lapsenomaisen helpolta vastustajalta, mutta moiset harhakuvitelmat ovat kerta toisensa jälkeen väistyneet epäilijöiden nähtyä Naenelis taistelussa joukkojensa johdossa.
Haltiamies kantaa yllään kummallisen näköistä, epäsymmetristä kokoelmaa varusteita, jotka hän on muokannut mieleisekseen enemmän käytännöllisyyden kuin ulkomuodon tarpeisiin. Päällysvaatteiden toisen hihan hän repi, koska se kiristi jousta jännittäessä, polvisuojaa mies kantaa vain vasemmassa jalassaan ja hänen otsaansa kiertävässä pannassa roikkuu kangaslappu, jolla Naenelis voi tarvittaessa varjostaa toista silmäänsä tähdätessään. Muutamat Rakuzat näkevät tämän epäsotilaallisuutena ja merkkinä järjestelmällisyyden puutteesta, ja he usein ilmaisevat mielipiteensä Naenelisille varsin suoraan. Pulihaltiamies tiedostaa ylenkatseen, jonka hän saa osakseen, mutta niin kauan kun hän kykenee suorittamaan tehtävänsä, hän ottaa sen vastaan tyynesti.
Luonne & tavat
Naeleis on luonteeltaan eteenpäinsuuntautunut, päättäväinen ja aina valmis palvelemaan armeijaa. Hänen ajatuksensa työskentelevät tauotta tulevien suunnitelmien parissa. Ongelmatilanteissa haltiamieheltä löytyy useita eri vaihtoehtoja kuinka toimia, mutta hän haluaa kuulla muiden mielipiteet niistä ja on myös valmis muokkaamaan niitä muiden toiveiden mukaan. Hän ei useinkaan odota kiitosta hyvin tehdystä työstä, ja joutuu hieman hämilleen kehujen ja ylistyksen edessä. Naenelis ei myöskään jaa kehuja turhan runsaasti, vaan luottaa jokaisen alaisensa omaavan motivaation toteuttaa tehtävänsä parhaan taitonsa mukaan. Hidas nyökkäys on yleisin merkki miehen hyväksynnästä.
On erittäin tavatonta nähdä haltiamiestä vailla uskollista joustaan, ja Naenelis onkin tullut tunnetuksi tavastaan jopa nukkua jousi ja nuoliviini käden ulottuvilla. Vaikka tämä tuntuu monen sotilaan mielestä liioittelulta, on kuitenkin vaikea kieltää Naenelisin taitoja jousiammunnassa, jotka hän on saavuttanut on saavuttanut yksinomaan elämällä jokaisen päivänsä ase vierellään. Monet sotilaat oppivat Naenelisilta pelkästään seuraamalla vierestä haltiamiehen ampumista, ilman että hän edes sanoo mitään.
Jos aikaa riittää muutamakin minuutti, Naenelis on heti valmiina säätämässä joustaan paremmin, harjoittelemaan tähtäystä tai jänteen sulavaa vetoa. Ahtaissa tiloissa hän pidättäytyy pitämään nuolensa viinessä, mutta taivasalla hän saattaa tähdätä nuoltaan pitkin taivaalla lentävää lintua, keskustellen samalla aivan normaalisti käsillä olevasta asiasta. Vaikka Naenelis itsepintaisesti sanookin, että hänellä on vielä paljon hiottavaa tekniikassaan, hän ei painosta alaisiaan tulemaan itsensä kaltaisiksi. ‘Ennemmin seitsemän nuolta rintaan, kuin yksi sydämeen ja kuusi ohi’, hän usein sanoo. Hänestä on parempi omata joukkoyksikkö täynnä hyviä jousiampujia, kuin kourallinen lahjakkaita ja loput taitamattomia.
Tausta
Arlenjo Naenelis syntyi pienen kauppiasperheeseen Dionessa. Perhe oli tarpeeksi varakas maan parempiin piireihin, mutta vain hädin tuskin. Tästä syystä Naenelisin isä työskenteli miltei epätoivoisesti säilyttääkseen perheen varallisuuden, ja hänen äitinsä piti yllä hyvää julkikuvaa. Pitkään ainoana lapsena elänyt Arlenjo jäikin suureksi osaksi nuoruudestaan omiin oloihinsa, monen ikätoverin ollessa liian alhaissyntyinen jotta hän olisi voinut viettää heidän kanssaan aikaa. Pojan päivät olivat pitkiä ja vailla sisältöä, kunnes eräänä päivänä pojan ollessa neljätoista hän sattui saamaan käsiinsä yksinkertaisen jousen ja tylppäkärkisiä harjoitusnuolia. Pihalla, puutarhassa Arlenjo opetteli ampumaan, ja tunsi ensimmäistä kertaa löytäneensä täytettä päiviinsä. Kun vanhemmat pojan kiinnostuksen havaitsivat, hänelle hankittiin paras opettaja johon heillä oli varaa, ja harjoitusnuolet vaihtuivat nopeasti teräskärkisiin.
Jo yksin harjoitellessaan poika oli oppinut paljon, ja opettajansa johdolla tämän taidot karttuivat nopeasti. Käänne hänen elämälleen tapahtui eräässä kilpailussa, jonka nuori Naenelis luonnollisesti voitti. Katsomossa oli istunut armeijan Doyboa, ja hän lähestyi Arlenjoa tiedustellakseen tämän mielenkiintoa palvella maataan armeijan riveissä. Arlenjo epäröi hieman, ja puhui asiasta pitkään vanhempiensa kanssa. Lopulta he kuitenkin päätyivät kannustamaan poikaa valinnassa armeijaan. Perheen tulevaisuus ei olisi hukassa heille syntyneen toisen pojan ja Arlenjon nuoremman veljen, Mavardjan voidessa hoitaa kaupankäyntiä, joten nuori haltia suostui.
Niin Naenelisin suvun nuorukainen siirtyi kasarmielämään ja jousiampujien joukko-osastoon. Moni muukin oli värvätty kun heiltä oli havaittu taitoja, mutta Naenelis onnistui ylittämään kaikki toverinsa taidoillaan. Mies yleni hitaasti armeijan hierarkiassa, alimman doyjan omista sotilaista doyjaksi, ja siitä doyboaksi. Tähän kului useita vuosia, mutta syy oli hänen esimiehiensä sijaan Naenelisin hitaasti kohoavassa itseluottamuksessa omiin kykyihinsä. Hän halusi viimeiseen asti oppia ylemmiltään ja varmistaa, että hallitsisi kaiken mitä hänelle tarjottu tehtävä vaatisi. Siinä missä monet nopeasti ylenevät sotilaat saivat kiipijän maineen, Naenelis sai osakseen kateutta hidastelunsa takia. Hänhän vain kierteli ja kaarteli hyvää tilaisuutta, josta monet olisivat voineet antaa vaikka toisen kätensä.
Lopulta Naenelis kutsuttiin itsensä Rakega Tracarin eteen, ja hänelle tarjottiin Jousiampujien Rakuzan paikkaa. Jälleen puolihaltiamies tuntui epävarmalta vastaanottaa moinen tehtävä, ehdottaen muita jotka hän katsoi itseään sopivammaksi virkaan. Mutta Tracar ei antanut periksi. Sanotaan, että heidän väittelynsä kesti miltei tunnin ajan, ennen kuin Naenelis lopulta taipui kiistämättömien perusteluiden edessä ja vastaanotti Rakegan arvonimen.
© Kuvauksen on kirjoittanut Kuparirapu